{"id":705,"date":"2026-08-28T12:38:45","date_gmt":"2026-08-28T10:38:45","guid":{"rendered":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/?p=705"},"modified":"2026-08-28T12:38:49","modified_gmt":"2026-08-28T10:38:49","slug":"luonto-pitaa-meidat-hengissa-pidetaan-huolta-luonnosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/2026\/08\/28\/luonto-pitaa-meidat-hengissa-pidetaan-huolta-luonnosta\/","title":{"rendered":"Luonto pit\u00e4\u00e4 meid\u00e4t hengiss\u00e4 – pidet\u00e4\u00e4n huolta luonnosta"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Suomen suurin avohakkuu on peittynyt puuston alle<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Artikkeli 28.8.2026<\/em><\/p>\n\n\n\n

Suomessa vietet\u00e4\u00e4n lauantaina Suomen luonnon p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Mets\u00e4ammattilaisille luonto on tutkitusti vahva osa identiteetti\u00e4. Se on syy hakeutua alalle ja ty\u00f6 mets\u00e4alalla mahdollistaa monipuolisen luonnon monimuotoisuuden tukemisen. Talousmetsien kest\u00e4v\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6 on mets\u00e4ammattilaisille enemm\u00e4n kuin ty\u00f6 \u2013 se on intohimo.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suomen luonnon p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on hyv\u00e4 muistuttaa kaikille, ett\u00e4 Suomessa mets\u00e4talous on maailman kest\u00e4vint\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on tunnustettu laajasti ymp\u00e4ri maapalloa. Jo 1990 -luvulta l\u00e4htien mets\u00e4taloudessa on panostettu niin mets\u00e4luonnon monimuotoisuuden lis\u00e4\u00e4miseen, kuin vesiensuojeluunkin. Tuloksena on saatu kaikkien luonnon monimuotoisuuden kannalta t\u00e4rkeiden rakennepiirteiden tila paranemaan.<\/p>\n\n\n\n

Alalla ei tuudittauduta tyytyv\u00e4isyyteen, vaan tehd\u00e4\u00e4n koko ajan m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoista ja sitoutunutta ty\u00f6t\u00e4 metsien tilan parantamiseen entisest\u00e4\u00e4n. Mets\u00e4nhoito-ohjeet kehittyv\u00e4t jatkuvasti mets\u00e4alan johdolla. Joskus menn\u00e4\u00e4n jopa liiallisuuksiin ja unohdetaan taloudellinen ja sosiaalinen kest\u00e4vyys. T\u00e4st\u00e4 esimerkkin\u00e4 FSC -sertifikaatin edellytt\u00e4m\u00e4t HCV -kartat<\/a>, jotka ovat johtaneet harmaan suojelun lis\u00e4\u00e4ntymiseen.<\/p>\n\n\n\n

Monimuotoisuusty\u00f6 vie aikaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suomessa on pitk\u00e4 mets\u00e4nk\u00e4yt\u00f6n historia, joka on mahdollistanut hyvinvointivaltion kehittymisen. Nykytietojen valossa virheit\u00e4kin on sattunut. Ja ne n\u00e4kyv\u00e4t edelleen luonnossa. Vaikka luonnonhoitoon ja ymp\u00e4rist\u00f6nsuojeluun on panostettu vuosikymmeni\u00e4, edelleen on alueita, joissa vanhat toimet n\u00e4kyv\u00e4t ja vaikuttavat. Mik\u00e4\u00e4n muutos metsien hoidossa ei saa nopeita muutoksia aikaiseksi. Syykin on selv\u00e4. Vain reilu pari prosenttia mets\u00e4pinta-alasta on vuosittain k\u00e4sittelyss\u00e4 ja niist\u00e4kin suurin osa harvennushakkuita. Luonnonhoitot\u00f6iden vaikuttavuus kasvaa kohde kerrallaan. Lis\u00e4ksi on huomioitava, ett\u00e4 halutun tilan muodostuminen voi ottaa toimenpiteest\u00e4 aikaa jopa vuosia ja senkin j\u00e4lkeen menee viel\u00e4 aikaa, ennen kuin lajisto l\u00f6yt\u00e4\u00e4 paikan. Mets\u00e4talouden kvartaalin sanotaan olevan 25 vuotta ihan perustellusti. Luonnonhoidossa ollaan siirrytty vasta toiselle kvartaalille.<\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4t kasvavat enemm\u00e4n kuin koskaan, eik\u00e4 hakkuut ole l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n kasvun tasolla. Siksi Suomen metsien puum\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa jatkuvasti. Mets\u00e4t muuttuvat koko ajan puustoisemmiksi ja puusto j\u00e4reytyy. Alihakkuut ovat jo johtaneet tilanteeseen, jossa metsien kasvu on hidastunut. Metsi\u00e4 pit\u00e4isi uudistaa enemm\u00e4n ja harvennushakkuiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 lis\u00e4t\u00e4, jotta tulevaisuudessakin saataisiin hyv\u00e4laatuista tukkia sahoille.<\/p>\n\n\n\n

Lahopuuta ja sekapuustoa lis\u00e4t\u00e4\u00e4n ahkerasti<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Luonnon monimuotoisuudelle t\u00e4rkeit\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n jatkuvasti parantamaan toimenpiteiden yhteydess\u00e4. Lahopuun lis\u00e4\u00e4miseksi tehd\u00e4\u00e4n tekop\u00f6kkel\u00f6it\u00e4 ja kuollut puu j\u00e4tet\u00e4\u00e4n mets\u00e4\u00e4n. Taimikonhoidosta l\u00e4htien sekapuustoisuutta lis\u00e4t\u00e4\u00e4n niiss\u00e4 kohteissa, joissa luonto antaa sille mahdollisuuden. Kuusi ja koivu ei kasva kaikkialla ja m\u00e4ntykin v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 paikassa kasvattaa laatua heikent\u00e4vi\u00e4 paksuja oksia. Puulajivalinnat tulee tehd\u00e4 kohdekohtaisella suunnittelulla, ei esimerkiksi lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tunnetut uhanalaisten lajien esiintym\u00e4t rajataan hakkuiden ulkopuolelle. Sen vuoksi laadukkaan luontotiedon eteen kannattaa tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4. Sertifioidut ja auditoitavissa olevat lajihavainnot ovat laadukkaan luontotiedon ja luonnonhoitoty\u00f6n kehitt\u00e4misen kannalta keskeisi\u00e4. Laadunvarmennusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 tulee kehitt\u00e4\u00e4 luonnon vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

Avohakkuut t\u00e4rke\u00e4 osa mets\u00e4taloutta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Erityisesti n\u00e4in eduskuntavaalien aikana tullaan j\u00e4lleen n\u00e4kem\u00e4\u00e4n avohakkuisiin liittyvi\u00e4 vaatimuksia. Niiden kohdalla on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 avohakkuut ovat yleisesti ylivoimaisesti nopein tapa uudistaa metsi\u00e4. Niiden ansiosta Suomen mets\u00e4t ovat historiansa parhaassa kasvussa. Jatkuvan kasvatuksen osalta tiedet\u00e4\u00e4n jo nyt, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t sovellu l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kaikkiin paikkoihin ja voivat olla taloudellisesti mets\u00e4nomistajalle huono valinta. Tietoa niiden pitk\u00e4aikaisesta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ei ole viel\u00e4 kovinkaan paljoa. Avohakkuut muuttavat maisemaa, mutta jo muutamassa vuodessa paikalla kasvaa terhakka taimikko, jossa on monipuolinen lajisto. Nyky\u00e4\u00e4n jopa vanhojen metsien lajeja l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n taimikoista luonnonhoitoty\u00f6n seurauksena. Eiv\u00e4t ne silti toki ole lajistoltaan samanlaisia, kuin vanhoissa metsiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Luonnonsuojelukeskustelussa on hyv\u00e4 my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikissa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4 kyse on pohjimmiltaan hakkuiden siirtelyst\u00e4. Mets\u00e4teollisuuden puun tarve tulee tuotteiden markkinoilta, eik\u00e4 se el\u00e4 suojeluprosenttien mukana. Byrokratian tai s\u00e4\u00e4ntelyn lis\u00e4\u00e4minen heikent\u00e4\u00e4 usein mets\u00e4talouden kannattavuutta ja pahimmillaan johtaa hakkuuvuotoon. Silloin tavoite luonnon monimuotoisuuden lis\u00e4\u00e4miseksi k\u00e4\u00e4ntyy itse\u00e4\u00e4n vastaan ja johtaa luonnon tilan heikkenemiseen planetaarisesti. Suomen luonnon p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on hyv\u00e4 muistaa my\u00f6s planeetan hyvinvointi.<\/p>\n\n\n\n

Avohakkuiden vaikutuksia arvioitaessa on hyv\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 katse kohti pohjoista. 1940-60 -luvuilla toteutetut Osaran aukot<\/a> olivat jopa 20.000 hehtaarin suuruiseksi yhdistyneit\u00e4 avohakkuualoja. Niiden ansiosta huonokuntoiset mets\u00e4t on saatu hyv\u00e4\u00e4n kasvuun ja alueella on jo toteutettu huomattavan paljon uudistushakkuita. My\u00f6s luonto on niiss\u00e4 monimuotoisempaa, kuin aiemmin. Avohakkuiden ansiosta.<\/p>\n\n\n\n

Liput liehumaan luonnon kunniaksi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Luonto on suomalaisille t\u00e4rke\u00e4 ja erityisen t\u00e4rke\u00e4 se on mets\u00e4ammattilaisille, joille mets\u00e4 on koko el\u00e4m\u00e4. Se tuo leiv\u00e4n p\u00f6yt\u00e4\u00e4n, mutta on my\u00f6s paikka virkist\u00e4yty\u00e4, harrastaa, poimia marjoja ja sieni\u00e4, sek\u00e4 rentoutua. Kuten Tuulikki Halla<\/strong> totesi asiaa tutkittuaan, mets\u00e4 on mets\u00e4mmattilaisille koko el\u00e4m\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4ammattilaiset toivottavat kaikille hyv\u00e4\u00e4 Suomen luonnon p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja suosittelevat kaikkia suuntaamaan lauantaina luontoon.<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Artikkeli 28.8.2026 Suomessa vietet\u00e4\u00e4n lauantaina Suomen luonnon p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Mets\u00e4ammattilaisille luonto on tutkitusti vahva osa identiteetti\u00e4. Se on syy hakeutua alalle […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":706,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_bbp_topic_count":0,"_bbp_reply_count":0,"_bbp_total_topic_count":0,"_bbp_total_reply_count":0,"_bbp_voice_count":0,"_bbp_anonymous_reply_count":0,"_bbp_topic_count_hidden":0,"_bbp_reply_count_hidden":0,"_bbp_forum_subforum_count":0,"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[5,10,47,8,96],"tags":[116,35,20,12,13,33,21],"class_list":["post-705","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-hakkuut","category-luonto","category-metsakeskustelu","category-toiminta","category-politiikka","tag-avohakkuut","tag-hakkuut","tag-luonto","tag-metsa","tag-metsaammattilaiset","tag-metsatalous","tag-politiikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/705","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=705"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/705\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":707,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/705\/revisions\/707"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/706"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=705"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=705"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=705"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}