“Totuuteen pyrkivä journalismi auttaa yleisöä muodostamaan kuvaa yhteiskunnasta ja maailmasta.” Julkisen sanan neuvosto, Journalistin ohjeet.
Journalistin ohjeet koskevat kaikkea journalistista työtä ja toimituksellista sisältöä kaikissa toimituksen käyttämissä julkaisukanavissa. Toimituksellisella sisällöllä tarkoitetaan toimituksen laatimaa, tilaamaa, muokkaamaa tai esille nostamaa aineistoa riippumatta esitystavasta ja siitä, miten tai millä teknologialla se on tuotettu. Päätösvallan on oltava aina toimituksella. (Journalistin ohjeet)
Metsäammattilaisten järkyttävän korkea tyytymättömyys metsäuutisoinnin tasoon kuvastaa ennen kaikkea valtakunnallisten medioiden epäonnistumista totuuteen pyrkivässä journalismismissa. Metsäasioita käsitellään paljon mediassa, mutta metsäammattilaiset on sivuutettu täysin ja samalla jätetty paras osaaminen ulkopuolelle. Ympäristö- ja luontoaiheista puhuminen on tärkeää, mutta valitettavan usein julkaistavaksi päätyy materiaalia, joka luo virheellistä kuvaa nykyisestä metsänhoidosta ja talousmetsien tilasta. Puhumattakaan panostuksista luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi tai metsäammattilaisten asenteista luontoa kohtaan. Alan ammattilaisten tyytymättömyys kertoo siitä, että toimituksissa rikotaan Julkisen sanan neuvoston laatiamia velvoittavia journalistin ohjeita. Jos alla olevat kohdat Journalistin ohjeista toteutuisivat, metsäuutisoinnin laatu kasvaisi merkittävästi.
- Journalisti on vastuussa ennen kaikkea yleisölleen.
- Yleisöllä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.
- Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
- Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta.
- Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on, kun asia on kiistanalainen tai kun tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus
- Otsikoilla, ingresseillä, kansi- ja kuvateksteillä, myyntijulisteilla ja muilla esittelyillä on oltava sisällössä kate.
Tämä alasivu kokoaa yhteen mediassa julkaistuja metsäaiheisia artikkeleita ja tarkastelee niitä kriittisesti faktapohjalta. Tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä julkiseen keskusteluun ja tuoda esiin, missä määrin esitetyt väitteet perustuvat tutkittuun tietoon, käytännön kokemukseen tai tulkintoihin. Voit lähettää ilmoituksen mielestäsi tarkastusta kaipaavasta artikkelista alla olevan lomakkeen kautta.
Sivulla julkaistaan linkkejä ajankohtaisiin uutisiin, kolumneihin ja muihin kirjoituksiin, joiden keskeiset väitteet käydään läpi metsäammattilaisten näkökulmasta. Arvioinnissa tarkastellaan muun muassa käytettyjä lähteitä, johtopäätösten perusteltavuutta sekä sitä, vastaavatko esitetyt väitteet tutkimustietoa ja metsätalouden käytäntöjä.
Tarkoitus ei ole arvostella yksittäisiä toimittajia tai medioita, vaan täydentää keskustelua tuomalla siihen asiantuntijanäkökulmaa ja oikaisemalla mahdollisia virhetulkintoja. Lisäksi jaamme kunniamainintoja medioille ja toimittajille, jotka onnistuvat erityisen hyvin huomioimaan journalistiset periaatteet myös polaroisituneen metsäuutisoinnin keskellä. Sivun sisältö auttaa lukijaa muodostamaan kokonaiskuvan metsäkysymyksistä ja arvioimaan kriittisesti eri lähteistä saatavaa tietoa.
Kaikki analysoidut jutut
Uusimmat tarkastukset
Luokittelu (aiheittain)
- hakkuukohteet
- politiittiset kannanotot
- ilmasto
- biodiversiteetti
- aktivistiviestintä
Miten arvioimme mediajuttuja
Mediajuttujen arviointi tehdään metsäammattilaisten näkökulmasta tavoitteena lisätä keskustelun läpinäkyvyyttä ja tuoda esiin, miten hyvin esitetyt väitteet vastaavat tutkimustietoa ja metsätalouden käytäntöjä. Arviointi ei kohdistu yksittäisiin toimittajiin, vaan sisältöön ja sen perusteluihin.
Arvioinnin lähtökohdat
- Tarkastelemme juttuja kokonaisuuksina, emme yksittäisinä irtolauseina.
- Erotamme faktat, tulkinnat ja mielipiteet toisistaan.
- Arvioimme sisältöä sekä tutkimustiedon että käytännön metsätalouden kokemuksen valossa.
- Huomioimme, että metsätalous on alueellisesti vaihtelevaa ja ajallisesti pitkäjänteistä toimintaa.
Arviointikriteerit
Jokainen juttu käydään läpi samojen peruskriteerien avulla:
1. Lähteet ja niiden laatu
- Onko jutussa käytetty tunnistettavia ja luotettavia lähteitä?
- Perustuuko väite tutkimukseen, viranomaisaineistoon vai yksittäiseen näkemykseen?
- Onko lähteitä käytetty tasapainoisesti?
2. Väitteiden paikkansapitävyys
- Ovatko keskeiset väitteet linjassa ajantasaisen tutkimustiedon kanssa?
- Vastaavatko väitteet käytännön metsätalouden toimintaa?
- Onko yleistyksiä tehty yksittäistapauksista?
3. Kontekstin huomiointi
- Onko asia esitetty oikeassa mittakaavassa (paikallinen, valtakunnallinen, globaali)?
- Huomioidaanko metsänhoidon aikajänne ja alueelliset erot?
- Puuttuuko olennaista taustatietoa, joka muuttaisi tulkintaa?
4. Terminologia ja käsitteet
- Käytetäänkö metsäalaan liittyviä käsitteitä oikein?
- Sekoittuvatko esimerkiksi metsänhoito, metsäteollisuus ja suojelu toisiinsa?
- Onko käsitteitä yksinkertaistettu harhaanjohtavasti?
5. Tasapuolisuus ja näkökulmat
- Onko juttu yksipuolinen vai tuoko se esiin useita näkökulmia?
- Kuullaanko metsäalan ammattilaisia tai käytännön toimijoita?
- Onko jokin näkökulma jätetty systemaattisesti pois?
Arvioinnin lopputulos
Jokaisesta jutusta muodostetaan tiivis arvio, jossa:
- tunnistetaan keskeiset väitteet
- kuvataan, miltä osin ne ovat perusteltuja
- nostetaan esiin mahdolliset puutteet tai virhetulkinnat
- tarjotaan tarvittaessa täydennystä tai korjaavaa tietoa
Arviointi esitetään selkeästi ja ymmärrettävästi, jotta lukija voi muodostaa oman käsityksensä jutun luotettavuudesta.
Riippumattomuus ja avoimuus
Arviointi perustuu metsäammattilaisten osaamiseen ja kokemukseen. Pyrimme avoimuuteen siinä, millä perusteilla arviot tehdään, ja kehitämme menetelmää jatkuvasti palautteen ja uuden tiedon pohjalta. Arviointia varten pyrimme keskustelemaan jutussa mainittujen osapuolten ja toimittajan kanssa, mutta aina sitä ei voida tehdä.