Julkaisija: YLE

Julkaisu:
Pekka Juntin kolumni: Uudet pohjoiseen muuttajat ovat ihan eri maata kuin aiempi väki
Julkaistu 24.5.2026
https://yle.fi/a/74-20227506

Teimme faktantarkastuksen Pekka Juntin kolumniin, joka sisälsi merkittäviä faktavirheitä. Katsoimme, että kirjoituksessa on käytetty siinä määrin virheellisiä faktoja ja kirjoitus oli kokonaisuutena arvojemme vastainen, että päätimme pelkän faktantarkastuksen sijasta olla yhteydessä suoraan julkaisijaan ja pyytää korjauksia kirjoitukseen. Oltuamme yhteydessä kirjoituksen julkaisijaan (YLE) ja käytyämme keskustelua aiheesta, päädyimme tekemään kantelun julkisen sanan neuvostolle. YLE ei suostunut korjaamaan yhtään faktavirhettä pyynnöistämme huolimatta. Esitimme myös, että YLE julkaisisi asiavirheet korjaavan vastineen kirjoittamista, mutta siihen ei suostuttu. Ei myöskään esitykseen, jossa YLE olisi toimittanut jutun lappilaisten toimista luonnon hyväksi.

YLE kertoo, että se näkee vastineen “journalistisena oikeusturvatyökaluksi”, jota voidaan käyttää silloin, kun joku henkilö joutuu henkilökohtaisesti poikkeuksellisen kritiikin kohteeksi. Juntin kolumnissa kaikki lappilaiset leimattiin luonnon tuhoamista tavoitteleviksi ihmisiksi, joten YLE:lle se sopii selvästi virheellisten faktojen esittäminen, kun muistetaan leimata kaikki jonkin rajauksen sisälle sopivat ihmiset.

Alla on koko kirjeenvaihto ja kantelu JSN:lle. Tulemme julkaisemaan asian käsittelyn vaiheet ja päätöksen sellaisenaan, kuin ne tapahtuvat.

Oikaisupyyntö

1. ”ensimmäistä kertaa tulijat haluavat suojella luontoa, eikä hävittää sitä” on fiktiota, eikä sen tueksi ole tutkimuksia, jotka osoittaisivat, etteivät tulijat aiemmin ole ”halunneet suojella luontoa, eikä hävittää sitä”. Väite on totuudenvastainen, sillä Lappiin tulijat (ja siellä syntyneet) ovat aiemminkin halunneet suojella luontoa, eikä mikään tutkimus osoita merkkejä halusta hävittää luontoa.
2. ” Nyt uusissa tulijoissa on kuitenkin yksi merkittävä ero kaikkiin edellisiin: he haluavat varjella luontoa.” Väite on fiktiota ja totuudenvastaisen väittämän toistamista.
3. ” Metsäojia kaivettiin raivolla, mikä näkyy soiden ja vesistöjen heikentyneenä tilana.” On mahdollista, että joku työmies on saattanut purkaa raivoaan ojien kaivamiseen, mutta sellainen on poikkeuksellista. Ojia kaivettiin tyytyväisinä siihen, että oli töitä ja perhe sai elää. On fakta, että soiden ojittaminen ilman ajatustakaan vesiensuojelutoimista on aiheuttanut soiden ja vesistöjen tilan heikkenemistä. Vesiensuojelu tuli kuitenkin vahvasti mukaan 1990 -luvulla, jonka jälkeen myös vanhempia virheitä on korjattu. Muun muassa Triwa life -hankkeessa kunnostettiin 2500 hehtaaria suoluontoa.
4. Valtio ja suuryritykset kuppaavat siirtomaataan. Väite on fiktiota. Siirtomaa on valtion hallinnassa oleva alue sen rajojen ulkopuolella. Lappi on kiinteä osa Suomea. Siirtomaista tuotiin edullisia raaka-aineita ja niihin vietiin emämaassa valmistettuja tuotteita. Lapissa tuotetaan raaka-aineita, mutta niitä myös jalostetaan Lapissa. Lapissa esimerkiksi teräs- ja metsäteollisuus ovat vahvoja vientialoja, jotka tuottavat hyvinvointia Lappiin. On totta, että se hyödyttää myös Suomen valtiota, mutta siirtomaaksi Lappia ei voi kuvata.
5. miksi niin monet paikalliset lähtevät näihin hävitystöihin riemu rinnassaan.”.  Väite on muotoiltu kysymysmuotoon, mutta sisäistää väittämän. Väite on fiktiota ja monin tavoin moraaliton. Se vieläpä yleistää paikalliset ihmiset luontovihaajiksi, jota ”riemu rinnassaan” hävittää luontoa. Väite saa voimaan fyysisesti pahoin.
6. Eikö jokaisen jo pitäisi tajuta, että käytämme luontoamme kestämättömällä tavalla?”  Väite on kysymysmuodossa, mutta pitää sisällään olettamukset, että käytämme luontoa kestämättömällä tavalla ja että ihmiset eivät sitä tajua. Kaikki teollisuudenalat ovat jo ainakin 30 vuotta tehneet työtä kestävyyden parantamiseksi. Työ ei ole kirjoittajan luomasta mielikuvasta huolimatta ollut turhaa. Esimerkiksi Suomen metsätalous on maailman kestävintä. Kysymys pitäisi esittää muodossa, ”eikä jokaisen pitäisi tajuta, että luonnon kestävää käyttöä vaalitaan kaikkialla?”
7. ”luonnon hävittäminen ihmisen tieltä on kulttuurimme” Väite on osatotuus. On totta, että ihminen hävittää luontoa muun muassa rakentamalla rakennuksia ja infraa. Sen tarkoitus ei kuitenkaan ole hävittää luontoa, vaan rakentaa nykyihmisten tarpeisiin sopivaa ympäristöä. Väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa sellaisten toimien kohdalla, joissa luontoa hyödynnetään esimerkiksi raaka-aineiden tuottamiseksi. Sellaisessa toiminnassa pyritään toimialasta riippumatta minimoimaan ympäristövaikutukset.
8. ”luonnon hävittäminen ihmisen tieltä on kulttuurimme” Väite on osatotuus. On totta, että ihminen hävittää luontoa muun muassa rakentamalla rakennuksia ja infraa. Sen tarkoitus ei kuitenkaan ole hävittää luontoa, vaan rakentaa nykyihmisten tarpeisiin sopivaa ympäristöä. Väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa sellaisten toimien kohdalla, joissa luontoa hyödynnetään esimerkiksi raaka-aineiden tuottamiseksi. Sellaisessa toiminnassa pyritään toimialasta riippumatta minimoimaan ympäristövaikutukset.
9. ” Olemme yhä riippuvaisia luonnosta.”  Väite on fakta. Yksikään ihminen ei pysty elämään ilman luonnon hyödyntämistä. Siinä mielessä ihminen ei poikkea mistään muusta lajista maapallolla.

YLE:n vastaus

“Hyvä Juri Laurila!

Ensinnäkin kiitos palautteestanne. Vaikka se oli kriittistä, se on meille arvokasta.
Kolumnit on lähtökohtaisesti journalismin laji, jossa on kyse kirjoittajan mielipiteestä. Tämä on syy myös sille, että Ylen uutisorganisaation toimittajat eivät kirjoita kolumneja, vaan kolumnistit ovat yhtiön ulkopuolisia kirjoittajia.

Edellä sanottu ei silti mitenkään poista sitä, että Yle on julkaisijana vastuussa teksteistään – myös julkaisemistaan kolumneista. Olette, mitä ilmeisemmin kolumnistin kanssa eri mieltä, ja painotatte asioita varsin toisin, kuin kirjoittaja tekee. Se on ilman muuta lukijan oikeus. Ja vaikka tavoitteemme ei ole suututtaa yleisöämme, toiveemme on myös hyvällä tavalla haastaa kolumneilla lukijaa pohtimaan asioita itselleen vieraammasta viitekehyksestä.

Oikaisukynnys ylittyy kuitenkin vasta silloin, kun journalistisessa tuotteessa on selkeä faktavirhe. Ero mielipiteessä, tai ero tapahtumien merkityksen tulkinnassa ei ole sellainen fakta.
Esimerkiksi kolumnin kirjoittajan pohdinta ja havainto, että luonnon hyödyntäminen on keskeinen osa kulttuuriamme ei ole fakta tässä mielessä – sen enempää kuin olisi sellainen pohdinta, että luonnon hyödyntäminen ei itse asiassa kuuluisi keskeisesti ihmiskulttuuriin. Kyse on katseesta, huomion suuntaamisesta, jota mielipide ohjaa.

Olemme pahoillamme, jos kolumni sai teidät tuohtumaan. Mutta vaikka ko. teksti herättää ajattelussanne voimakasta vastarintaa, emme silti koe, että asiaa on syytä journalistisen oikaisun kautta käsitellä. Sen sijaan olemme aidosti kiitollisia palautteestanne, sillä samoin kuin toivomme kolumnien tekevän, palautteenne osaltaan ohjaa meitä ajattelemaan laajemmin, kriittisemmin ja monipuolisemmin tekstejämme tulevaisuudessa.

Ystävällisin terveisin,

Katri Mannonen

sisältöpäällikkö

Yle Uutiset”

Vastaus YLE:lle

“Hei Katri,

Ymmärrämme hyvin, että mielipidekirjoitus on mielipidekirjoitus ja että kaikkien mielipide on yhtä arvokas. Siitä ei kuitenkaan pääse mihinkään, että kirjoitus mustamaalasi kaikki lappilaiset välinpitämättömiksi luonnosta, mikä on selkeä faktavirhe. Lappiin muuttajat eivät missään nimessä ole ensimmäisiä, jotka haluavat suojella luontoa. Lapissa ja koko Suomessa ympäristön hyvinvointi on koettu erittäin tärkeäksi jo vuosikymmenten ajan, eivätkä tänne Lappiin muuttavat poikkea mitenkään täällä jo asuvista.

Vähintä, mitä YLE voisi tehdä, on julkaista vastineen tai mielipidekirjoituksen, jossa näkökulma on Lapissa hyvin arkisesti osana rutiininomaista toimintaa luonnonhoitoa harjoittava alkutuotanto. Mikäli YLE tähän suostuu, kirjoitan mielelläni tekstin, jossa kerrotaan niin metsätalouden, kuin kaivostoiminnankin panostuksista luonnon hyvinvoinnille konkreettisten esimerkkien kera. Sävyltään kirjoitus ei olisi yhtä hyökkäävä, kuin julkaisemassamme vastineessa, vaan kertova ja informatiivinen. Ihmisillä on oikeus tietää, että lappilaiset välittävät luonnosta syvästi, vaikka täällä Lapissakin arvostetaan työtä ja toimeentuloa – hyvinvointia.

Loppujen lopuksi yhteiskunnallisen keskustelun peruspilari on erilaisten näkemyksien esille tuominen. YLE julkaisee mittavan määrän luonnonsuojelunäkökulmasta kirjoitettuja juttuja. Tasapainoa toisi, kun vastaavasti julkisuutta saisi myös luonnon hyödyntämisen välttämättömyys ihmisten elämän ylläpitäjänä. Fakta on, ettei meistä yksikään elä täällä yhtään päivää käyttämättä luonnon tarjoamia hyödykkeitä. Vastakkain ei ole luonnonsuojelu ja luonnon käyttö, vaan katse tulisi olla siinä, miten luontoa käytetään aiheuttamatta tarpeetonta vahinkoa ja luontoa tukien.

Ystävällisesti

Juri Laurila”

YLE:n vastaus

“Arvoisa Juri Laurila

Kiitos vielä vastauksestanne.

Siinä mainitsemaanne vastineen kirjoittamiseen toteamme kuitenkin, että vastine on journalistinen oikeusturvatyökalu, jota sovelletaan tilanteisiin, jossa henkilö joutuu henkilökohtaisesti poikkeuksellisen ankaran kritiikin kohteeksi.

Vaikka pahoititte mielenne kolumnin näkökulmasta, siinä ei kuitenkaan yksilöidä teitä henkilönä tai kritiikin kohteena. Emme siis näe, että vastineoikeus täyttyy.

Mutta kuten jo aiemmin totesimme, pidämme kritiikkiänne arvossa. Ja kuten itsekin vastauksessa toivotte, se auttaa meitä työssämme, kun valitsemme näkökulmia kolumneihin.

Ystävällisin terveisin,

Katri Mannonen”

Vastaus YLE:lle

“Hei,

Yhteiskunnallisen keskustelun herättäminen on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on, että keskusteluissa annetaan arvoa erilaisille näkemyksille ja tuodaan niitä esiin. Erityisesti julkisrahoitteisen median tulisi näkemykseni mukaan panostaa tasapuoliseen uutisointiin myös kolumnien osalta. Kirjoitus oli erittäin hyökkäävä, leimaava ja pääviesti oli totuudenvastainen. Sen vuoksi näkemykseni mukaan korostuu tarve viipymättä julkaista kirjoitus, jossa korjataan virheelliset käsitykset. Vaikka YLE ei olisikaan halukas tekemään mitään saattaakseen tilanteen journalistin ohjeen mukaiseksi, jo yhteiskunnallisen keskustelun näkökulmasta olisi suotavaa tuoda toinen näkemys rinnalle nopealla aikataululla. 

Vaikka olen pettynyt YLE:n haluttomuuteen korjata selkeää asiavirhettä ja tietysti harmittaa aiheettomasti luonnonvihaajaksi syytetyksi, laitan tunteet sivuun. Alan seuraavaksi tutkia, kumpaan alan kantelua valmistelemaan. JSN:lle vai VEN:lle. Onhan tämä oikein hyvä tapaus kaikessa räikeydessään tutkia ulkopuolisten tahojen toimesta.

Palataan siis asiaan

Ystävällisesti

Juri Laurila”

Tämän jälkeen tehtiin JSN:lle kantelu

Kantelu Julkisen sanan neuvostolle (JSN)

Kantelija

Juri Laurila
Verkostokoordinaattori

Metsäammattilaisten verkosto

juri.laurila@metsaammattilaiset.fi

+358 40 514 5000

Kantelun kohde

Yleisradio Oy / Yle.fi

Julkaisu:
Pekka Juntin kolumni: Uudet pohjoiseen muuttajat ovat ihan eri maata kuin aiempi väki
Julkaistu 24.5.2026
https://yle.fi/a/74-20227506

Kantelu

Pyydän Julkisen sanan neuvostoa arvioimaan, onko Yleisradio rikkonut hyvää journalistista tapaa julkaisemalla yllä mainitun kolumnin sekä käsittelemällä siitä tehdyn oikaisupyynnön puutteellisesti.

Katson, että kirjoitus sisältää perusteettomia, halventavia ja tosiasioina esitettyjä yleistyksiä pohjoisen ihmisistä, metsäsuomalaisista sekä paikallisista asukkaista. Lisäksi Yle ei oikaisupyynnöstä huolimatta arvioinut kriittisesti kirjoituksen tosiasiaväitteitä eikä niiden journalistista kestävyyttä.

Perustelut

1. Kolumnissa esitetään tosiasiaväitteitä ilman näyttöä

Vaikka kyseessä on kolumni, kirjoituksessa esitetään useita hyvin laajoja väitteitä tosiasioina ilman tutkimusnäyttöä, lähteitä tai perusteluja.

Kirjoituksessa muun muassa väitetään:

• “Monet paikalliset lähtevät luonnon hävitystöihin”
• “Luonnon köyhtyminen ei ole asia, joka olisi paikallisille tärkeä”
• “Kulttuurimme perustuu alkujuuriaan myöten luonnon valloitukseen”
• “Köyhyys juurtui identiteetiksi”

Kirjoituksessa tehdään erittäin laajoja kulttuurisia, moraalisia ja yhteiskunnallisia johtopäätöksiä pohjoisen ihmisistä ja metsäsuomalaisista ilman näyttöä.

Katson tämän rikkovan ainakin seuraavia Journalistin ohjeita:

• JO 8: Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
• JO 11: Tosiasiat ja mielipiteet on erotettava toisistaan.
• JO 12: Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti.

Kolumnimuoto ei poista journalistista vastuuta silloin, kun kirjoituksessa esitetään tosiasiaväitteitä ihmisryhmistä ja heidän motiiveistaan.

2. Kirjoitus leimaa ja halventaa laajaa ihmisryhmää

Kolumni kuvaa paikallisia ihmisiä, metsäsuomalaisia ja pohjoisen asukkaita tavalla, joka on leimaava ja halventava.

Kirjoituksessa annetaan ymmärtää, että:

• paikalliset suhtautuvat luontoon välinpitämättömästi,
• luonnon tuhoaminen on osa heidän kulttuuriaan,
• köyhyys ja sivistymättömyys ovat osa heidän identiteettiään,
• sekä että paikalliset ovat moraalisesti alempiarvoisia suhteessa “uusiin tulijoihin”.

Oikaisupyynnössäni toin esiin, että kirjoitus rakentaa vastakkainasettelua “sivistyneiden luonnonsuojelijoiden” ja “luontoa tuhoavien paikallisten” välille.

Katson, että Yle on sallinut erittäin laajat ja halventavat stereotypiat ihmisryhmästä ilman journalistista kriittisyyttä.

3. Yle ei käsitellyt oikaisupyyntöä asianmukaisesti

Toimitukselle toimitettiin yksityiskohtainen oikaisupyyntö, jossa yksilöitiin useita ongelmallisia väitteitä ja niiden puutteellinen faktapohja.

Ylen vastauksissa vedottiin pääosin siihen, että kyse on kolumnista ja mielipidekirjoituksesta.

Yle ei kuitenkaan käytännössä arvioinut:

• ovatko väitteet tosiasiallisesti perusteltuja,
• ylittävätkö yleistykset hyvän journalistisen tavan rajat,
• tai onko kirjoitus leimaava ihmisryhmää kohtaan.

Myös myöhemmissä vastauksissa Yle korosti sananvapautta ja kolumnin oikeutta kärjistää, mutta ei ottanut kantaa varsinaisiin sisältöongelmiin.

Lisäksi pyysin mahdollisuutta oikaista kirjoituksessa esitettyjä väitteitä joko:

• julkaisemalla vastineen,
• tai ehdottamalla, että YLE kirjoittaa aiheesta toisen näkökulman esiin tuovan kirjoituksen.

Yle ei kuitenkaan tarjonnut mahdollisuutta vastineeseen eikä suostunut vaihtoehtoiseen kirjoitukseen, jossa aihetta olisi tarkasteltu tasapainoisemmin tai eri näkökulmasta.

Katson, että erityisesti julkisen palvelun median olisi tullut pyrkiä aidosti tasapainoiseen keskusteluun tilanteessa, jossa julkaistu kolumni sisälsi voimakkaita ja laajoja yleistyksiä ihmisryhmästä sekä herätti perusteltua kritiikkiä.

Katson, että Yle sivuutti perustellun oikaisupyynnön eikä arvioinut journalistista vastuuta riittävän huolellisesti.

4. Kyse ei ole vain mielipide-erosta

Kanteluni ei perustu siihen, että olisin eri mieltä kirjoittajan kanssa luonnonsuojelusta tai yhteiskunnallisista kysymyksistä.

Kyse on siitä, että Yle julkaisi kirjoituksen, jossa:

• esitetään laajoja tosiasiaväitteitä ilman näyttöä,
• leimataan ihmisryhmää halventavasti,
• sekä rakennetaan voimakasta moraalista vastakkainasettelua ilman journalistista tasapainoa tai kriittisyyttä.

Pyyntö JSN:lle

Pyydän Julkisen sanan neuvostoa arvioimaan:

1. Onko Yle rikkonut hyvää journalistista tapaa julkaisemalla kolumnin tässä muodossa.
2. Onko Yle epäonnistunut erottamaan mielipiteitä ja tosiasiaväitteitä toisistaan.
3. Onko Yle käsitellyt oikaisupyynnön journalistisesti asianmukaisesti.

Liitteet

1. Pekka Juntin kolumni 24.5.2026
2. Oikaisupyyntö 25.5.2026
3. Ylen vastaukset 25.–27.5.2026

Julkaisemme asian käsittelyn kokonaisuudessaan tällä sivulla.