{"id":827,"date":"2026-10-06T10:54:35","date_gmt":"2026-10-06T08:54:35","guid":{"rendered":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/?p=827"},"modified":"2026-10-06T10:54:40","modified_gmt":"2026-10-06T08:54:40","slug":"tyoryhma-ennallistaminen-ei-pelasta-suomen-luontoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/2026\/10\/06\/tyoryhma-ennallistaminen-ei-pelasta-suomen-luontoa\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6ryhm\u00e4: Ennallistaminen ei pelasta Suomen luontoa"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"577\" src=\"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/Jokimaisema-1024x577.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-828\" srcset=\"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/Jokimaisema-1024x577.jpg 1024w, https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/Jokimaisema-300x169.jpg 300w, https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/Jokimaisema-768x433.jpg 768w, https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/Jokimaisema-1320x744.jpg 1320w, https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/10\/Jokimaisema.jpg 1500w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong><strong>Ainoa j\u00e4rkev\u00e4 tapa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ennallistamiseen varatut miljardit on ilmaston muutoksen torjunta, kirjoittaa Seppo Vuokko. \u201dEl\u00e4v\u00e4\u00e4n luontoon kajoamalla ilmastonmuutosta ei voida pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Se edellytt\u00e4\u00e4 talousel\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kulutukseen puuttumista.\u201d<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnoksen yhteenveto on 47 sivua virkamieskielt\u00e4, sanahelin\u00e4\u00e4, jossa ei sanota mit\u00e4\u00e4n konkreettista. Hyv\u00e4 esimerkki virkamieskielen tyhjyydest\u00e4 on sivulta 4: \u201dVesien- ja merenhoidon suunnitelmat toimenpiteineen sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t keskeisi\u00e4 toimenpiteit\u00e4 luontotyyppien ennallistamistavoitteiden saavuttamiseksi, eik\u00e4 tavoitteita voida saavuttaa ilman vesien- ja merenhoitosuunnitelmien tehokasta toimeenpanoa.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sanoja py\u00f6ritell\u00e4\u00e4n, mutta perin v\u00e4h\u00e4n sanotaan siit\u00e4, mit\u00e4 aiotaan tehd\u00e4. Sek\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4, esimerkiksi tekop\u00f6kkel\u00f6t, ei ole mit\u00e4\u00e4n uutta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ajatus ennallistamisesta on unelma, jolle ei ole tieteellisi\u00e4 perusteita. Vikahan on jo ennallistamisasetuksessa, jossa pohjana ovat aivan eri tarkoituksiin laaditut ja kesken\u00e4\u00e4n osaksi ristiriitaiset suojelusuunnitelmat ja direktiivit.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mit\u00e4\u00e4n kokonaisn\u00e4kemyst\u00e4 ekosysteemien toiminnasta suunnitelmassa ei ole. Asetusta laadittaessa kuunneltiin l\u00e4hinn\u00e4 suojelijoiden kannanottoja.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suunnitelmassa ei edes esitell\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimia. Silti kuvitellaan, ett\u00e4 valtiovalta sitoutuisi vuosikymmeniksi miljardien kustannuksiin, vaikka ei tiedet\u00e4, mit\u00e4 rahoilla saadaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Voin kyll\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 poliitikot saadaan t\u00e4llaisen kaikkea hyv\u00e4\u00e4 lupaavan hankkeen taakse, mutta ihmettelen, etteiv\u00e4t tutkijat n\u00e4e sen tyhjyytt\u00e4. Ennallistamisvaatimuksilla sek\u00e4 virkamiehet ett\u00e4 luonnonsuojeluaktivistit turvaavat oman ty\u00f6llisyytens\u00e4 ja vaikutusvaltansa, vaikka t\u00e4h\u00e4n itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4n motiiviin ei kiinnitet\u00e4 miss\u00e4\u00e4n huomiota.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Ainoa j\u00e4rkev\u00e4 tapa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ennallistamiseen varatut miljardit on ilmaston muutoksen torjunta.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jotakin toki voidaan tehd\u00e4. Virtavesien patoja purkaa, istuttaa metsi\u00e4 sinne, mist\u00e4 mets\u00e4t on h\u00e4vitetty, korvata mets\u00e4n vieras puulaji istuttamalla sinne alkuper\u00e4isi\u00e4 lajeja.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vaikka metsien ennallistaminen sivuutetaankin viel\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n tuoreessa esityksess\u00e4, muualta k\u00e4y ilmi, mitk\u00e4 ovat tavoitteet: vanhojen metsien ja lahopuun m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvattaminen, avohakkuista luopuminen ja siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jos joku viel\u00e4 on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 samat ohjeet ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t luonnon suojelussa p\u00e4tev\u00e4t koko Euroopassa, voi menn\u00e4 Etel\u00e4-Eurooppaan ylist\u00e4m\u00e4\u00e4n kulotusta mets\u00e4luonnon monimuotoisuuden lis\u00e4\u00e4j\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ennallistamisasetuksen laatijoilla sen paremmin kuin Suomen lausuntoluonnoksen laatijoilla ei tunnu olevan k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, miten luonto toimii. Muutamalla mekaanisella toimella ei palauteta luontoa pysyv\u00e4sti johonkin \u201dhyv\u00e4\u00e4n\u201d tilaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sit\u00e4, mik\u00e4 on kunkin elinymp\u00e4rist\u00f6n hyv\u00e4 tila ja miten se saadaan palautettua, ei kerrota.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mit\u00e4 lajeja tai lajiryhmi\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n \u201dhyvyyden\u201d arvioinnissa?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vahvimmin suunnitelmissa ovat esill\u00e4 linnut, mutta ne eiv\u00e4t ole ekosysteemien rakentajia, vaan ne asettuvat sinne, miss\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6 on kullekin lajille sopiva.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mik\u00e4 laji silloin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4isi elinymp\u00e4rist\u00f6n hyvyyden? Jokin taantuva tai uhanalainen laji? Jos toimet suunnitellaan yhden lajin perusteella, monet muut lajit k\u00e4rsiv\u00e4t siit\u00e4. Ent\u00e4 kun sudet sy\u00f6v\u00e4t mets\u00e4peurat, merikotka haahkat, merimetsot ahvenet, mets\u00e4kauriit niittyjen ruohot? Kataja antaisi suojan haahkan pesille, mutta turmelee niityn.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ekosysteemi on erilaisten vuorovaikutusten verkosto, jota ei voi suunnata yhden tai muutaman avainlajin perusteella.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4m\u00e4 ennallistamisen kohteina olevat elinymp\u00e4rist\u00f6t eiv\u00e4t ole aina olleet sellaisia kuin miksi niiden \u201dhyv\u00e4 tila\u201d kuvitellaan. Ne ovat monituhatvuotisen kehityksen tuloksia ja jatkavat muuttumistaan omilla ehdoillaan, vaikka ihminen yritt\u00e4isikin pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kehityksen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ennallistamisen kohteiksi nostetut elinymp\u00e4rist\u00f6t ovat v\u00e4livaiheita t\u00e4ss\u00e4 pitk\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4, jota m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t niin nykyinen lajisto kuin ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4tkin \u2013 topografia, ilmasto, erityisesti l\u00e4mp\u00f6tila, sadem\u00e4\u00e4r\u00e4, sateiden jakautuminen mutta my\u00f6s poikkeukselliset s\u00e4\u00e4olot. Lajisto ei pysy vakiona vaan muuttuu koko ajan, osaksi satunnaistenkin tekij\u00f6iden vaikutuksesta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nykyisen suon pinnan alla olevat turvekerrokset kertovat sen historian. Ehk\u00e4 se alkoi kehityksens\u00e4 pohjavesien ruokkimana l\u00e4hdelettona, muuttui sitten korveksi ja turvekerroksen paksutessa ymp\u00e4r\u00f6ivilt\u00e4 kukkuloilta valuvien pintavesien ruokkimaksi nevaksi ja turvekerroksen yh\u00e4 paksutessa nykyiseksi sadeveden varassa el\u00e4v\u00e4ksi rahkar\u00e4meeksi \u2013 ja tulevaisuus riippuu ilmaston kehityksest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">J\u00e4rvet liettyv\u00e4t, mataloituvat ja kasvavat umpeen ja muuttuvat lopulta metsiksi tai soiksi. Lintuharrastajien mielest\u00e4 heikentyneess\u00e4 tilassa oleva lintuvesi on luontaisen kehityksens\u00e4 mukaisesti luhta ja muuttumassa suoksi tai mets\u00e4ksi. Sen luonnontila on siis erinomainen, mutta se ei miellyt\u00e4 lintuharrastajia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Rantojen ruovikoituminen ei ole seurausta yksinomaan vesien rehev\u00f6itymisest\u00e4, vaan rantojen normaali kehityskulku, joka on saanut vauhtia rantalaidunnuksen p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Luonnon muutoksiin kannattaisi etsi\u00e4 syit\u00e4 muualtakin kuin mets\u00e4taloudesta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Viime aikojen nopeat muutokset lajien runsaudessa ja levinneisyydess\u00e4 ovat useimmiten seurausta ilmaston l\u00e4mpenemisest\u00e4 ja s\u00e4iden oikuttelusta. Peipon ja pajulinnun kaltaisten nuorten metsien lintujen kannan romahdus johtuu pesim\u00e4aikaan sattuneista koleista s\u00e4ist\u00e4. Maan rajassa talvehtivien niittyperhosten kato on seurausta lauhoista talvista, kun maan pinta vuorotellen kastuu ja j\u00e4\u00e4tyy.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ainoa j\u00e4rkev\u00e4 tapa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ennallistamiseen varatut miljardit on ilmaston muutoksen torjunta. El\u00e4v\u00e4\u00e4n luontoon kajoamalla ilmastonmuutosta ei voida pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Se edellytt\u00e4\u00e4 talousel\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kulutukseen puuttumista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Seppo Vuokko<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">biologi, tietokirjailija<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">seppo.vko@gmail.com<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ainoa j\u00e4rkev\u00e4 tapa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ennallistamiseen varatut miljardit on ilmaston muutoksen torjunta, kirjoittaa Seppo Vuokko. \u201dEl\u00e4v\u00e4\u00e4n luontoon kajoamalla ilmastonmuutosta ei voida [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":828,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_bbp_topic_count":0,"_bbp_reply_count":0,"_bbp_total_topic_count":0,"_bbp_total_reply_count":0,"_bbp_voice_count":0,"_bbp_anonymous_reply_count":0,"_bbp_forum_subforum_count":0,"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[9,18,11,96,19],"tags":[125,20,12,21],"class_list":["post-827","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ilmasto","category-kannanotot","category-metsa","category-politiikka","category-uutiset","tag-ilmastonmuutos","tag-luonto","tag-metsa","tag-politiikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/827","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=827"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/827\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":829,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/827\/revisions\/829"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/828"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=827"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=827"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=827"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}