{"id":591,"date":"2026-06-30T08:12:05","date_gmt":"2026-06-30T06:12:05","guid":{"rendered":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/?p=591"},"modified":"2026-06-30T08:48:28","modified_gmt":"2026-06-30T06:48:28","slug":"avohakkuun-vaikutukset-luonnon-monimuotoisuuteen-mita-uusi-nature-sustainability-tutkimus-todella-osoittaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/2026\/06\/30\/avohakkuun-vaikutukset-luonnon-monimuotoisuuteen-mita-uusi-nature-sustainability-tutkimus-todella-osoittaa\/","title":{"rendered":"Avohakkuut ja luonnon monimuotoisuus \u2013 mit\u00e4 kaksi uutta kansainv\u00e4list\u00e4 tutkimusta todella kertovat?"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Artikkeli 30.6.2026<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kaksi viime aikoina julkaistua kansainv\u00e4list\u00e4 tutkimusta on her\u00e4tt\u00e4nyt runsaasti huomiota mets\u00e4keskustelussa. Arvostetuissa tiedelehdiss\u00e4 julkaistujen tutkimusten johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 on jo k\u00e4ytetty perusteluina sek\u00e4 avohakkuiden rajoittamisen puolesta ett\u00e4 niit\u00e4 vastaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tutkimukset ovat tieteellisesti korkeatasoisia ja tuovat arvokasta uutta tietoa boreaalisten metsien lajistosta. Samalla niiden tuloksia on syyt\u00e4 tarkastella t\u00e4sm\u00e4llisesti. Ne vastaavat hyvin tiettyihin tutkimuskysymyksiin, mutta eiv\u00e4t ratkaise kaikkia mets\u00e4talouden kest\u00e4vyyteen liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kaksi tutkimusta \u2013 kaksi eri tutkimuskysymyst\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ensimm\u00e4inen tutkimus julkaistiin vuonna 2026 <em>Nature Sustainability<\/em> -lehdess\u00e4. Se kokosi yhteen 87 tutkimusta ja 190 aineistoa Pohjois-Amerikasta, Pohjois-Euroopasta ja Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4. Tutkimuksen tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4, kuinka nopeasti lajiyhteis\u00f6t palautuvat avohakkuun j\u00e4lkeen hakkaamattoman vertailumets\u00e4n kaltaisiksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toinen tutkimus julkaistiin vuonna 2025 <em>Biological Conservation<\/em> -lehdess\u00e4. Se analysoi 99 Fennoskandiassa tehty\u00e4 tutkimusta ja vertasi vanhojen metsien, varttuneiden talousmetsien ja avohakkuualojen lajistoa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tutkimukset t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan, sill\u00e4 ne tarkastelevat eri ilmi\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Mit\u00e4 tutkimukset osoittavat?<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Molemmat tutkimukset p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t hyvin samansuuntaisiin havaintoihin. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ensinn\u00e4kin avohakkuu muuttaa mets\u00e4n lajiyhteis\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4 havainto on molemmissa tutkimuksissa selv\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toiseksi mets\u00e4n eri kehitysvaiheissa el\u00e4\u00e4 erilainen lajisto. Vanhat mets\u00e4t tarjoavat elinymp\u00e4rist\u00f6n monille lajeille, jotka tarvitsevat suuria puita, lahopuuta ja mets\u00e4n pitk\u00e4\u00e4 jatkuvuutta. Vastaavasti avoimet uudistusalat tarjoavat elinymp\u00e4rist\u00f6n kokonaan toiselle lajistolle, joka hy\u00f6tyy valosta, pioneerikasvillisuudesta ja avoimista olosuhteista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kolmanneksi osa eli\u00f6ryhmist\u00e4 palautuu hitaasti. Nature Sustainability -tutkimuksessa esimerkiksi sammalten ja j\u00e4k\u00e4lien lajiyhteis\u00f6jen arvioitiin tarvitsevan useita vuosikymmeni\u00e4 tai jopa yli sata vuotta muistuttaakseen j\u00e4lleen hakkaamatonta vertailumets\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Mit\u00e4 &#8220;palautuminen&#8221; tarkoittaa?<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yksi tutkimusten t\u00e4rkeimmist\u00e4 yksityiskohdista j\u00e4\u00e4 helposti julkisessa keskustelussa huomaamatta. Nature Sustainability -tutkimuksessa palautumisella <strong>ei tarkoiteta mets\u00e4n palautumista luonnontilaan<\/strong>. Palautumisella tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 hakatun mets\u00e4n lajiyhteis\u00f6 alkaa muistuttaa hakkaamattoman vertailumets\u00e4n lajistoa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tutkijat toteavat itse, ett\u00e4 vertailumets\u00e4t olivat p\u00e4\u00e4osin varttuneita metsi\u00e4, eiv\u00e4t varsinaisia luonnontilaisia vanhoja metsi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on olennainen ero, sill\u00e4 tutkimus ei arvioi luonnontilan palautumista vaan lajiyhteis\u00f6n samankaltaisuutta.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Avohakkuu ei tarkoita lajitonta aluetta<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Biological Conservation -tutkimuksen ehk\u00e4 kiinnostavin havainto on, ett\u00e4 avohakkuualat eiv\u00e4t ole biologisesti k\u00f6yhi\u00e4 alueita. Niill\u00e4 esiintyy runsaasti lajeja, mutta lajisto on erilainen kuin vanhoissa metsiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Avohakkuut suosivat erityisesti:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>pioneerilajeja<\/li>\n\n\n\n<li>avoimien ymp\u00e4rist\u00f6jen kasveja<\/li>\n\n\n\n<li>valoa suosivia hy\u00f6nteisi\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>nuorten metsien lajistoa.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vanhat mets\u00e4t puolestaan suosivat esimerkiksi:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>lahopuusieni\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>lahopuuhy\u00f6nteisi\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>epifyyttij\u00e4k\u00e4li\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>vanhoihin metsiin erikoistuneita lintuja.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tutkimusten perusteella voidaan siis todeta, ett\u00e4 lajisto vaihtuu mets\u00e4n kehityksen mukana. T\u00e4m\u00e4 ei ole sama asia kuin lajim\u00e4\u00e4r\u00e4n automaattinen v\u00e4heneminen.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Tutkimukset eiv\u00e4t vertaile maiden mets\u00e4taloutta<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Molemmissa tutkimuksissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n aineistoa useista maista. Silti kumpikaan tutkimus ei vertaile esimerkiksi Suomen, Ruotsin tai Kanadan mets\u00e4taloutta kesken\u00e4\u00e4n. Kaikki aineistot analysoidaan yhdess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4st\u00e4 seuraa merkitt\u00e4v\u00e4 tulkintarajoitus. Suomalainen mets\u00e4talous on muuttunut huomattavasti viimeisten 30\u201340 vuoden aikana. Luonnonhoidon keinot, kuten s\u00e4\u00e4st\u00f6puut, tekop\u00f6kkel\u00f6t, lahopuun lis\u00e4\u00e4minen, kulotus, lehtipuuston suosiminen ja vesiensuojelu, ovat nykyisin olennainen osa mets\u00e4nhoitoa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tutkimusten perusteella ei voida arvioida, kuinka paljon n\u00e4m\u00e4 nykyiset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t vaikuttavat lajiston palautumiseen tai lajirunsauteen.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Maisematason n\u00e4k\u00f6kulma puuttuu<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Molempien tutkimusten ehk\u00e4 merkitt\u00e4vin yhteinen rajoitus liittyy tarkastelutasoon. Tutkimuksissa vertaillaan yksitt\u00e4isi\u00e4 metsik\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sen sijaan ei tarkastella sit\u00e4, millainen vaikutus eri-ik\u00e4isten metsien muodostamalla kokonaisuudella on luonnon monimuotoisuuteen. Ekologisesti t\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 kysymys.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jos maisemassa esiintyy samanaikaisesti:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>taimikoita<\/li>\n\n\n\n<li>nuoria metsi\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>varttuneita metsi\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>vanhoja metsi\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>suojelualueita<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">kokonaislajisto voi olla erilainen kuin miss\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isess\u00e4 metsik\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tutkimukset eiv\u00e4t arvioi t\u00e4t\u00e4 kokonaisuutta.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Mit\u00e4 tutkimukset eiv\u00e4t kerro?<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tutkimuksista ei voida p\u00e4\u00e4tell\u00e4 esimerkiksi, ett\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>nykyinen suomalainen mets\u00e4talous olisi biologisesti kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>avohakkuut v\u00e4hent\u00e4isiv\u00e4t aina lajim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>luonnon monimuotoisuus kokonaisuutena v\u00e4henisi pysyv\u00e4sti<\/li>\n\n\n\n<li>jatkuva kasvatus olisi kaikissa tilanteissa monimuotoisuuden kannalta parempi vaihtoehto<\/li>\n\n\n\n<li>nykyiset luonnonhoitomenetelm\u00e4t olisivat riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tutkimukset eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tarkastele metsien ilmastovaikutuksia, puuntuotannon korvausvaikutuksia tai mets\u00e4talouden yhteiskunnallisia vaikutuksia.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Mit\u00e4 tutkimuksista voidaan oppia?<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tutkimukset vahvistavat k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 mets\u00e4n rakenne on luonnon monimuotoisuuden kannalta keskeinen tekij\u00e4. Erityisesti:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>lahopuu<\/li>\n\n\n\n<li>vanhat puut<\/li>\n\n\n\n<li>mets\u00e4n jatkuvuus<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">ovat t\u00e4rkeit\u00e4 monille eli\u00f6ryhmille.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Samalla tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 my\u00f6s avoimet ja nuoret mets\u00e4vaiheet yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t omaa, niille ominaista lajistoaan. N\u00e4iden havaintojen perusteella voidaan todeta, ett\u00e4 boreaalisen mets\u00e4maiseman monimuotoisuus rakentuu eri kehitysvaiheiden muodostamasta kokonaisuudesta.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Yksitt\u00e4inen tutkimus ei ratkaise mets\u00e4keskustelua<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Metsien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 koskevassa keskustelussa yksitt\u00e4isille tutkimuksille annetaan joskus suurempi painoarvo kuin niiden tutkimuskysymykset oikeuttaisivat.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4m\u00e4 kaksi meta-analyysi\u00e4 ovat korkeatasoisia ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti ymm\u00e4rryst\u00e4 boreaalisten metsien lajiyhteis\u00f6jen kehityksest\u00e4. Ne eiv\u00e4t kuitenkaan yksin vastaa siihen, millainen mets\u00e4nhoito tuottaa parhaat tulokset luonnon monimuotoisuuden, ilmaston, puuntuotannon ja yhteiskunnan n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4llainen arviointi edellytt\u00e4\u00e4 tutkimusta, jossa tarkastellaan samanaikaisesti:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>eri mets\u00e4nkasvatusmenetelmi\u00e4,<\/li>\n\n\n\n<li>luonnonhoidon vaikutuksia,<\/li>\n\n\n\n<li>maisematason rakennetta,<\/li>\n\n\n\n<li>suojelualueverkostoa,<\/li>\n\n\n\n<li>ilmastovaikutuksia,<\/li>\n\n\n\n<li>puutuotteiden fossiilisia materiaaleja korvaavia vaikutuksia sek\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>maailmanlaajuisia ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vasta t\u00e4llainen kokonaisuus antaa riitt\u00e4v\u00e4n perustan arvioida, millainen metsien k\u00e4ytt\u00f6 on pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 ekologisesti, ilmastollisesti ja yhteiskunnallisesti kest\u00e4vin ratkaisu.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Mets\u00e4ammattilaiset toivovat jatkotutkimusta<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mets\u00e4ammattilaiset toivovat, ett\u00e4 tutkimus saa jatkoa, jossa vertaillaan tuloksia eri maiden v\u00e4lill\u00e4. N\u00e4in voidaan tunnistaa niit\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, joilla voidaan luonnon monimuotoisuutta tukea avohakkuissa aiempaa paremmin. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on t\u00e4rke\u00e4 osa mets\u00e4ammattilaisten ty\u00f6t\u00e4. Sen vuoksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada t\u00e4sm\u00e4llist\u00e4 tietoa siit\u00e4, mitk\u00e4 luonnonhoitotoimet toimivat ja mitk\u00e4 mahdollisesti eiv\u00e4t toimi. Ymm\u00e4rryksen kasvaminen tiedon my\u00f6t\u00e4 edesauttaa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n entist\u00e4 parempia toimenpiteit\u00e4 luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Artikkeli 30.6.2026 Kaksi viime aikoina julkaistua kansainv\u00e4list\u00e4 tutkimusta on her\u00e4tt\u00e4nyt runsaasti huomiota mets\u00e4keskustelussa. Arvostetuissa tiedelehdiss\u00e4 julkaistujen tutkimusten johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 on jo [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":592,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_bbp_topic_count":0,"_bbp_reply_count":0,"_bbp_total_topic_count":0,"_bbp_total_reply_count":0,"_bbp_voice_count":0,"_bbp_anonymous_reply_count":0,"_bbp_topic_count_hidden":0,"_bbp_reply_count_hidden":0,"_bbp_forum_subforum_count":0,"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[5,11,86,19],"tags":[32,35,12,33,53,87],"class_list":["post-591","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-hakkuut","category-metsa","category-tutkimus","category-uutiset","tag-avohakkuu","tag-hakkuut","tag-metsa","tag-metsatalous","tag-monimuotoisuus","tag-tutkimus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/591","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=591"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/591\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":595,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/591\/revisions\/595"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/592"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=591"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=591"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=591"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}