{"id":766,"date":"2026-09-24T08:40:51","date_gmt":"2026-09-24T06:40:51","guid":{"rendered":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/?p=766"},"modified":"2026-09-24T08:40:55","modified_gmt":"2026-09-24T06:40:55","slug":"vanhojen-metsien-kriteerit-politiikassa-harmaan-suojelun-valinetta-synnyttamassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/2026\/09\/24\/vanhojen-metsien-kriteerit-politiikassa-harmaan-suojelun-valinetta-synnyttamassa\/","title":{"rendered":"Vanhojen metsien kriteerit politiikassa – harmaan suojelun v\u00e4linett\u00e4 synnytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4?"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Talousmetsien luonto kehittyy hiljalleen l\u00e4hemm\u00e4s luonnontilaisuutta nykymets\u00e4taloudella. Oikotiet\u00e4 ei ole.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Artikkeli 24.9.2026<\/em><\/p>\n\n\n\n

Suomen hallitus hyv\u00e4ksyi vanhojen metsien kriteerit, joiden mukaan varmistetaan vanhojen metsien s\u00e4ilyminen Suomessa. P\u00e4\u00e4t\u00f6kseen tyytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t lobbaavat<\/a> nyt uusia kriteereit\u00e4 EU:n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston professori Mikko M\u00f6nkk\u00f6sen johdolla. Mets\u00e4ammattilaisten mielest\u00e4 katse tulisi suunnata nykymets\u00e4talouden vaikutuksiin.<\/strong>

Suomalainen mets\u00e4talous on viime vuosikymmenin\u00e4 muuttunut voimakkaasti luonnonhoitoa korostavaan suuntaan. Hakkuissa j\u00e4tet\u00e4\u00e4n pysyvi\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6puita, kuollutta puuta s\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n, tekop\u00f6kkel\u00f6it\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n, sekapuustoisuutta yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n ja monimuotoisuudelle arvokkaita vanhoja puita j\u00e4tet\u00e4\u00e4n kasvamaan. PEFC-kriteereiss\u00e4 hakkuissa j\u00e4tet\u00e4\u00e4n keskim\u00e4\u00e4rin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 10 el\u00e4v\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6puuta ja 10 kuollutta puuta hehtaarille, ja jos lahopuuta<\/a> ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti, tehd\u00e4\u00e4n tekop\u00f6kkel\u00f6it\u00e4. S\u00e4\u00e4st\u00f6puiden tarkoitus on nimenomaan kasvaa vanhoiksi, kuolla ja lahota mets\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

Samaan aikaan kansainv\u00e4linen tutkijaryhm\u00e4 on ehdottanut Pohjois-Euroopan vanhojen metsien tunnistamiseen uusia operatiivisia kriteerej\u00e4. Ehdotuksessa vanhan mets\u00e4n tunnistamiseen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n muun muassa lahopuun osuutta, vanhojen puiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 sek\u00e4 mets\u00e4n rakenteellista vaihtelua. Tutkijat ehdottavat esimerkiksi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 5 prosentin lahopuuosuutta ja v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 20 vanhaa puuta hehtaarille osaksi tunnistamisj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. He itse korostavat, etteiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 rajat ole t\u00e4ydellisi\u00e4 biologisia<\/a> totuuksia, vaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kynnysarvoja, joihin liittyy my\u00f6s virheluokitusten mahdollisuus. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 syntyy pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 kiinnostava ristiriita. Jos suomalaisessa talousmets\u00e4ss\u00e4 jatketaan nykyist\u00e4 luonnonhoitoa 100\u2013200 vuotta, metsiin kertyy juuri niit\u00e4 rakennepiirteit\u00e4, joita vanhan mets\u00e4n kriteerit mittaavat. Ensimm\u00e4isen hakkuun s\u00e4\u00e4st\u00f6puut vanhenevat, osa kuolee ja muuttuu j\u00e4re\u00e4ksi lahopuuksi. Seuraavissa hakkuissa j\u00e4tet\u00e4\u00e4n uusia s\u00e4\u00e4st\u00f6puita. Vuosikymmenten mittaan mets\u00e4\u00e4n muodostuu useita puusukupolvia, vanhoja yksil\u00f6it\u00e4, lahopuujatkumoita, kolopuita ja muita mikrohabitaatteja.<\/p>\n\n\n\n

Toisin sanoen hyvin toteutettu nykymets\u00e4talous voi ajan my\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4 talousmets\u00e4st\u00e4 rakenteellisesti yh\u00e4 enemm\u00e4n vanhan mets\u00e4n kaltaisen<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 olisi luonnonhoidon n\u00e4k\u00f6kulmasta onnistuminen. Ongelma syntyy vasta, jos samoista rakennepiirteist\u00e4 tulee my\u00f6hemmin puunhankinnan poissulkukriteereit\u00e4, kuten FSC -sertifikaatin HCV -alueet<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimusartikkelin tekij\u00e4t ehdottavat<\/a> kriteereille k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 my\u00f6s puun ja puupohjaisten tuotteiden vastuullisuusarvioinnissa. Jos puunostajat alkavat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 sitovina hankintaehtoina, voi synty\u00e4 niin sanotun harmaan suojelun<\/strong> riski: mets\u00e4 ei ole lain nojalla suojeltu eik\u00e4 maanomistajalle makseta suojelukorvausta, mutta puu ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 en\u00e4\u00e4 kelpaa markkinoille. <\/p>\n\n\n\n

Silloin syntyy vakava kannustinongelma. Mets\u00e4nomistajalle on vuosia sanottu: j\u00e4t\u00e4 enemm\u00e4n s\u00e4\u00e4st\u00f6puita, s\u00e4ilyt\u00e4 lahopuut, s\u00e4\u00e4st\u00e4 vanhat ja j\u00e4re\u00e4t yksil\u00f6t ja lis\u00e4\u00e4 mets\u00e4n rakenteellista monimuotoisuutta. Jos n\u00e4m\u00e4 samat toimet my\u00f6hemmin nostavat riskin sille, ettei puuta en\u00e4\u00e4 osteta, luonnonhoidon viesti k\u00e4\u00e4ntyy itse\u00e4\u00e4n vastaan.<\/p>\n\n\n\n

Pahimmillaan rationaalinen maanomistaja voisi alkaa v\u00e4ltell\u00e4 vapaaehtoisia lis\u00e4toimia, jotta mets\u00e4 ei tulevaisuudessa ylitt\u00e4isi ulkopuolisesti m\u00e4\u00e4riteltyj\u00e4 kynnysarvoja. Siksi vanhan mets\u00e4n kriteerej\u00e4 ei pit\u00e4isi arvioida vain ekologisena tunnistusmenetelm\u00e4n\u00e4. Niist\u00e4 tarvitaan my\u00f6s pitk\u00e4n aikav\u00e4lin vaikutusarvio talousmetsiin, puumarkkinoihin ja maanomistajien kannustimiin<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

Jos luonnonhoidon onnistuminen alkaa kasvattaa omaisuuden k\u00e4yt\u00f6n rajoitusriski\u00e4, j\u00e4rjestelm\u00e4 voi alkaa heikent\u00e4\u00e4 juuri sit\u00e4 vapaaehtoista luonnonhoitoa, jota sill\u00e4 halutaan edist\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Keskeinen kysymys kuuluu: palkitaanko maanomistajaa siit\u00e4, ett\u00e4 talousmets\u00e4\u00e4n syntyy enemm\u00e4n vanhan mets\u00e4n rakennepiirteit\u00e4 \u2013 vai syntyyk\u00f6 onnistumisesta uusi riski mets\u00e4n k\u00e4yt\u00f6lle?<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Artikkeli 24.9.2026 Suomen hallitus hyv\u00e4ksyi vanhojen metsien kriteerit, joiden mukaan varmistetaan vanhojen metsien s\u00e4ilyminen Suomessa. P\u00e4\u00e4t\u00f6kseen tyytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t lobbaavat nyt uusia […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":767,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_bbp_topic_count":0,"_bbp_reply_count":0,"_bbp_total_topic_count":0,"_bbp_total_reply_count":0,"_bbp_voice_count":0,"_bbp_anonymous_reply_count":0,"_bbp_forum_subforum_count":0,"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"disabled","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[10,11],"tags":[20,12,13,33,21],"class_list":["post-766","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-luonto","category-metsa","tag-luonto","tag-metsa","tag-metsaammattilaiset","tag-metsatalous","tag-politiikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/766","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=766"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/766\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":768,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/766\/revisions\/768"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/767"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=766"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=766"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=766"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}