Väittämä: “Tällä hetkellä Suomen metsiä hyödynnetään niin voimakkaasti, että metsien hiilivaraston kasvu on pysähtynyt. “
Tarkastus:
Väite on liian kategorinen ja antaa nielun heikkenemisen syistä yksipuolisen kuvan. Sen taustalla on todellinen metsämaan hiilinielun voimakas heikkeneminen. Puuston määrän kasvu ei kuitenkaan ole pysähtynyt, eivätkä hakkuut yksin selitä kasvun hidastumista.
Arvioinnissa pitää erottaa kolme asiaa:
| Tarkasteltava asia | Mitä aineisto osoittaa? |
| Puuston vuotuinen tilavuuskasvu | Kasvu on alentunut aiemmasta huipusta, mutta uusimmassa inventoinnissa aleneminen pysähtyi. |
| Elävän puuston tilavuusvarasto | Kasvaa edelleen, koska kasvu ylittää kokonaispoistuman. |
| Metsämaan kokonaiskasvihuonekaasutase | Puuston nielua vastassa ovat muun muassa maaperäpäästöt. Kokonaistase voi olla lähellä nollaa tai päästöjen puolella puuston määrän silti kasvaessa. |
Luken uusimman metsävarajulkistuksen mukaan puuston kasvu oli 103,2 milj. m³ vuodessa, kun aiempi huipputaso oli 107,8 milj. m³. Puuston tilavuus oli 2 578 milj. m³. Vuoden 2025 poistumatilastossa kokonaispoistuma oli 90,2 milj. m³, joten Luke arvioi puuston tilavuuden lisääntyneen noin 13 milj. m³. Puuston määrästä tulkittuna pysähtymisväite ei siis pidä paikkaansa. Metsävarat 2025, vuoden 2025 poistumatilasto
Väittämä: ”Suomi hyötyy vaikuttavasta ilmastopolitiikasta”
Tarkastus:
Väittämä VOI OLLA ehdollisesti totta, mutta yleisenä taloudellisena lupauksena osoittamaton ja mahdollisesti täysin väärä.
Ongelmallisuuksia löytyy mm. oletettujen hyötyjen suuruuteen ja toteutumiseen liittyvistä epävarmuuksista, vaikutuksista suomalaisten yritysten kilpailukykyyn, kustannuksista ja saatavista tuloista. Lisäksi varmoja kustannuksia tulisi muun muassa hakkuiden vähentämisestä jopa 1,4 miljardia euroa vuosittain, mutta ilmastohyödyt olisivat olemattomia hakkuiden siirtyessä muualle ja puun korvautuessa fossiilisilla.
Väittämään suositellaan suhtautumaan suurella varauksella.
Politiikkasuosituksista
Metsälakiin ja vesilakiin kirjattavat lisäykset eivät toisi merkittäviä ilmastohyötyjä, mutta kirjauksista riippuen saattavat jopa vaarantaa järkevän metsänhoidon. Ojitusten luvanvaraisuudella ei todennäköisesti saavuteta ilmastohyötyjä, vaan ainoastaan byrokratian lisääntymistä.
Metsätalouteen ei ole tarpeen lisätä taloudellista ohjausta vahvistamaan hiilinieluja tai vähentämään päästöjä. Päästöjen vähentäminen tapahtuu teknologisen kehityksen myötä ja metsänomistajilla on jo markkinaehtoisesti syntyneet taloudelliset kannustimet hiilinielujen vahvistamiseen puukauppojen muodossa. Tämä kannustin myös ohjaa hiilitasetta vahvistavaan metsänhoitoon pitkäjänteisesti ja ylisukupolvisesti. Mitään velvoitteita tai politiikkatoimia ei pidä tehdä, joilla voidaan saavuttaa ainoastaan lyhytaikaisia, alle 50 vuotta kestäviä ilmastohyötyjä.