{"id":588,"date":"2026-06-25T10:05:13","date_gmt":"2026-06-25T08:05:13","guid":{"rendered":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/?p=588"},"modified":"2026-06-28T19:32:19","modified_gmt":"2026-06-28T17:32:19","slug":"metsaammattilaisten-tuomio-metsasektorin-uusi-suunta-on-vanha","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/2026\/06\/25\/metsaammattilaisten-tuomio-metsasektorin-uusi-suunta-on-vanha\/","title":{"rendered":"Mets\u00e4ammattilaisten tuomio: Mets\u00e4sektorin uusi suunta on vanha"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Tiedote 25.6.2026<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston tutkijaryhm\u00e4 julkaisi ehdotuksen suomalaisen mets\u00e4sektorin uudistamisesta, joka kuvaa tavoitteena nykytilaa. Julkaisun ydinviesti on selv\u00e4: metsien tulevaisuuden arvo tulisi rakentaa luonnon monimuotoisuuden, hiilimarkkinoiden, luontopalveluiden ja korkean lis\u00e4arvon liiketoiminnan varaan puuntuotannon sijaan. Mets\u00e4ammattilaisten arviointi esitysten vaikutuksesta l\u00f6ysi useita ongelmakohtia.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ajatus uudistuksista on monelta osin perusteltu, mutta vanhentunut jo esityshetkell\u00e4. Luonnontuotteet, matkailu, hyvinvointipalvelut ja korkean jalostusasteen tuotteet tarjoavat todellisia mahdollisuuksia. Mets\u00e4sektorin ei pid\u00e4 j\u00e4\u00e4d\u00e4 paikalleen maailman muuttuessa, eik\u00e4 miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 tule luopua kest\u00e4vyyden periaatteista, joita on noudatettu jo 1990 -luvulta l\u00e4htien. Ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kest\u00e4vyyden tulee olla jatkossakin tasapainossa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tutkimusryhm\u00e4 esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mets\u00e4teollisuuden jalostusasteen nostaminen mahdollistaisi pienemm\u00e4t hakkuut. Mets\u00e4teollisuuden ja mets\u00e4alan sekoittuminen on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, kun mets\u00e4sektorin eri toimijoita ei osata erottaa toisistaan. Mets\u00e4teollisuus ostaa puuta ja jalostaa sit\u00e4. Mets\u00e4nomistajat myyv\u00e4t puuta ja mets\u00e4ammattilaiset hoitavat metsi\u00e4 mets\u00e4ammattilaisten arvojen ja toiveiden mukaisesti. Mets\u00e4nhoitoon ei teollisuuden tuotevalikoima tai jalostusaste vaikuta. Hakkuum\u00e4\u00e4riin tietysti vaikuttaa se, paljonko mets\u00e4teollisuuden tuotteita ostetaan ja paljonko puuta niiden tuottamiseen tarvitaan. Mets\u00e4teollisuuden jalostusasteen nostaminen ei merkitt\u00e4v\u00e4sti vaikuttaisi perustuotannon tarpeeseen, vaan teollisuudessa jalostetaan pidemm\u00e4lle erityisesti massateollisuuden sivuvirtoja. <strong>Mets\u00e4teollisuuden yritykset tuskin poistavat valikoimasta niit\u00e4 tuotteita, joille on jo vakiintuneet markkinat ja ostajat.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ekologisen hy\u00f6dyn arvioimiseksi on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 tarkastella, mink\u00e4laisten metsien hakkuisiin v\u00e4hennykset kohdistuisivat. Ylti\u00f6p\u00e4inen metsien hoitamattomuus ei tuota monimuotoisuushy\u00f6tyj\u00e4. Tutkijaryhm\u00e4 perustelee esityst\u00e4\u00e4n Kiinan hakkuiden lis\u00e4\u00e4ntymisell\u00e4, jolla tuotetaan entist\u00e4 enemm\u00e4n sellua. Eli harvennuspuun korvaamisella. Harvennusten laiminly\u00f6nti ei tuota mit\u00e4\u00e4n sanottavia ekologisia hy\u00f6tyj\u00e4, vaikka taloudelliset ja sosiaaliset haitat ovat merkitt\u00e4vi\u00e4. Esitys ei ole siten ekologisesti, taloudellisesti, eik\u00e4 sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Oikeudenmukaisuus toteutuu tunnustamalla nykytila<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mets\u00e4ammattilaiset n\u00e4kev\u00e4t hyv\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 tutkimuksessa korostetaan nykytilan tunnistamisen t\u00e4rkeys. Kuitenkin \u201dvallitseva tapa\u201d k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 metsi\u00e4 poikkeaa oleellisesti tutkijoiden kuvauksesta, joka ei huomioi 2000 -luvulla voimakkaasti muuttunutta tapaa hoitaa metsi\u00e4. Mets\u00e4talouden 1900 -luvulla aiheuttamat ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset ovat kiistattomia. Tutkijoiden esitt\u00e4m\u00e4t kolme oikeudenmukaisuusn\u00e4k\u00f6kulmaa ovat ohjanneet alaa koko 2000 -luvun, joten esitys kuulostaa oudolta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Erityisen iloisia Mets\u00e4ammattilaiset ovat siit\u00e4, ett\u00e4 tutkijaryhm\u00e4 tunnistaa mets\u00e4ammattilaisten olevan erityisen t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asemassa kest\u00e4vyysmurroksessa. T\u00e4m\u00e4 tulisi huomioida my\u00f6s toimintasuosituksissa siten, ett\u00e4 mets\u00e4ammattilaisten roolia kasvatetaan tutkijayhteis\u00f6jen tuottamien esitysten vaikutusarvioinnissa. Huolta her\u00e4tt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 mets\u00e4ammattilaisten vakiintunutta arkity\u00f6t\u00e4 kuvataan jonkinlaisena tulevaisuuden tavoitteena. Uusi suunta on jo vakiintunut toimintatapa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Luonto ei tunne valtioiden rajoja<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tutkimuksen politiikkasuosituksissa on yksi merkitt\u00e4v\u00e4 ongelma: ne tarkastelevat metsi\u00e4 l\u00e4hes yksinomaan Suomen n\u00e4k\u00f6kulmasta, vaikka ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja materiaalivirrat ovat globaaleja ilmi\u00f6it\u00e4. Tutkijat j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t globaalien ilmi\u00f6iden tarkastelun sellun tuotannon tasolle, joka on hyvin suppea n\u00e4k\u00f6kulma.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomi vastaa alle yhdest\u00e4 prosentista maailman metsien pinta-alasta ja noin kahdesta prosentista maailman teollisesta puuntuotannosta. Jos Suomessa v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n hakkuita, maailman puuntarve ei v\u00e4hene, jonka my\u00f6s tutkijat toteavat. Puu korvataan jostakin. Luonnon ja ilmaston kannalta ratkaiseva kysymys kuuluu: <strong>Miss\u00e4 ja miten se puu tuotetaan?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jos tuotanto siirtyy alueille, joissa:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>mets\u00e4katoa tapahtuu edelleen,<\/li>\n\n\n\n<li>luonnon monimuotoisuus on heikommin turvattu,<\/li>\n\n\n\n<li>mets\u00e4lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 on Suomea heikompaa,<\/li>\n\n\n\n<li>sertifiointi on puutteellista,<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">voi lopputulos olla maailman luonnon kannalta nykyist\u00e4 huonompi. Varmaa on, ett\u00e4 Suomeen kohdistuu merkitt\u00e4vi\u00e4 taloudellisia vaikutuksia. Tutkimus ei juuri tarkastele t\u00e4t\u00e4 niin sanottua hakkuuvuotoa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Puu korvaa fossiilisia raaka-aineita<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Julkaisussa korostetaan metsien hiili- ja luontoarvoja, mutta puun k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ilmastoratkaisuna k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n. Puu ei ole vain rakennusmateriaali. Sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>rakentamisessa,<\/li>\n\n\n\n<li>pakkauksissa,<\/li>\n\n\n\n<li>tekstiileiss\u00e4,<\/li>\n\n\n\n<li>kemianteollisuudessa,<\/li>\n\n\n\n<li>l\u00e4\u00e4keteollisuudessa,<\/li>\n\n\n\n<li>biojalostamoissa.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jokainen puusta valmistettu tuote voi korvata fossiilisia tai runsaasti energiaa vaativia materiaaleja, kuten ter\u00e4st\u00e4, betonia, muovia tai \u00f6ljypohjaisia kemikaaleja.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Planetaarisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta olennaista ei ole vain se, paljonko hiilt\u00e4 sitoutuu Suomen metsiin, vaan my\u00f6s se, kuinka paljon fossiilisia raaka-aineita voidaan maailmanlaajuisesti korvata uusiutuvalla puulla. Ilmaston kannalta merkityksellisint\u00e4 on p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon fossiilisista raaka-aineista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Luontopalvelut eiv\u00e4t korvaa mets\u00e4teollisuutta<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tutkimus nostaa esiin luontomatkailun, hyvinvointipalvelut ja luonnontuotteet uusina kasvualoina. Niiden kehitt\u00e4mist\u00e4 kannattaa ilman muuta tukea. Samalla on kuitenkin syyt\u00e4 kysy\u00e4, kuinka suuren osan nykyisest\u00e4 mets\u00e4sektorista ne voivat realistisesti korvata.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomen mets\u00e4teollisuus tuo vuosittain vientituloja kymmenien miljardien eurojen arvosta ja ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 koko arvoketjussa kymmeni\u00e4 tuhansia ihmisi\u00e4 eri puolilla maata. Luontopalvelut voivat t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kokonaisuutta, mutta niiden korvauspotentiaalista ei ole esitetty m\u00e4\u00e4r\u00e4llisi\u00e4 arvioita.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>\u201dTuristien ohjaaminen omatoimisesti kaikkialle metsiin on jopa vastuutonta, sill\u00e4 se lis\u00e4\u00e4 turvallisuusriskej\u00e4 huomattavasti.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Luontopalveluiden ja puun tuottaminen eiv\u00e4t ole mitenk\u00e4\u00e4n toisiaan pois sulkevia. Siten luontopalveluiden kasvattamisen seurauksena ei ole tarvetta supistaa mets\u00e4sektoria. Matkailijoille suunnatut palvelut kannattaa jo turvallisuussyist\u00e4 keskitt\u00e4\u00e4 tietyille alueille, jolloin my\u00f6s palveluiden tuottaminen on ekologisesti kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4. Turistien ohjaaminen omatoimisesti kaikkialle metsiin on jopa vastuutonta, sill\u00e4 se lis\u00e4\u00e4 turvallisuusriskej\u00e4 huomattavasti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Monimuotoisuus on enemm\u00e4n kuin suojelua<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tutkimus korostaa perustellusti luonnon monimuotoisuuden merkityst\u00e4. Monimuotoisuuden turvaamisen t\u00e4rkeydest\u00e4 Mets\u00e4ammattilaiset ovat yht\u00e4 mielt\u00e4 tutkijaryhm\u00e4n kanssa. Sen eteen mets\u00e4ammattilaiset ovat tehneet ty\u00f6t\u00e4 ja tulevat tekem\u00e4\u00e4n jatkossakin. Talousmetsien monimuotoisuus on avainasemassa ekologisen kest\u00e4vyyden parantamisessa. Asia ei ole uusi. Tiukalla suojelulla ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 saavuteta kest\u00e4vi\u00e4 tuloksia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tutkimuksessa j\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle se, ett\u00e4 suomalaisessa mets\u00e4taloudessa luonnonhoitoa on kehitetty j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti yli kolmen vuosikymmenen ajan. Luonnonhoito ei korvaa suojelua, mutta tutkimus osoittaa sen voivan parantaa talousmetsien monimuotoisuutta merkitt\u00e4v\u00e4sti. Kysymys ei siis ole joko\u2013tai, vaan siit\u00e4, millainen yhdistelm\u00e4 suojelua ja luonnonhoitoa tuottaa parhaat ja oikeudenmukaisimmat tulokset.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Toimintasuositukset her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kysymyksi\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Toimintasuosituksissa on t\u00e4rkeit\u00e4 toimia, mutta ne her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t paljon my\u00f6s kysymyksi\u00e4. Erityisesti ihmetytt\u00e4\u00e4 demokratian unohtuminen, jota tutkimuksessa kuitenkin pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. Ainoa demokratiaan liittyv\u00e4 toimi on, ett\u00e4 valtioneuvosto vahvistaa tutkimuksen roolia metsien k\u00e4yt\u00f6n ohjauksen perustana. Eli lis\u00e4\u00e4 tutkijaryhm\u00e4n valtaa. Suositusten luonne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nimenomaisesti luovan ohituskaistaa, jossa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n tutkijapiireiss\u00e4 ohi demokraattisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ja unohdetaan yhteiskunnalle muodostuva kokonaisuus.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kokonaisuutena esitys n\u00e4ytt\u00e4ytyy ennemminkin vihreiden vaaliohjelman liitteelt\u00e4, kuin aitona esityksen\u00e4 oikeudenmukaisuuden tai metsien kest\u00e4v\u00e4n k\u00e4yt\u00f6n vahvistamiseksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Hakkuiden ulkoistaminen ei ole kest\u00e4v\u00e4 ratkaisu<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ehk\u00e4 tutkimuksen merkitt\u00e4vin puute on, ett\u00e4 se tarkastelee Suomen metsi\u00e4 irrallaan maailman materiaalivirroista. Jos Suomessa hakataan v\u00e4hemm\u00e4n, mutta sama puum\u00e4\u00e4r\u00e4 tuotetaan muualla heikommin ymp\u00e4rist\u00f6vaatimuksin, ilmasto ja luonnon monimuotoisuus eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 hy\u00f6dy lainkaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sama koskee hiilt\u00e4. Ilmastoa ei ratkaise se, miss\u00e4 hiili sitoutuu tai mist\u00e4 puu tulee, vaan ilmakeh\u00e4n kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6t.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Voisiko ratkaisu olla p\u00e4invastainen?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">On my\u00f6s mahdollista tarkastella asiaa toisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomi kuuluu kansainv\u00e4lisiss\u00e4 vertailuissa mets\u00e4talouden kest\u00e4vyyden k\u00e4rkimaihin. Metsien k\u00e4ytt\u00f6 perustuu lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n, sertifiointiin, luonnonhoitoon ja jatkuvasti kehittyv\u00e4\u00e4n tutkimukseen. Jos puuntuotantoa lis\u00e4tt\u00e4isiin juuri siell\u00e4, miss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset ovat maailman pienimpi\u00e4, voitaisiin samalla v\u00e4hent\u00e4\u00e4 painetta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 metsi\u00e4 alueilla, joilla mets\u00e4kato, laiton hakkuu tai heikko ymp\u00e4rist\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 aiheuttavat huomattavasti suurempia ongelmia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Samalla uusiutuva puu voisi korvata fossiilisia raaka-aineita rakentamisessa, kemianteollisuudessa, tekstiileiss\u00e4 ja energiantuotannossa. T\u00e4llainen strategia ei tarkoittaisi luonnonsuojelun v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4. P\u00e4invastoin se edellytt\u00e4isi luonnonhoidon jatkuvaa kehitt\u00e4mist\u00e4, monimuotoisuuden vahvistamista ja ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten huolellista hallintaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mutta planetaarisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta se nostaa esiin kysymyksen, jota suomalaisessa mets\u00e4keskustelussa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n edelleen liian v\u00e4h\u00e4n:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Voisiko maailman kest\u00e4vimm\u00e4n mets\u00e4talouden harjoittaminen ja jopa sen vastuullinen kasvattaminen olla ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta parempi ratkaisu kuin tuotannon siirt\u00e4minen maihin, joissa metsien k\u00e4ytt\u00f6 on v\u00e4hemm\u00e4n kest\u00e4v\u00e4\u00e4?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4h\u00e4n kysymykseen ei voida vastata tarkastelemalla pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Suomen metsi\u00e4. Vastaus l\u00f6ytyy vasta silloin, kun koko maailman mets\u00e4t ja materiaalivirrat otetaan mukaan tarkasteluun.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tiedote 25.6.2026 Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston tutkijaryhm\u00e4 julkaisi ehdotuksen suomalaisen mets\u00e4sektorin uudistamisesta, joka kuvaa tavoitteena nykytilaa. Julkaisun ydinviesti on selv\u00e4: metsien tulevaisuuden [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":589,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_bbp_topic_count":0,"_bbp_reply_count":0,"_bbp_total_topic_count":0,"_bbp_total_reply_count":0,"_bbp_voice_count":0,"_bbp_anonymous_reply_count":0,"_bbp_topic_count_hidden":0,"_bbp_reply_count_hidden":0,"_bbp_forum_subforum_count":0,"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[5,9,18,10,11,8,60,19],"tags":[34,35,31,84,82,20,12,13,33,85,81],"class_list":["post-588","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-hakkuut","category-ilmasto","category-kannanotot","category-luonto","category-metsa","category-toiminta","category-metsateollisuus","category-uutiset","tag-faktat","tag-hakkuut","tag-ilmasto","tag-jyu-wisdom","tag-jyvaskylan-yliopisto","tag-luonto","tag-metsa","tag-metsaammattilaiset","tag-metsatalous","tag-mikko-monkkonen","tag-tiede"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/588","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=588"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/588\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":590,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/588\/revisions\/590"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/589"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=588"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=588"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=588"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}