Suomalainen metsätalous on maailmalla kuuluisa erityisesti kestävyyden ansiosta. Siinä huomioidaan kaikki kestävyyden osa-alueet, eli taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys, ovat tasapainossa. Tässä on kootusti metsätalouden keskeiset syyt, toimintamallit ja linkit, mistä saat lisää tietoa halutessasi.
Miksi metsiä hakataan?
Metsätaloudessa puhutaan käytännössä markkinahakkuista, eikä esimerkiksi kotitarvepuun hankkimisesta. Markkinahakkuissa keskeinen tekijä on tarve puulle. Ilman tarvetta ei ole myöskään hakkuita, koska jos puulle ei ole ostajaa, hakkuille ei ole myöskään maksajaa. Puun tarve muodostuu kuluttajien ostokäyttäytymisen seurauksena, joka pitkälti määrittelee myös, minkälaisia hakkuita tehdään. Esimerkiksi uudistushakkuista (esim. avohakkuu) saadaan paljon tukkia, jota sahateollisuus tarvitsee. Harvennushakkuista taas tulee enemmän pieniläpimittaista kuitupuuta, jota jalostetaan esimerkiksi biotuotetehtaissa.
Metsänkasvatuksen periaatteet
Metsänkasvatuksella pyritään aina pitkäjänteisyyteen ja kannattavuuteen. Toimien suunnittelussa pohditaan aina ylisukupolvisesti metsän kehitystä erilaisilla toimenpiteillä. Suomen metsänkasvatuksen peruskivenä toimii tieteellinen tutkimus, johon kaikki toiminta nojaa. Suomella on pitkä metsäntutkimuksen historia, joka alkaa jo 1900 -luvun alkupuolelta. Lisäksi Suomen metsistä on maailman kattavin metsävaratieto. Metsänkasvatus perustuu hyvän metsänhoidon ohjeisiin, jotka ovat kehittyneet tiedon ja kokemuksen karttumisen myötä ja joita päivitetään jatkuvasti. Metsäammattilaisilla on käytössään maailman paras tieteellinen tutkimustieto ja kokemuksen tuoma osaaminen, joiden ansiosta metsänkasvatusta voidaan suunnitella ottaen kullakin käsittelykuviolla huomioon kaikki keskeiset muuttujat.
Hakkuutavat
Hakkuutavat valitaan aina metsän ja metsänomistajan tavoitteiden mukaan. Hakkuutavan valintaan vaikuttaa metsän nykytila ja tavoiteltava tila hakkuiden jälkeen. Metsäammattilainen arvioi mahdolliset toimenpiteet metsän mukaan ja metsänomistaja päättää, mitä toimenpiteitä toteutetaan.
Metsien kiertoaikaa voidaan toteuttaa metsäntutkimuksellisten mallien mukaan, jolloin saadaan paras tuotto metsälle. Joskus omistaja voi haluta pidentää kiertoaikaa esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tai muusta syystä. Täältä voit tutkia kiertoaikojen kasvattamisen vaikutusta tuottoon.
Metsätalouden luonnonhoito
Metsätaloudessa muutetaan aina luonnon tilaa, kun tehdään toimenpiteitä. Hakkuut muuttavat valoisuutta, lämpöarvoja, ravinnekilpailua, veden pinnan korkeutta ja useita muita olosuhteita, jotka vaikuttavat kuvion lajistoon ja niiden menestymiseen. Hakkuissa on aina voittajia ja häviäjiä. Metsäammattilaiset pyrkivät työssään siihen, että metsäluonnon monimuotoisuus ei tarpeettomasti kärsi ja usein monimuotoisuus itse asiassa lisääntyy, jos mittarina on lajiston määrä metsän eri vaiheissa. Nykymetsätaloudella on käytössään huomattava määrä erilaisia menetelmiä, joilla pystytään säilyttämään elinpiiri hakkuista huolimatta myös esimerkiksi vanhojen metsien lajien osalta.
Metsätalouden vesiensuojelu
Vesiensuojelu tuli metsätalouteen 1990 -luvulla, kun herättiin toden teolla ojitusten aiheuttamiin haittoihin. Nykyään vesiensuojelu on kiinteä ja lakisääteinen osa metsänkäytön suunnittelua kaikissa toimenpiteissä, jotka voivat aiheuttaa haittaa vesistölle. Valitettavasti historiassa tehdyt toimet vaikuttavat edelleen vesistöihimme, eikä uudet ohjeet poista vesistöihin aiemmin joutunutta humusta tai ravinteita. Uudet ohjeet eivät myöskään estä sellaisten ojien ravinnehuuhtoutumia, jotka eivät ole uusien toimenpiteiden kohteena. Nykyisin onkin vesistön kannalta hyvä asia, jos tehdään esimerkiksi kunnostusojituksia, joiden yhteydessä estetään valumat vesistöön.