Metsäasiantuntijat ovat vähintään ammattikorkeakoulutason metsäalan koulutuksen saaneita henkilöitä. Pääasiassa metsätalousinsinöörejä tai yliopistosta valmistuneita metsänhoitajia. Pääsääntöisesti metsäasiantuntijoilla on hyvä ymmärrys metsien kehityksestä tulevien vuosikymmenten tai jopa vuosisatojen aikana, kun niissä tehdään tai ei tehdä toimenpiteitä.
Esimerkkejä metsäasiantuntijoiden tehtävistä:
Metsäsuunnittelija/metsäneuvoja
Metsäsuunnittelijat ja metsäneuvojat suunnittelevat metsänhoitotoimia metsänomistajan toiveiden ja vallitsevien olosuhteiden mukaisesti. Näitä ovat mm. hakkuut, uudistustyöt, kunnostusojitukset, kulotukset, lannoitukset, ennallistamiset ja muut metsänhoitotoimenpiteet. He ottavat suunnittelussa huomioon erilaiset kasvupaikkatekijät, metsän vallitsevan tilan, luontoarvot, virkistysarvot, vesiensuojelun ja kaikki muut tekijät, joita kyseiseen metsään liittyy.
Metsänomistajan tavoitteet voivat olla puhtaasti taloudelliset, jolloin suunnittelutyössä esimerkiksi luontoarvot huomioidaan sen mukaan, mitä laki, sertifikaatit ja muut sitoumukset määräävät. Silloin metsänhoidon suunnittelussa pyritään maksimoimaan laadukkaan puun kasvu ja toimenpiteiden kustannustehokkuus.
Toisaalta metsänomistajan tavoitteet voivat olla luontopainotteisia, jolloin taloudellinen kannattavuus ei ole niin tärkeää. Silloin metsäasiantuntijat voivat suunnitella erilaisia toimia luontoarvojen parantamiseksi.
Yhtenä yleisenä tavoitteena on riistanhoito, jolloin toimet suunnitellaan siten, että metsä tarjoaa halutulle riistalle mahdollisimman paljon ruokaa ja suojapaikkoja. Myös virkistysarvojen huomiointi on varsin tavallinen metsänomistajan tavoite.
Yleensä metsäasiantuntijan asiantuntemusta käytetään monitavoitteisesti, jolloin useita eri metsänomistajan tai sidosryhmän toiveita huomioidaan suunnittelussa. Onkin sanottu, että metsäalasta on tullut rakettitiedettä. Toiminta vaatii niin monipuolista metsäluonnon ja toimialan ymmärrystä, että rakettitieteilijän työ alkaa kuulostaa helpolta.
Korjuueasiantuntija
Korjuuasiantuntija suunnittelee puun korjuun. Hänen tehtävänään on varmistaa, että suunnitellut hakkuut toteutuvat kustannustehokkaasti, oikea-aikaisesti, sekä lain ja metsänomistajan asettamien reunaehtojen mukaisesti. Korjuuesimiehen pöydällä on yleensä useita leimikoita (hakkuukohteita), joiden toteuttamista hän suunnittelee.
Korjuuasiantuntija suunnittelee korjuut siten, että koneita ei tarvitsisi liikutella turhaan. Hän ottaa huomioon korjuuajankohdat, jotta metsänpohja ja tiestö ei vaurioidu tarpeettomasti. Huomioon otettavia asioita ovat myös luontoarvot, kuten lintujen pesintä- ja rauhoitusajat, sekä vesistöt. Kukaan metsäammattilaisista ei toivo vahinkojen aiheutumista, kuten esimerkiksi Hukkajoella tapahtui.
Korjuuasiantuntija suunnittelee hakkuut ja puiden lähikuljetuksen, eli runkojen kuljettamisen metsäautotien tai vastaavan varteen. Sieltä ne lastataan tukkirekan kyytiin ja puut siirtyvät kaukokuljetuksen, eli kuljetusasiantuntijan vastuulle.
Metsänhoitoasiantuntija
Metsänhoitoasiantuntijan tehtävänä on suunnitella metsänhoitotoimia käytännön tasolla. Näitä ovat esimerkiksi maanmuokkaukset, istutukset ja kylvöt, taimikonhoitotyöt ja nuoren metsän kunnostukset. Metsänhoitoasiantuntijalla on yleensä ohjattavanaan joukko koneyrittäjiä, metsureita ja muita urakoitsijoita, jotka toteuttavat toimenpiteet maastossa. Hän varmistaa, että uusi metsä saa mahdollisimman hyvän startin kasvaakseen taas komeaksi metsäksi.
Kuljetusasiantuntija
Kuljetusasiantuntijan tehtävä on suunnitella puiden kaukokuljetus. Kaukokuljetuksella tarkoitetaan puiden kuljettamista metsäautotien tai vastaavan varresta asiakkaalle. Kuljetusasiantuntija tietää toimialueensa kaikkien puupinojen sijainnit, niissä olevien puutavaralajien määrät ja niiden määränpäät. Yhdestä leimikosta voi puuta mennä jopa viiteen eri käyttöpaikkaan. Tukit sahoille tai vaneritehtaille, kuitupuut biotuotetehtaille tai sellutehtaille, energiajae lämpölaitoksille jne.
Kaukokuljetus tapahtuu kumipyörillä, junilla tai uittamalla. Yleisimmin nykyään puut kuljetetaan rekoilla käyttäjille tai lansseille, joista ne lastataan junien kyytiin. Uittoa tehdään nykyään vain Saimaalla, jossa valtavia puulauttoja vedetään hinaajilla tehtaille. Aiemmin jokivarsien elämää vilkastuttaneet jokiuitot loppuivat 1991, kun Kemijoen uitto päätettiin lopettaa.