FSC kontrolli estää puukaupat

Artikkeli 14.8.2026

Viime päivinä on keskustelua herättänyt ns. HCV -alueet, jotka jäädyttävät puukaupat. MT kirjoitti 7.8. Värriön yhteismetsän jumiutuneesta miljoonaomaisuudesta ja 11.8. metsäyhtiöiden ja ympäristöjärjestöjen linjauksista. Tosiasiassa puukaupat menivät jäihin HCV alueilla 2018, eikä ratkaisua ole löytynyt vieläkään.

HCV alueet ovat perua FSC:n halusta kontrolloida kaikkia metsiä, olipa kyseessä FSC -sertifioitu metsä tai ei. Koska metsäteollisuusyritykset eivät erottele PEFC ja FSC -sertifoitua puuta tehtaillaan, HCV rajaukset kattavat kaikki metsäalueet, joilta puuta hankitaan. Kartat alueista on tehnyt Tapio Metsäteollisuus ry:n ja Sahateollisuus ry:n tilauksesta. Rajaukset pohjautuvat pitkälti ympäristöjärjestöjen ilmoittamiin lajihavaintoihin, joiden laatua ei ole varmennettu mitenkään. ”Virallisena valvojana” toimii Greenpeace, joka katsoo kaikki HCV -metsät luonnonmetsiksi. Tästä tietoisena metsäteollisuusyritykset eivät osta puuta HCV -metsistä.

Metsäteollisuus ry:n virallinen viesti on seuraava (poiminta tiedotteesta). ”Käytännössä puunostaja arvioi karttapohjan perusteella puukauppojen yhteydessä, onko kyseisellä kohteella mahdollinen monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue (HCV). Jos HCV-kohdetta ei löydy, metsän käsittely toteutetaan normaaliin tapaan. Jos taas analyysin pohjalta HCV-kohde löytyy, puunostaja arvioi mahdolliset kohteella huomioon otettavat asiat ja toimet hakkuun yhteydessä.

Kartta-aineisto on selkeä yliarvio HCV-alueista: merkintä kartalla ei automaattisesti tarkoita, että lisätoimia tarvitaan. Se on merkki puunostajalle lisätarkastuksen tarpeesta. Jokainen hakkuukohde tarkastellaan erikseen.”

MetsäGroupin puukaupan ja metsäpalveluiden johtaja Juho rantala kertoi MT haastattelussa, että ”Jos nämä vanhojen metsien kriteerit eivät täyty, ei estettä puukaupalle yleensä ole”. Hän kertoo, että ”Metsiköihin, jotka rajautuvat hakkuiden ulkopuolelle, on tarjolla useita ratkaisuja. Pyrimme aina löytämään yhdessä metsänomistajan kanssa niistä tilanteeseen parhaiten sopivan.” UPM ei metsäjohtaja Janne Kilpeläisen mukaan lähtökohtaisesti sulje pois tai hyväksy ostokohteita järjestöjen kokoamien listausten pohjalta.

Todellisuus on toinen. HCV muodostaa käytännössä harmaan suojelun No-Go -alueen. Esimerkiksi Greenpeacen apulaismaajohtaja Juha Aromaa lataa suoraan, että “Me näemme luonnonmetsinä metsät, jotka täyttävät FSC:n korkean suojelun arvon kriteerit”. Järjestön toiminnassa kriteereiksi riittää HCV -merkintä kartalla. Tutustuimme Värriön yhteismetsän HCV alueisiin, joista puuta ei ole ostettu 2018 jälkeen. Jo ensi näkemältä oli selvää, että nyt mennään metsään pahasti. Kaikilla kolmella kohteella kyseessä oli aivan tavallinen talousmetsä, joissa on selkeästi harjoitettu metsätaloutta pitkään. Vanhoja metsiä ne eivät olleet millään mittarilla. Yksi kohteista oli nuori harvennusta kaipaava kohde. Kohteilla oli jätetty monimuotoisuutta tukemaan säästö- ja lahopuuta runsaasti aiemmissa hakkuissa, joissa luultavasti myös uhanalaishavainnot on tehty. Muuten alueet eivät olleet mitenkään erityisiä.

“Näin ollen on selvää, että metsätalouden luonnon hoito on onnistunut erinomaisesti.”

Ainoa erityispiirre löytyi luontokartoittajien jalanjäljiltä. Uhanalaisten lajien havaintoja oli lähes joka askeleelta. Havainnot muodostivat selkeitä polkuja kartalle lajeista, jotka ovat pääasiassa alueella yleisiä valtakunnallisesta uhanalaisuusluokituksesta huolimatta. Näin ollen on selvää, että metsätalouden luonnon hoito on onnistunut erinomaisesti. Ei siitä pitäisi palkita ostoboikotilla.

Tutkimme yhden leimikon välittömässä läheisyydessä olevat, leimikosta pois rajatut lajihavainnot. Yhteensä 76 havainnosta vain 27 oli uhanalaisia (VU-vaarantuneet). Niistä 9 oli Kantoraippasammalia ja 7 Ryväsjäkäliä. Yhtään erittäin uhanalaista (EN) tai äärimmäisen uhanalaista (CR) lajia ei havainnoissa ollut. Lajihavaintojen maantieteellisten sijaintien perusteella näyttää siltä, että yhteensä 24 lajista 19 on esiintymisalueensa reunamilla, mutta alueella suhteellisen yleisiä. Yhden osalta ei voitu arviota tehdä, koska laji.fi ei näyttänyt kuin Suomen havainnot. Alla olevista kuvista voit tarkastella kunkin HCV alueen määrityksen taustalla olleen lajin uhanalaisuusluokitusta ja lajien havaintoja Laji.fi -rekisterissä.

Pääosin lajihavainnot on tehty 12.8.2020 ja osa 19.8.2010. Havainnot on ilmoitettu Laji.fi -rekisteriin 20.9.2023 metsänkäyttöilmoituksen tekemisen jälkeen, eli ne eivät ole olleet metsäsuunnittelijan käytössä suunnitteluvaiheessa. Kartoittajat ovat olleet Greenpeacen lajistoasiantuntija Olli Manninen, Sofia Simola, Sini Saarela ja Tuuli Hakulinen. Havaintojen luotettavuutta ei ole arvioitu.

FSC uhkaa metsätalouden luonnonhoitotyötä

FSC sertifikaatin edellyttämä HCV mekanismi on epäreilu maanomistajia kohtaan. Ketään ei voi pakottaa ostamaan puuta, eikä asiasta voi valittaa mihinkään. Omaisuus on muiden toimesta siirretty pois taloudellisesta käytöstä, eikä maanomistajilla ole ollut sananvaltaa tai korvausoikeutta missään vaiheessa. Luonnon kannalta surullisinta on viesti, jonka FSC antaa. ”Jos teet luonnonhoitotöitä, saatat menettää omaisuutesi”. Samaa viestiä ovat toitottaneet ympäristöjärjestöt vanhojen metsien kriteerien ja boreaalisten luonnonmetsien kriteerien kohdalla. Ne haluavat pakkosuojella talousmetsät, joissa luonnonhoitotoimet ovat onnistuneita tai joissa on jatkettu kiertoaikaa hakkuita lykkäämällä. Metsänomistajia ei kannusteta luonnonhoitotoimiin, jos samalla annetaan kaupan päälle pakkosuojelun uhka ja uhka päätösvallan menetyksestä, sekä omaisuuden arvon menetyksestä.

Mikäli haluamme aidosti kannustaa metsänomistajia luonnonhoitotöihin, heille on luotava turvallinen tila sen toteuttamiseen. Metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta viestillä on erittäin suuri merkitys, sillä suurin osa Suomen metsistä on talousmetsiä. Kun niissä saadaan entisestään parannettua luonnon monimuotoisuutta, koko biodiversiteetti voittaa.

Nyt on jo kiire kuopata HCV kartat ja myöntää niiden olleen suuri virhe!

VIDEO HCV Värriön yhteismetsässä https://youtu.be/WjoABaov5VUhttps://youtu.be/WjoABaov5VU

EDIT: Metsäteollisuus ry vahvistaa, ettei Suomessa ole mallia, jolla viranomainen tarkistaisi heille ilmoitetut lajihavainnot.