{"id":836,"date":"2026-10-14T13:38:34","date_gmt":"2026-10-14T11:38:34","guid":{"rendered":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/?p=836"},"modified":"2026-10-14T13:44:41","modified_gmt":"2026-10-14T11:44:41","slug":"metsaammattilaiset-tulevaisuus-lupaa-suomen-metsaluonnolle-hyvaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/2026\/10\/14\/metsaammattilaiset-tulevaisuus-lupaa-suomen-metsaluonnolle-hyvaa\/","title":{"rendered":"Mets\u00e4ammattilaiset: tulevaisuus lupaa Suomen mets\u00e4luonnolle hyv\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Tiedote 14.10.2026<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Nykyisen mets\u00e4talouden postiiviset vaikutuksen kumuloituvat<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Suomalaisesta mets\u00e4keskustelusta v\u00e4littyy helposti kuva, jossa mets\u00e4talous ja luonnon monimuotoisuus kulkevat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 eri suuntiin. Pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tarkastelu antaa kuitenkin huomattavasti valoisamman kuvan. Nykyinen mets\u00e4talous eroaa olennaisesti siit\u00e4 puuntuotantopainotteisesta tehomets\u00e4taloudesta, jota harjoitettiin ennen systemaattisen luonnonhoidon ja mets\u00e4sertifioinnin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa 1990 -luvulla.<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Luonnon monimuotoisuuden parantaminen ja kokonaisket\u00e4v\u00e4 mets\u00e4talous tulivat keskeisiksi mets\u00e4taloutta ohjaaviksi tekij\u00f6iksi 1990 -luvulla. Mets\u00e4lain, Vesilain ja Luonnonsuojelulain uudistumisen, PEFC-sertifioinnin ja nykyisten mets\u00e4nhoitok\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen my\u00f6t\u00e4 hakkuissa j\u00e4tet\u00e4\u00e4n pysyvi\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6puita ja lahopuuta, turvataan arvokkaita elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n sekapuustoisuutta ja j\u00e4tet\u00e4\u00e4n suojatiheikk\u00f6j\u00e4. Yksitt\u00e4isess\u00e4 hakkuussa vaikutus voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pienelt\u00e4. Ratkaisevaa on kuitenkin aika.<\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4ammattilaisten verkoston tutkimuskirjallisuuden pohjalta rakentamassa skenaariomallissa tarkastelimme luonnonhoidon vaikutusten kertymist\u00e4 kolmen noin 80 vuoden kiertoajan eli 240 vuoden aikana. Malli ei ole ennuste siit\u00e4, milt\u00e4 mets\u00e4t t\u00e4sm\u00e4lleen n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vuonna 2266, vaan tapa tarkastella nykyisten luonnonhoitotoimien tunnettuja vaikutusmekanismeja pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tulokset antavat aihetta optimismiin.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isell\u00e4 kiertoajalla hakkuussa j\u00e4tetyt s\u00e4\u00e4st\u00f6puut kasvavat ja vanhenevat. Osa niist\u00e4 kuolee ja muuttuu pystylahopuuksi ja my\u00f6hemmin maapuuksi. Seuraavalla hakkuukierrolla mets\u00e4\u00e4n j\u00e4tet\u00e4\u00e4n uusi s\u00e4\u00e4st\u00f6puusukupolvi edellisten rinnalle. Kolmannella kiertoajalla mets\u00e4ss\u00e4 voi olla samanaikaisesti useiden puusukupolvien vanhoja el\u00e4vi\u00e4 puita, eri-ik\u00e4ist\u00e4 lahopuuta ja uusia s\u00e4\u00e4st\u00f6puita.<\/p>\n\n\n\n

Luonnonhoidon vaikutus ei siis ala jokaisessa hakkuussa nollasta. Mets\u00e4\u00e4n kertyy biologista p\u00e4\u00e4omaa puusukupolvesta toiseen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Talousmets\u00e4 ei ole luonnoltaan pys\u00e4htynyt tila<\/h3>\n\n\n\n

Metsien monimuotoisuutta arvioitaessa huomio kiinnittyy usein vanhoihin metsiin, ja syyst\u00e4. Vanhat puut, j\u00e4re\u00e4 lahopuu ja pitk\u00e4 ekologinen jatkuvuus ovat monille lajeille korvaamattomia.<\/p>\n\n\n\n

Samalla on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 biodiversiteetti ei koostu vain vanhojen metsien lajistosta. Nuorissa metsiss\u00e4 ja avoimemmissa sukkessiovaiheissa esiintyy runsaasti kasveja, hy\u00f6nteisi\u00e4 ja muita lajeja, joille sulkeutunut vanha mets\u00e4 ei ole paras elinymp\u00e4rist\u00f6. Mets\u00e4n varttuessa lajisto muuttuu j\u00e4lleen.<\/p>\n\n\n\n

Talousmets\u00e4maiseman vahvuus onkin eri-ik\u00e4isten metsien mosaiikki. Kun t\u00e4h\u00e4n yhdistet\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4st\u00f6puut, lahopuu, lehtipuut ja muut luonnonhoidon rakenteet, nuorten ja vanhojen mets\u00e4vaiheiden ominaisuuksia voi esiinty\u00e4 samassa maisemassa rinnakkain.<\/p>\n\n\n\n

Simulaatiomme perusteella nykyisen luonnonhoidon kumuloituminen voi pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 kaventaa merkitt\u00e4v\u00e4sti talousmetsien ja tiukasti suojeltujen metsien biodiversiteettieroa. Eron t\u00e4ydellisest\u00e4 poistumisesta ei kuitenkaan ole tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4, eik\u00e4 sellaista pid\u00e4 luvata.<\/p>\n\n\n\n

Tiukka suojelu ja mets\u00e4talous tuottavat erilaista luontoa<\/h3>\n\n\n\n
\"\"
Monimuotoisuutta lis\u00e4t\u00e4\u00e4n monin tavoin talousmets\u00e4n eri vaiheissa<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tiukasti suojellulla mets\u00e4ll\u00e4 on ominaisuuksia, joita talousmets\u00e4ss\u00e4 on vaikea tai hidas tuottaa. Vuosisatoja vanhat puut, pitk\u00e4lle lahonneet j\u00e4re\u00e4t rungot, katkeamaton mets\u00e4n mikroilmasto ja pitk\u00e4\u00e4n samalla alueella s\u00e4ilyneet lajipopulaatiot puoltavat arvokkaimpien metsien suojelua.<\/p>\n\n\n\n

Talousmets\u00e4ll\u00e4 on puolestaan toisenlainen rooli. Se voi yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 laajalla pinta-alalla kasvavaa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 luonnonhoidon rakenteita ja samalla tuottaa uusiutuvaa puuraaka-ainetta. Puusta valmistetaan rakennuksia, pakkauksia, paperia, biotuotteita ja lukuisia tuotteita, joiden vaihtoehdot perustuvat usein fossiilisiin tai uusiutumattomiin raaka-aineisiin.<\/p>\n\n\n\n

Siksi kysymyst\u00e4 ei kannata typist\u00e4\u00e4 valintaan hakataanko vai suojellaanko. Parempi kysymys kuuluu: mitk\u00e4 mets\u00e4t kannattaa suojella kokonaan ja kuinka paljon luonnonarvoja voimme tuottaa niiss\u00e4 metsiss\u00e4, joissa puuntuotanto jatkuu?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ilmastokysymysk\u00e4\u00e4n ei ole mustavalkoinen<\/h3>\n\n\n\n

Tiukasti suojellut mets\u00e4t s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t suuren hiilivaraston, ja kasvavat mets\u00e4t sitovat hiilt\u00e4 ilmakeh\u00e4st\u00e4. My\u00f6s talousmetsiss\u00e4 puuston kasvu sitoo hiilt\u00e4, mutta hakkuut siirt\u00e4v\u00e4t osan hiilest\u00e4 puutuotteisiin ja takaisin kiertoon. Mets\u00e4talouden ilmastovaikutusta ei siksi voida arvioida pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hakkuuhetkell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Olennaista on metsien pitk\u00e4aikainen kasvu, maaper\u00e4n ja puuston hiilivarasto, puutuotteiden elinkaari sek\u00e4 se, mit\u00e4 materiaaleja puulla korvataan. Samalla metsien on sopeuduttava l\u00e4mpenev\u00e4\u00e4n ilmastoon, lis\u00e4\u00e4ntyviin tuhoriskeihin ja muuttuviin kasvuolosuhteisiin. Hyvin kasvava, puulajeiltaan monipuolinen ja rakenteeltaan kest\u00e4v\u00e4 mets\u00e4 voi olla sek\u00e4 luonnon, ilmaston ett\u00e4 yhteiskunnan kannalta arvokas.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 mets\u00e4nhoidon osaaminen korostuu. Jalostettu viljelyaineisto, oikea-aikainen taimikonhoito, tarkoituksenmukaiset harvennukset, sekapuustoisuus ja metsien terveyden yll\u00e4pit\u00e4minen voivat auttaa pit\u00e4m\u00e4\u00e4n metsien kasvun korkealla samalla, kun luonnonhoidon rakenteita lis\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Katse kannattaa suunnata yhden hakkuun sijasta kolmeen puusukupolveen<\/h3>\n\n\n\n

Suomalaisen mets\u00e4talouden nykyisi\u00e4 luonnonhoitok\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 on toteutettu niin v\u00e4h\u00e4n aikaa, ettei niiden koko vaikutusta viel\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 metsiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on samalla haaste ja mahdollisuus.<\/p>\n\n\n\n

Jos s\u00e4\u00e4st\u00f6puut todella j\u00e4tet\u00e4\u00e4n pysyviksi, olemassa oleva lahopuu s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n ja uusia luonnonhoidon rakenteita tuotetaan jokaisella mets\u00e4nk\u00e4sittelykierrolla, tulevaisuuden talousmets\u00e4t voivat olla rakenteellisesti huomattavasti monimuotoisempia kuin ne mets\u00e4t, joiden perusteella arvioimme talousmetsien luonnontilaa t\u00e4n\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Samalla tiukalla suojelulla voidaan turvata ne mets\u00e4t ja lajistot, joiden vaatimaa pitk\u00e4\u00e4 jatkuvuutta ei mets\u00e4taloudessa pystyt\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 tarjoaa mets\u00e4keskustelulle toiveikkaamman l\u00e4ht\u00f6kohdan: mets\u00e4talous ja suojelu eiv\u00e4t ole toistensa vastakohtia, vaan oikein kohdennettuina ne voivat t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 toisiaan.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tulevaisuuden talousmetsiss\u00e4 voi olla enemm\u00e4n vanhoja puita, enemm\u00e4n lahopuuta ja enemm\u00e4n erilaisia elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 kuin nykyisin. Kun t\u00e4m\u00e4n kehityksen annetaan jatkua puusukupolvesta toiseen, suomalaisen mets\u00e4luonnon monimuotoisuuden suunta voi olla aidosti parempi.<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tiedote 14.10.2026 Suomalaisesta mets\u00e4keskustelusta v\u00e4littyy helposti kuva, jossa mets\u00e4talous ja luonnon monimuotoisuus kulkevat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 eri suuntiin. Pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tarkastelu antaa […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":837,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_bbp_topic_count":0,"_bbp_reply_count":0,"_bbp_total_topic_count":0,"_bbp_total_reply_count":0,"_bbp_voice_count":0,"_bbp_anonymous_reply_count":0,"_bbp_forum_subforum_count":0,"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"disabled","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[5,9,10,11,8],"tags":[31,54,20,12,33],"class_list":["post-836","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-hakkuut","category-ilmasto","category-luonto","category-metsa","category-toiminta","tag-ilmasto","tag-luonnonhoito","tag-luonto","tag-metsa","tag-metsatalous"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/836","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=836"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/836\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":840,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/836\/revisions\/840"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/837"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=836"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=836"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=836"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}