Suomen hyvinvointiyhteiskunta on rakentunut metsien ansiosta. Metsähistoria on pitkä ja nykytiedon valossa virheitäkin on metsien käyttöön mahtunut. Kun mietitään metsätaloutta, on tärkeää ymmärtää myös toimien sijoittuminen historiaan ja kulloinkin vallalla olleiden toimintatapojen taustalla olleita yhteiskunnallisia tekijöitä yhtä lailla kuin tiedon tasoa kyseisenä ajankohtana. Se mikä nykytiedoilla tuntuu hölmöltä, on aiemmin voinut olla perusteltua.
1990 -luvulla Suomen metsätalous muuttui merkittävästi. Kokonaiskestävä metsätalous tuli rytinällä kaikkea toimintaa kokoavaksi periaatteeksi. Luonnonsuojelulain, Metsälain ja Vesilain uudistukset, sekä PEFC sertifioinnin tuleminen muutti “kaiken”. Siitä lähtien esimerkiksi monimuotoisuuden lisääminen on ollut kiinteä osa arkityötä kaikissa tehtävissä. Alla kuvassa on koonti nykyisin käytössä olevista toimenpiteistä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Pitkän metsäntutkimushistorian, muuttuneen toimintaympäristön ja käytännön kokemusten kautta Suomen metsätaloudesta on muodostunut maailman esikuva kestävässä metsien käytössä. Missään muussa maassa ei oteta yhtä hyvin huomioon luontoarvoja, vesistöjä, metsien uudistamista ja kaikkia muita kestävyyden tekijöitä. Alla olevien linkkien kautta löydät lisää tietoa Suomen metsätaloudesta.
Metsän elinkaari (taimesta päätehakkuuseen)