Artikkeli 28.8.2026
Suomessa vietetään lauantaina Suomen luonnon päivää. Metsäammattilaisille luonto on tutkitusti vahva osa identiteettiä. Se on syy hakeutua alalle ja työ metsäalalla mahdollistaa monipuolisen luonnon monimuotoisuuden tukemisen. Talousmetsien kestävä käyttö on metsäammattilaisille enemmän kuin työ – se on intohimo.
Suomen luonnon päivänä on hyvä muistuttaa kaikille, että Suomessa metsätalous on maailman kestävintä. Tämä on tunnustettu laajasti ympäri maapalloa. Jo 1990 -luvulta lähtien metsätaloudessa on panostettu niin metsäluonnon monimuotoisuuden lisäämiseen, kuin vesiensuojeluunkin. Tuloksena on saatu kaikkien luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden rakennepiirteiden tila paranemaan.
Alalla ei tuudittauduta tyytyväisyyteen, vaan tehdään koko ajan määrätietoista ja sitoutunutta työtä metsien tilan parantamiseen entisestään. Metsänhoito-ohjeet kehittyvät jatkuvasti metsäalan johdolla. Joskus mennään jopa liiallisuuksiin ja unohdetaan taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Tästä esimerkkinä FSC -sertifikaatin edellyttämät HCV -kartat, jotka ovat johtaneet harmaan suojelun lisääntymiseen.
Monimuotoisuustyö vie aikaa
Suomessa on pitkä metsänkäytön historia, joka on mahdollistanut hyvinvointivaltion kehittymisen. Nykytietojen valossa virheitäkin on sattunut. Ja ne näkyvät edelleen luonnossa. Vaikka luonnonhoitoon ja ympäristönsuojeluun on panostettu vuosikymmeniä, edelleen on alueita, joissa vanhat toimet näkyvät ja vaikuttavat. Mikään muutos metsien hoidossa ei saa nopeita muutoksia aikaiseksi. Syykin on selvä. Vain reilu pari prosenttia metsäpinta-alasta on vuosittain käsittelyssä ja niistäkin suurin osa harvennushakkuita. Luonnonhoitotöiden vaikuttavuus kasvaa kohde kerrallaan. Lisäksi on huomioitava, että halutun tilan muodostuminen voi ottaa toimenpiteestä aikaa jopa vuosia ja senkin jälkeen menee vielä aikaa, ennen kuin lajisto löytää paikan. Metsätalouden kvartaalin sanotaan olevan 25 vuotta ihan perustellusti. Luonnonhoidossa ollaan siirrytty vasta toiselle kvartaalille.
Metsät kasvavat enemmän kuin koskaan, eikä hakkuut ole lähellekään kasvun tasolla. Siksi Suomen metsien puumäärä kasvaa jatkuvasti. Metsät muuttuvat koko ajan puustoisemmiksi ja puusto järeytyy. Alihakkuut ovat jo johtaneet tilanteeseen, jossa metsien kasvu on hidastunut. Metsiä pitäisi uudistaa enemmän ja harvennushakkuiden määrää lisätä, jotta tulevaisuudessakin saataisiin hyvälaatuista tukkia sahoille.
Lahopuuta ja sekapuustoa lisätään ahkerasti
Luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä elinympäristöjä pyritään jatkuvasti parantamaan toimenpiteiden yhteydessä. Lahopuun lisäämiseksi tehdään tekopökkelöitä ja kuollut puu jätetään metsään. Taimikonhoidosta lähtien sekapuustoisuutta lisätään niissä kohteissa, joissa luonto antaa sille mahdollisuuden. Kuusi ja koivu ei kasva kaikkialla ja mäntykin väärässä paikassa kasvattaa laatua heikentäviä paksuja oksia. Puulajivalinnat tulee tehdä kohdekohtaisella suunnittelulla, ei esimerkiksi lainsäädännöllä.
Tunnetut uhanalaisten lajien esiintymät rajataan hakkuiden ulkopuolelle. Sen vuoksi laadukkaan luontotiedon eteen kannattaa tehdä töitä. Sertifioidut ja auditoitavissa olevat lajihavainnot ovat laadukkaan luontotiedon ja luonnonhoitotyön kehittämisen kannalta keskeisiä. Laadunvarmennusjärjestelmää tulee kehittää luonnon vuoksi.
Avohakkuut tärkeä osa metsätaloutta
Erityisesti näin eduskuntavaalien aikana tullaan jälleen näkemään avohakkuisiin liittyviä vaatimuksia. Niiden kohdalla on hyvä muistaa, että avohakkuut ovat yleisesti ylivoimaisesti nopein tapa uudistaa metsiä. Niiden ansiosta Suomen metsät ovat historiansa parhaassa kasvussa. Jatkuvan kasvatuksen osalta tiedetään jo nyt, että ne eivät sovellu läheskään kaikkiin paikkoihin ja voivat olla taloudellisesti metsänomistajalle huono valinta. Tietoa niiden pitkäaikaisesta käytöstä ei ole vielä kovinkaan paljoa. Avohakkuut muuttavat maisemaa, mutta jo muutamassa vuodessa paikalla kasvaa terhakka taimikko, jossa on monipuolinen lajisto. Nykyään jopa vanhojen metsien lajeja löydetään taimikoista luonnonhoitotyön seurauksena. Eivät ne silti toki ole lajistoltaan samanlaisia, kuin vanhoissa metsissä.
Luonnonsuojelukeskustelussa on hyvä myös ymmärtää, että kaikissa päätöksissä kyse on pohjimmiltaan hakkuiden siirtelystä. Metsäteollisuuden puun tarve tulee tuotteiden markkinoilta, eikä se elä suojeluprosenttien mukana. Byrokratian tai sääntelyn lisääminen heikentää usein metsätalouden kannattavuutta ja pahimmillaan johtaa hakkuuvuotoon. Silloin tavoite luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi kääntyy itseään vastaan ja johtaa luonnon tilan heikkenemiseen planetaarisesti. Suomen luonnon päivänä on hyvä muistaa myös planeetan hyvinvointi.
Avohakkuiden vaikutuksia arvioitaessa on hyvä kääntää katse kohti pohjoista. 1940-60 -luvuilla toteutetut Osaran aukot olivat jopa 20.000 hehtaarin suuruiseksi yhdistyneitä avohakkuualoja. Niiden ansiosta huonokuntoiset metsät on saatu hyvään kasvuun ja alueella on jo toteutettu huomattavan paljon uudistushakkuita. Myös luonto on niissä monimuotoisempaa, kuin aiemmin. Avohakkuiden ansiosta.
Liput liehumaan luonnon kunniaksi
Luonto on suomalaisille tärkeä ja erityisen tärkeä se on metsäammattilaisille, joille metsä on koko elämä. Se tuo leivän pöytään, mutta on myös paikka virkistäytyä, harrastaa, poimia marjoja ja sieniä, sekä rentoutua. Kuten Tuulikki Halla totesi asiaa tutkittuaan, metsä on metsämmattilaisille koko elämä.
Metsäammattilaiset toivottavat kaikille hyvää Suomen luonnon päivää ja suosittelevat kaikkia suuntaamaan lauantaina luontoon.