Ylen ”piilovalta”-analyysi tekee aineistosta liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, YLE 16.9.2026
Ylen Kukkiajärvi-jutussa epäily muuttuu paikoin tosiasiaksi, YLE 16.9.2026
Yksityisten metsiin tehdään lähes aina avohakkuu, YLE 16.9.2026
Avohakkuut aiheuttavat tuhoa monimuotoisuudelle, YLE 29.6.2026
Pekka Juntin kolumni 24.5.2026
Kolme väitettä metsistä, Metsä-Suomi 13.5.2026
Tervehdys!
Tässä taas eräs, tällä kertaan asialla “tietokirjailija ja viestinnän asiantuntija” Katleena Kortesuo kohdasta 16:00 eteenpäin ja muut säestävät. Jotenkin nämä kuiduttavaan teollisuuteen liittyvät uskomukset pitäisi saada kitkettyä ja saada viestittyä, mitä, mistä, miksi ja kenelle ko. tuotteita valmistetaan.
https://areena.yle.fi/1-77773792
terkuin Tapio
Tervehdys,
Tärkeä nosto. Sellun jalostaminen ja vienti on merkittävä tekijä Suomen taloudessa. Paljon puhutaan jalostusasteesta ja sen korottamisesta, mutta yleensä siitä puhuvat henkilöt, jotka eivät itse asiassa tunne markkinoita kovinkaan hyvin. Ensinnäkin sellu on vain puusta jalostettu raaka-aine, joka jatkojalostetaan erilaisiksi tuotteiksi. Kauppojen hyllyillä ei myydä sellua, vaan siitä tehtyjä tuotteita. Maailman markkinat toimivat niin, että tehtaat, sijaitsipa ne missä tahansa, ostavat tarvitsemansa raaka-aineen. Kun raaka-aineiden hankintaa tehdään globaalisti, syntyy maailmanmarkkinat. Jos Suomessa ei ole teollisuutta, joka ostaa kaiken täällä tehdyn sellun, ei ole järkevää lyödä sellutehtaita kiinni, vaan etsiä ostaja muualta. Sen seurauksena Suomen vientimarkkinat kasvavat.
Olisi hienoa, jos kaikki sellu jalostettaisiin Suomessa ja myytäisiin valmiina tuotteina maailmalle. Jopa Suomessa sellua valmistavien yhtiöiden voi olla joskus jopa kannattavampaa viedä sellu toisessa maassa sijaitsevalle tuotantolaitokselleen, kuin perustaa uusi tuotantolaitos vain voidakseen jalostaa tuotteet Suomessa. Puhumattakaan niistä yhtiöistä, joilla ei ole omaa sellunvalmistusta, joiden tuotanto perustuu pelkästään sellun ostamiseen markkinoilta.
Tietenkään ei pidä unohtaa sellun valmistuksen merkitystä osana suomalaista metsätaloutta. Ilman sellun valmistusta pieniläpimittaisen puun kysyntä olisi melko vähäistä. Se tarkoittaa sitä, että moni harvennushakkuu jäisi tekemättä, kun puulle ei ole ostajaa. Nyt puusta saadaan yleensä katettua korjuukustannukset ja metsän omistajallekin jää vielä jotain. Siten harvennushakkuiden tekemiseksi on myös taloudellinen kannustin. Ilman harvennushakkuita meidän metsiemme tulevaisuus olisi surkea, kun riukumetsiköt pikkuhiljaa valtaisivat maan, eikä tukkimetsiä syntyisi enää samaan malliin.