Blogi 30.9.2026
Metsäammattilaisten verkoston tarkoituksena ja tavoitteena on muuttaa metsäkeskusteluiden ja metsäuutisoinnin tilaa. Tarve on suuri, sillä 93 % metsäammattilaisista pitää niitä vahvasti polarisoituneiksi ja syyllistäviksi. Puolet heistä kokee niiden vaikuttavan negatiivisesti työhyvinvointiin. Metsäammattilaiset kokevat, ettei osallistuminen keskusteluihin ole turvallista.
Metsäammattilaisten verkoston kokoaminen aloitettiin toukokuun alussa ja se on kasvanut jo satapäiseksi ryhmäksi. Asetettu tavoite ylitettiin nopeasti. Verkoston työ on vasta alkumetreillä, mutta se herättää jo paljon keskustelua. Metsäammattilaisilta palaute on pääosin hyvää tai erittäin hyvää, muilta palaute vaihtelee enemmän. Koska verkosto muuttaa totuttua metsäkeskusteluiden tilaa, joka on muodostunut pitkän ajan kuluessa, monet joutuvat pohtimaan omaa suhtautumistaan verkostoon. Ilmassa on paljon epätietoisuutta ja hämmennystä, sekä ympäristön tarkkailua. Valitettavasti sen lisäksi nähdään paljon aiheetonta mustamaalaamista ja jopa valheellisen kuvan maalailua.
Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että aiemmin on totuttu siihen, että metsäalaa voi melko surutta parjata kaikilla mahdollisilla mielikuvilla, eikä metsäala reagoi siihen. Metsäammattilaisille, jotka haluavat puolustaa alan mainetta, lojaliteettivelvoite on tullut tutuksi. Työntantajat kokevat sellaisen maineriskiksi, eikä sitä hyväksytä. Henkilöstöä kannustetaan sosiaaliseen mediaan ja heille “annetaan työkalut”, joilla he voivat organisaation viestintää korvauksetta tuottaa, kunhan omat mielipiteet pysyvät kurissa. Monelle tämä ei toimi kannustimena ja lähtökohtaisestikin se sotii sosiaalisen media perusajatusta vastaan. Siinä ihmiset jakavat omia ajatuksia ja elämää. Nyt pelikentälle tuli “jokeri”, joka ei edusta organisaatioiota, vaan ihmisiä. Puolueeton peluri, joka pelaa peliä ihan omilla säännöillään, eikä sitä voi vaientaa. Tämä saa karvat pystyyn joka puolella. “Eihän noin voi tehdä” -ajatus kulminoituu monella tavalla. Osa ei sano mitään, osa on huolissaan tai jopa peloissaan, osa on innostuneita ja odottavia.
Muutos on prosessi
“Muutosvastarinta” lienee jokaiselle tuttu termi. Se kuvaa hienosti ihmisen luontaista tapaa reagoida muutokseen. Toisilla muutoksen käsitteleminen on helpompaa, kuin toisilla. Metsäammattilaisten verkoston pikkuhiljaa kasvaessa nähdään yhä enemmän eri vaiheissa olevia ihmisiä. Ymmärrettävästi metsäammattilaisille tämä muutosprosessi on huomattavasti helpompi käsitellä, kuin muille. Onhan tarve muutokselle odotettu ja toivottu. Silloin jää usein ensimmäiset kolme vaihetta kokonaan pois ja jotkut jopa hyppäävät suoraan sitoutumiseen. Aktivisteille ja metsäalan mustamaalaamiseen tottuneille muutosprosessi on luultavasti kaikkein vaikeimmin sulateltava asia. Uskoakseni kaikki eivät tule koskaan Metsäammattilaisten verkostoa hyväksymään, sillä verkoston rehellinen ja suora viestintä voi horjuttaa oman maailmankatsomuksen perustaa. Järjestöillä ja niiden henkilöstöllä voi olla kyseessä myös liikevaihto, uskottavuus ja valta, joten vastustus on sen mukaista. Metsäorganisaatioilla voi olla vaikeuksia sulattaa sitä, että metsäammattilaisilla on ääni, johon ne eivät voi vaikuttaa. Vaikutusvallan sulaminen voi ymmärrettävästi aiheuttaa huolta.
Kuten jo hankehakemuksessa tuotiin esiin, verkoston vastustaminen on odotettavissa oleva asia. Se ei yllättänyt ketään. Verkostoa on pyritty vaientamaan rahoittajia lähestymällä, koska ei ole muutakaan tarjolla. Rahoittajat eivät vastaa rahoittamiensa hankkeiden toteutuksesta, eivätkä ryhdy ohjaamaan niitä. Sehän olisi sama kuin jos rahoittaja määrittelisi rahoittamansa tutkimuksen lopputuloksen. Vastustus näkyy siksi julkisena mustamaalaamisena, vähättelynä, syyllistämisenä, valheellisina tulkintoina ja monenlaisena paskomisena. Metsäalalle tämän ei pitäisi olla mitään uutta. Samaa on nähty vuosikymmenet. Kun muuten ei voi vaikuttaa, aina voi panetella ja loukata. Kun vaientaminen ei onnistu ja räksyttäminenkin alkaa itsestäkin tuntua tuloksettomalta, ihminen turhautuu. Ja turhautuneena tunnetusti tulee tehtyä kaikenlaista. Mutta siitä pääsee yli, kun vähän rauhoittuu ja pohtii asioita hieman paremmin.
Kritiikki on vaikea laji
On tunnettu tosiasia, ettei ihmiselle ole aina helppoa katsoa peiliin. Kun on totuttu siihen, että metsäalaa saa haukkua kritiikittä, voi olla vaikeaa nähdä malkaa omassa silmässä. Muutoksen tekeminen vaatii aina sen, että ongelmat tulevat näkyviksi. Sen vuoksi Metsäammattilaisten verkosto huomauttaa, jos keskustelija käyttäytyy epäasiallisesti. Eihän hän välttämättä edes ajattele omaa toimintaansa moitittavana, kun se on aina ennenkin hyväksytty. On aivan ymmärrettävää, että muuttunut tilanne, jossa itse saakin kriittistä palautetta, voi olla hankala tilanne henkisesti käsitellä. Varmasti joissain tilanteissa myös Metsäammattilaisten verkoston tavassa esittää kritiikkiä, voisi olla parantamisen varaa. Ei se ole aina helppoa antaa palautetta siten, ettei siitä toinen pahastuisi. Joskus jopa mahdotonta. Metsäammattilaisetkin ovat ihmisiä ja ihmiset tekevät virheitä.
Välillä on siis itsekin syytä pysähtyä pohtimaan tilannetta ja omaa toimintaa. Epäasiallinen toiminta tulee tehdä näkyväksi, mutta se tulkitaan helposti ylireagoiden. Seurauksena olemme nähneet monenlaista. Melko yleinen reaktio on ruveta puolustelemaan moitittavaa käytöstä ja syyttämään kritiikin esittäjää siitä, että hän itse paskoo. Selitellä tilannetta itselleen paremmaksi. Kun tähän liitetään muutosvastarinnan aiheuttamat tunteet, on helppoa ymmärtää suuttumus ja harkitsematon käytös. Kyllä me ymmärrämme, vaikka joskus voi tuntua armottomalle.
Me pureudumme nykytilan aiheuttaneisiin haasteisiin ja tuomme ne näkyväksi. Kaiken tämän tarkoitus on lisätä rakentavaa keskustelua, joka on Suomen, metsien ja luonnon hyväksi. Uskomme keskustelijoiden sopeutuvan uuteen tilanteeseen, jonka jälkeen se on helpompaa. Eihän loppujen lopuksi ole kyse muusta, kuin tarpeettomien kommenttien poistamisesta ja asiallisen käytöksen muistamisesta – puolin ja toisin.
Tehdään parhaamme, jotta pääsisimme muutosprosessin loppuun. Metsäammattilaisten verkosto kutsuu kaikki keskusteluun, joka tavoitteena on metsäkeskusteluiden laadun parantaminen.
Juri Laurila
Verkostokoordinaattori
Metsäammattilaisten verkosto