{"id":830,"date":"2026-10-07T06:23:00","date_gmt":"2026-10-07T04:23:00","guid":{"rendered":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/?p=830"},"modified":"2026-10-06T11:36:16","modified_gmt":"2026-10-06T09:36:16","slug":"kun-faktat-ovat-oikein-mutta-tarina-vaaristyy-ylen-metsajournalismissa-toistuu-sama-ongelma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/2026\/10\/07\/kun-faktat-ovat-oikein-mutta-tarina-vaaristyy-ylen-metsajournalismissa-toistuu-sama-ongelma\/","title":{"rendered":"Kun faktat ovat oikein mutta tarina v\u00e4\u00e4ristyy \u2013 Ylen mets\u00e4journalismissa toistuu sama ongelma"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"681\" src=\"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/Syksy-1024x681.jpg\" alt=\"Pihjalan lehti\u00e4 syysasussa\" class=\"wp-image-831\" srcset=\"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/Syksy-1024x681.jpg 1024w, https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/Syksy-300x200.jpg 300w, https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/Syksy-768x511.jpg 768w, https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/Syksy.jpg 1200w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Ylen tuore <a href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20243811\">\u201dZombit, jotka eiv\u00e4t suostu kuolemaan\u201d<\/a> -artikkeli sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 runsaasti oikeita tietoja metsist\u00e4. Ongelma syntyy siit\u00e4, miten faktat valitaan, yhdistet\u00e4\u00e4n ja kehystet\u00e4\u00e4n. Sama ilmi\u00f6 n\u00e4kyi Ylen 16. syyskuuta julkaisemassa mets\u00e4juttukokonaisuudessa: yksitt\u00e4isist\u00e4 tosiasioista rakennetaan huomattavasti pidemm\u00e4lle menevi\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Journalistinen vapaus kuuluu journalismiin, mutta faktan ja tulkinnan rajan h\u00e4m\u00e4rtyess\u00e4 my\u00f6s totuudenmukainen kokonaiskuva voi muuttua.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ylen artikkelissa kaksi BIOS-tutkimusyksik\u00f6n perustajaa, ymp\u00e4rist\u00f6filosofit Ville L\u00e4hde ja Tere Vad\u00e9n, tarkastelevat ymp\u00e4rist\u00f6keskustelussa el\u00e4vi\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4, joita jutussa kutsutaan \u201dzombeiksi\u201d. Zombi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n uskomukseksi, joka on osoitettu v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi mutta joka siit\u00e4 huolimatta jatkaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Asetelma on journalistisesti voimakas. Lukijalle syntyy l\u00e4ht\u00f6kohta, ett\u00e4 seuraavaksi erotellaan oikea tieto v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi osoitetuista k\u00e4sityksist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Metsien kohdalla n\u00e4in yksinkertaisesta faktantarkistuksesta ei kuitenkaan ole kyse. Ylen mets\u00e4osuudessa siirryt\u00e4\u00e4n nopeasti maailman metsien happivaikutuksesta Suomen metsien luonnontilaisuuteen, hiilinieluun, hakkuum\u00e4\u00e4riin, uhanalaisiin lajeihin, puun energiak\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, mets\u00e4teollisuuden jalostusarvoon ja lopulta metsien yleiseen kehityssuuntaan.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Oikeista faktoista voi rakentua yksipuolinen kokonaisuus<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Monet jutun k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 tiedoista ovat oikeita.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomen metsien hiilinielu on heikentynyt voimakkaasti. Mets\u00e4lajien uhanalaisuus on todellinen ongelma. Luonnontilaisia metsi\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n. Puun kuiva-aineesta huomattava osa p\u00e4\u00e4tyy lopulta energiantuotantoon.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mutta oikeakaan luku ei viel\u00e4 ratkaise sit\u00e4, millainen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s siit\u00e4 voidaan tehd\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hyv\u00e4 esimerkki on v\u00e4ite, ett\u00e4 noin 60 prosenttia k\u00e4ytetyst\u00e4 puusta p\u00e4\u00e4tyy energiaksi. Luken puun massatasetilastossa luku on perusteltu. Olennainen lis\u00e4tieto kuitenkin on, ett\u00e4 energiaksi p\u00e4\u00e4tyv\u00e4st\u00e4 puuaineksesta suuri osa koostuu mets\u00e4teollisuuden sivuvirroista, kuten mustalipe\u00e4st\u00e4 ja kuoresta. Kyse ei siis ole siit\u00e4, ett\u00e4 60 prosenttia mets\u00e4st\u00e4 korjatusta puusta kaadettaisiin energiantuotantoa varten.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Fakta pysyy samana, mutta sen merkitys muuttuu ratkaisevasti sen mukaan, kerrotaanko my\u00f6s t\u00e4m\u00e4 asiayhteys.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Viel\u00e4 selvemmin faktan ja tulkinnan raja tulee vastaan jutun toteamuksessa:<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dKarkeasti sanoen vastakkain ovat raha ja luonto.\u201d<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kyse ei ole en\u00e4\u00e4 tilastollisesta havainnosta vaan yhteiskunnallisesta tulkinnasta. Mets\u00e4talouden ja luonnon monimuotoisuuden v\u00e4lill\u00e4 on todellisia ristiriitoja, mutta siit\u00e4 ei seuraa, ett\u00e4 metsien taloudellinen k\u00e4ytt\u00f6 ja luonnon turvaaminen olisivat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti toisensa poissulkevia tavoitteita.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Mit\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 metsien \u201dsuunta on ollut heikohko\u201d?<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jutussa esitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s arvio, ettei metsien heikosta kehityssuunnasta olisi lopulta erityisen suurta erimielisyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Juuri t\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4isi pys\u00e4hty\u00e4 kysym\u00e4\u00e4n: <strong>mill\u00e4 mittarilla?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jos tarkastellaan uhanalaisia mets\u00e4lajeja, luonnontilaisia vanhoja metsi\u00e4 tai monia mets\u00e4luontotyyppej\u00e4, ongelmat ovat kiistattomia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jos tarkastellaan Suomen metsien puustoa, tulos on aivan toinen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Valtakunnan metsien inventoinnin sadan vuoden aineisto osoittaa puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvaneen noin 1,4 miljardista kuutiometrist\u00e4 yli 2,5 miljardiin kuutiometriin. Puuston vuotuinen kasvu on yli kaksinkertaistunut. My\u00f6s puuston hiilivarasto on samalla kasvanut eritt\u00e4in voimakkaasti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Luke nostaa lis\u00e4ksi esille t\u00e4rke\u00e4n historiallisen havainnon: vanhat mets\u00e4t ovat sadan vuoden aikana v\u00e4hentyneet Pohjois-Suomessa mutta lis\u00e4\u00e4ntyneet Etel\u00e4-Suomessa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, ett\u00e4 vanha talousmets\u00e4 olisi sama asia kuin luonnontilainen vanha mets\u00e4. Eik\u00e4 puuvarojen kasvu poista biodiversiteettiongelmia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Se tarkoittaa kuitenkin, ettei \u201dmetsien kehityssuuntaa\u201d voida tieteellisesti mielekk\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavalla puristaa yhteen hyv\u00e4\u2013huono-akseliin m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4tt\u00e4 ensin, mit\u00e4 mitataan.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Jutun oma historiallinen ajatus unohtuu metsien kohdalla<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4ss\u00e4 on artikkelin kiinnostavin ristiriita.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">L\u00e4hde ja Vad\u00e9n korostavat \u201dperitty\u00e4 tilannetta\u201d: nykyisi\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ongelmia ei voida ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 katsomatta niiden historiallista synty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ajatus on perusteltu.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Metsien kohdalla samaa historiallista tarkastelua ei kuitenkaan vied\u00e4 loppuun asti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jutussa todetaan:<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dAiemmin mets\u00e4 oli helppo juttu: sit\u00e4 hakattiin, mutta sit\u00e4 riitti. Nyt on toisin.\u201d<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomen mets\u00e4historia on paljon monimutkaisempi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">1900-luvun alun Suomessa puuvarojen riitt\u00e4vyys oli nimenomaan suuri mets\u00e4taloudellinen huolenaihe. Seuraavien vuosikymmenten voimakas mets\u00e4nhoito, uudistaminen ja metsien kasvun lis\u00e4\u00e4minen kasvattivat puuvarannon nykyiselle tasolle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Samalla tapahtui toinen kehitys. Voimaper\u00e4inen mets\u00e4talous yksinkertaisti mets\u00e4rakenteita, v\u00e4hensi lahopuuta ja vanhoja puita ja vaikutti mets\u00e4lajistoon. T\u00e4t\u00e4 ekologista perint\u00f6\u00e4 korjataan edelleen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mutta historiakaan ei pys\u00e4htynyt siihen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">1990-luvulta l\u00e4htien mets\u00e4talouteen tulivat j\u00e4rjestelm\u00e4llisemmin s\u00e4\u00e4st\u00f6puut, lahopuun turvaaminen, arvokkaiden elinymp\u00e4rist\u00f6jen huomioon ottaminen ja lehtipuuston suosiminen. Luonnonhoito on sittemmin vahvistunut lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, sertifioinnissa ja mets\u00e4nhoidon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>1960-luvun mets\u00e4talous ei siis ole sama asia kuin vuoden 2026 mets\u00e4talous.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jos nykyhetke\u00e4 todella halutaan tarkastella \u201dperittyn\u00e4 tilanteena\u201d, my\u00f6s t\u00e4m\u00e4 muutos kuuluu kertomukseen. Pit\u00e4isi n\u00e4hd\u00e4 my\u00f6s meneill\u00e4\u00e4n oleva muutos ja nykymets\u00e4talouden seurauksena tuleva muutos tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Sama ongelma n\u00e4kyi Ylen 16. syyskuuta mets\u00e4jutuissa<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 tekee uudesta artikkelista kiinnostavan my\u00f6s laajemmassa yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mets\u00e4ammattilaisten verkosto kiinnitti jo Ylen 16.9. julkaisemassa <a href=\"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/2026\/09\/17\/metsaammattilaisten-verkosto-ylen-metsajuttusarjassa-nakokulma-alkoi-ohjata-faktoja\/\">mets\u00e4juttukokonaisuudessa<\/a> huomiota samaan ilmi\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yle kertoi tuolloin mets\u00e4nhoitoyhdistysten mets\u00e4nk\u00e4ytt\u00f6ilmoituksista ja jatkuvan kasvatuksen pienest\u00e4 osuudesta. Aineisto itsess\u00e4\u00e4n oli kiinnostava. Ongelmia syntyi, kun aineistosta siirryttiin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin mets\u00e4nomistajien p\u00e4\u00e4t\u00f6svallasta ja hakkuutavoista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jos jatkuvan kasvatuksen hakkuut muodostavat esimerkiksi 1,7 prosenttia ilmoituksista, siit\u00e4 ei seuraa, ett\u00e4 loput 98,3 prosenttia olisivat avohakkuita. V\u00e4liin j\u00e4\u00e4v\u00e4t muun muassa erilaiset harvennushakkuut ja muut hakkuutavat.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Samalla mets\u00e4nk\u00e4ytt\u00f6ilmoituksista pyrittiin tekem\u00e4\u00e4n johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 siit\u00e4, kuka mets\u00e4nomistajan mets\u00e4ss\u00e4 todellisuudessa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa. Mets\u00e4nk\u00e4ytt\u00f6ilmoitus ei kuitenkaan kerro, kuka p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen teki, mit\u00e4 mets\u00e4nomistaja halusi tai mit\u00e4 vaihtoehtoja h\u00e4nelle esitettiin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">P\u00e4lk\u00e4neen Kukkiaj\u00e4rve\u00e4 k\u00e4sitelleess\u00e4 jutussa puolestaan m\u00f6kkitontin j\u00e4\u00e4tyminen esitettiin ingressiss\u00e4 avohakkuun seurauksena, vaikka jutun omasta tekstist\u00e4 ilmeni syy-yhteyden olevan osapuolten v\u00e4lill\u00e4 kiistanalainen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>\u201dAvohakkuun j\u00e4lkeen\u201d ja \u201davohakkuun seurauksena\u201d eiv\u00e4t ole sama v\u00e4ite.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4iss\u00e4 tapauksissa ongelma ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 synny v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 l\u00e4ht\u00f6tiedosta. Se syntyy siit\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isest\u00e4 askeleesta, jonka journalismi ottaa faktan ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kuinka paljon \u201dtaiteellista vapautta\u201d fakta kest\u00e4\u00e4?<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Journalismi ei ole tutkimusraportti. Toimittajan teht\u00e4v\u00e4 on valita aihe, rakentaa n\u00e4k\u00f6kulma, tiivist\u00e4\u00e4 ja kertoa ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 tarina.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Siin\u00e4 mieless\u00e4 journalistinen \u201dtaiteellinen vapaus\u201d on paitsi sallittua my\u00f6s v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mutta sill\u00e4 on raja.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jos 1,7 prosentin tilastosta syntyy mielikuva l\u00e4hes yksinomaan avohakkuista, ajallinen yhteys muuttuu syy-yhteydeksi tai ymp\u00e4rist\u00f6filosofinen tulkinta alkaa n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 tieteellisesti ratkaistuna tosiasiana, journalistinen tiivist\u00e4minen alkaa muuttaa itse tiedon merkityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4ss\u00e4 on totuudenmukaisen viestinn\u00e4n kannalta olennainen ero:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Faktan ei tarvitse olla v\u00e4\u00e4r\u00e4, jotta kokonaiskuva voi johtaa harhaan.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Valitsemalla vain tiettyj\u00e4 tosiasioita, j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 olennaisen vertailutiedon pois tai rakentamalla tosiasioiden v\u00e4liin tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 vahvemman syy-yhteyden voidaan saada aikaan kertomus, jonka jokainen yksitt\u00e4inen rakennuspalikka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oikealta mutta jonka kokonaisuus ei en\u00e4\u00e4 vastaa ilmi\u00f6n todellista monimutkaisuutta.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Mets\u00e4keskustelu tarvitsee my\u00f6s ep\u00e4mukavat faktat<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mets\u00e4alan ei pid\u00e4 torjua kritiikki\u00e4. P\u00e4invastoin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mets\u00e4lajien uhanalaisuus, vanhojen luonnonmetsien v\u00e4h\u00e4isyys, hiilinielun heikkeneminen ja mets\u00e4talouden historialliset vaikutukset ovat asioita, jotka mets\u00e4alan on kyett\u00e4v\u00e4 kohtaamaan. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Saman vaatimuksen pit\u00e4\u00e4 kuitenkin toimia my\u00f6s toiseen suuntaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Puuston l\u00e4hes kaksinkertaistuminen sadassa vuodessa, metsien kasvun yli kaksinkertaistuminen, Etel\u00e4-Suomen vanhojen metsien pitk\u00e4n aikav\u00e4lin kehitys sek\u00e4 talousmetsien luonnonhoidon muuttuminen ovat yht\u00e4 lailla tosiasioita. Ne eiv\u00e4t kumoa biodiversiteettiongelmia, mutta ne muuttavat kuvaa siit\u00e4, mit\u00e4 Suomen metsiss\u00e4 on tapahtunut.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hyv\u00e4 journalismi kest\u00e4\u00e4 sen, ett\u00e4 samaan kertomukseen mahtuvat molemmat.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ylen uuden jutun ja 16. syyskuuta julkaistun mets\u00e4juttukokonaisuuden v\u00e4lill\u00e4 n\u00e4kyy t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 yhteinen piirre: <strong>faktat eiv\u00e4t useinkaan ole suurin ongelma. Ongelmallisinta on se, mit\u00e4 niiden v\u00e4liin kirjoitetaan.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toimittajalla on oikeus n\u00e4k\u00f6kulmaan, dramaturgiaan ja k\u00e4rjist\u00e4miseen. Mutta mit\u00e4 vahvempi kehys valitaan \u2013 oli se sitten \u201dpiilotettu valta\u201d, l\u00e4hes aina tapahtuva avohakkuu tai v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi osoitettu \u201dzombi\u201d \u2013 sit\u00e4 suurempi vastuu syntyy varmistaa, ett\u00e4 tutkimustieto todella kantaa kehystyksen painon.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Journalistinen n\u00e4k\u00f6kulma saa ohjata sit\u00e4, mist\u00e4 kerrotaan. Sen ei pit\u00e4isi muuttaa sit\u00e4, mit\u00e4 faktat tarkoittavat.<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ylen tuore \u201dZombit, jotka eiv\u00e4t suostu kuolemaan\u201d -artikkeli sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 runsaasti oikeita tietoja metsist\u00e4. Ongelma syntyy siit\u00e4, miten faktat valitaan, yhdistet\u00e4\u00e4n [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":831,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_bbp_topic_count":0,"_bbp_reply_count":0,"_bbp_total_topic_count":0,"_bbp_total_reply_count":0,"_bbp_voice_count":0,"_bbp_anonymous_reply_count":0,"_bbp_forum_subforum_count":0,"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[121,18,120,11,19],"tags":[34,20,15,12,33,21],"class_list":["post-830","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-faktantarkastus","category-kannanotot","category-media","category-metsa","category-uutiset","tag-faktat","tag-luonto","tag-media","tag-metsa","tag-metsatalous","tag-politiikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/830","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=830"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/830\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":832,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/830\/revisions\/832"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/831"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=830"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=830"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=830"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}