{"id":490,"date":"2026-05-13T11:21:21","date_gmt":"2026-05-13T09:21:21","guid":{"rendered":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/?p=490"},"modified":"2026-05-13T11:21:24","modified_gmt":"2026-05-13T09:21:24","slug":"greenpeace-luo-virheellista-kuvaa-metsataloudesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/2026\/05\/13\/greenpeace-luo-virheellista-kuvaa-metsataloudesta\/","title":{"rendered":"Greenpeace luo virheellist\u00e4 kuvaa mets\u00e4taloudesta"},"content":{"rendered":"\n

Blogi 13.5.2026<\/em><\/p>\n\n\n\n

GP julkaisi <\/strong>blogin<\/strong><\/a>, jossa se loi maailmasta totuudenvastaista kuvaa. Blogi oli kirjoitettu muotoon, josta lukija voi saada kuvan, ett\u00e4 sen v\u00e4itteet ovat totta. Tosiasiassa kirjoitus kuitenkin her\u00e4tt\u00e4\u00e4 huolen, kuinka vanhoja tietoja j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4 on suomalaisesta mets\u00e4taloudesta. My\u00f6s heikko mets\u00e4sektorin tuntemus ihmetytt\u00e4\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Suomalaista mets\u00e4keskustelua vaivaa virheellisten tietojen yleisyys. Oman panoksensa virheellisiin k\u00e4sityksiin antaa Greenpeace, joka on vuosikymmenten ajan osallistunut mets\u00e4keskusteluun ja mets\u00e4politiikan tekemiseen. Viimeisin blogi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 huolen j\u00e4rjest\u00f6n tietojen tasosta mets\u00e4taloudesta ja mets\u00e4sektorista.<\/p>\n\n\n\n

GP muun muassa v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 \u201dSuomen mets\u00e4politiikka suosii hakkuita suojelun sijaan, koska se rakentuu ensisijaisesti mets\u00e4teollisuuden taloudellisten tarpeiden ymp\u00e4rille\u201d<\/em> ja ett\u00e4 \u201d<\/em> Nykyinen j\u00e4rjestelm\u00e4 asettaa lyhyen aikav\u00e4lin voitot luonnon pitk\u00e4aikaisen hyvinvoinnin edelle\u201d. <\/em>N\u00e4iss\u00e4 kahdessa lauseessa puhutaan itse asiassa eri asioista. Puhutaan mets\u00e4politiikasta, mets\u00e4teollisuudesta ja mets\u00e4taloudesta sujuvasti ristiin. On totta, ett\u00e4 mets\u00e4teollisuuden ansiosta kertyy jopa viidennes Suomen bruttokansantuotteesta ja sen pit\u00e4\u00e4kin vaikuttaa mets\u00e4politiikkaan. Ilman kannattavaa mets\u00e4teollisuutta Suomi olisi edelleen kehitysmaa. Kun taas puhutaan metsien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, puhutaan mets\u00e4teollisuuden sijasta mets\u00e4taloudesta, joka perustuu pitk\u00e4n aikaj\u00e4nteen kehitykseen metsiss\u00e4. Mets\u00e4ammattilaiset suunnittelevat ja toteuttavat toimia talousmetsiss\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteisesti. Toimien seuraukset tulevat hyvin yleisesti tulevien sukupolvien hy\u00f6dyksi.<\/p>\n\n\n\n

Greenpeace kuvailee blogissaan syit\u00e4 mets\u00e4politiikan tilalle tavalla, joka on jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 kaikessa politiikassa. My\u00f6s luonnonsuojelupolitiikassa. Ihmiset siirtyv\u00e4t teht\u00e4vist\u00e4 toiseen. Mutta v\u00e4itteet, joissa mets\u00e4koulutus olisi vain taloudellisen tavoittelun koulutusta tai ett\u00e4 Mets\u00e4hallituksella taloudelliset paineet ohittaisivat luonnonsuojelutavoitteet, ovat yksinkertaisesti virheellisi\u00e4 ja perusteettomia k\u00e4rjistyksi\u00e4. Luonnon monimuotoisuuden lis\u00e4\u00e4minen ja arvokkaiden luontokohteiden tunnistaminen ja turvaaminen ovat olleet kiinte\u00e4 osa mets\u00e4koulutusta jo vuosikymmenten ajan. Greenpeacessa t\u00e4m\u00e4 kyll\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n, vaikka muuta esitet\u00e4\u00e4n. Salaliittoteorioiden maalailu ehk\u00e4 edist\u00e4\u00e4 Greenpeacen varainhankintaa, mutta ei mets\u00e4keskustelua tai mets\u00e4politiikkaa.<\/p>\n\n\n\n

Ketk\u00e4 hy\u00f6tyv\u00e4t nykyisest\u00e4 mets\u00e4taloudesta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

GP kuvaili nykyist\u00e4 mets\u00e4nkasvatusta tuhoavana ja k\u00e4rsimyst\u00e4 aiheuttavana, sek\u00e4 esitti j\u00e4lleen kerran virheellisi\u00e4 olettamia jatkuvan kasvatuksen hy\u00f6dyist\u00e4. Se my\u00f6s v\u00e4itti, ett\u00e4 \u201d<\/em> Mets\u00e4ammattilaiset, jotka ty\u00f6skentelev\u00e4t kest\u00e4v\u00e4n mets\u00e4nhoidon parissa, joutuvat toimimaan j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4, joka pakottaa lyhytn\u00e4k\u00f6isiin ratkaisuihin.\u201d <\/em>Tosiasiassa suomalainen mets\u00e4talous perustuu toistasataa vuotta pitk\u00e4\u00e4n mets\u00e4ntutkimukseen, maailman parhaaseen mets\u00e4varatietoon ja kokemukseen. Mets\u00e4ammattilaiset saavat onneksi ty\u00f6skennell\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4, jossa kunnioitetaan luontoa ja monimuotoisuutta, sek\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 mets\u00e4nhoidon parissa.  <\/p>\n\n\n\n

\n

“Tosiasiassa avohakkuiden kielt\u00e4minen olisi kohtalokasta sek\u00e4 metsien omistajille, luonnolle, ilmastolle ja suomalaisille.”<\/em><\/strong><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Avohakkuuton mets\u00e4talous kuvailtiin maailman pelastajaksi. Tosiasiassa avohakkuiden kielt\u00e4minen olisi kohtalokasta sek\u00e4 metsien omistajille, luonnolle, ilmastolle ja suomalaisille. Se romauttaisi metsien kasvun ja kolminkertaistaisi vuosittaiset hakkuualat. Pitk\u00e4ll\u00e4 aikaj\u00e4nteell\u00e4 se johtaisi mets\u00e4teollisuuden kutistumiseen Suomessa ja hakkuiden siirtymisen maihin, joissa ne aiheuttavat enemm\u00e4n vahinkoa luonnolla. K\u00e4rsij\u00f6in\u00e4 olisivat nykyiset ja tulevat sukupolvet. Negatiiviset vaikutukset olivat siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin merkitt\u00e4vi\u00e4, ett\u00e4 eduskunta hylk\u00e4si yksimielisesti Avohakkuut historiaan -lakialoitteen, jossa my\u00f6s Greenpeace oli mukana. Haitalliset vaikutukset ovat siis j\u00e4rjest\u00f6n tiedossa.<\/p>\n\n\n\n

Greenpeacen maalailemat kuvat metsien ilmastokest\u00e4vyydest\u00e4 ja muusta ovat t\u00e4ysin tieteen ja terveen j\u00e4rjen vastaisia. Niiden osalta ei voida olettaa tietojen olevan puutteellisia, sill\u00e4 aiheesta on k\u00e4yty jo vuosia aktiivista keskustelua kaikilla kuviteltavissa olevilla kanavilla. Kyse on siis jostain muusta. T\u00e4h\u00e4n palataan my\u00f6hemmin kirjoituksessa.<\/p>\n\n\n\n

Avohakkuiden seurauksena maisemat muuttuvat. Se on selv\u00e4. Jotkut voivat kokea sen my\u00f6t\u00e4 hetkellist\u00e4 ahdistusta, kun tuttu kasvatusmets\u00e4 uudistetaan. Useimmiten kyseess\u00e4 on mets\u00e4, joka on istutettu muokattuun maahan ja siihen on tehty taimikonhoidot ja harvennukset. Nykyisin yh\u00e4 useammin my\u00f6s erilaisia luonnonhoitopanostuksia. Tavoitteena laadukkaan tukkipuun kasvattaminen ja tulojen saaminen. Kiertoaika on yleisesti sadan vuoden luokkaa.<\/p>\n\n\n\n

Greenpeacen olisi hyv\u00e4 tutustua 2000 -luvun mets\u00e4talouteen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Greenpeace esitt\u00e4\u00e4 kaikenlaisia v\u00e4itt\u00e4mi\u00e4 suomalaisesta mets\u00e4taloudesta, jotka ovat t\u00e4ysin vanhentuneita. Suomen metsien hoitoon on jo 1990 -luvulla juurtunut metsien monimuotoisuuden vaaliminen, vesiensuojelu ja arvokkaiden luontokohteiden suojeleminen. Jokainen mets\u00e4nhoidon parissa ty\u00f6skentelev\u00e4 ihminen on koulutettu luonnonhoidon teht\u00e4viin ja tunnistamaan arvokkaat luontokohteet. Alalle hakeutuukin yleens\u00e4 ihmiset, joilla on jo ennest\u00e4\u00e4n vahva luontosuhde, ja joka vain vahvistuu osaamisen kasvaessa. Metsien tilan jatkuva seuranta (Valtakunnan Metsien Inventointi) osoittaa, ett\u00e4 mets\u00e4t ovat rakennepiirteilt\u00e4\u00e4n viimeisten vuosikymmenten aikana kehittyneet koko ajan monimuotoisuuden kannalta suotuisammiksi. Mets\u00e4t ovat puustoisempia, puusto kasvaa paremmin, puusto on j\u00e4re\u00e4mp\u00e4\u00e4, sekapuustoa on enemm\u00e4n, luonnonsuojelualueiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on r\u00e4j\u00e4ht\u00e4nyt, lahopuun m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa, maanmuokkaukset ovat kevyempi\u00e4, vesiensuojeluun panostetaan, s\u00e4\u00e4st\u00f6puiden (tulevat ikihongat ja lahopuut) m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa ja menetelm\u00e4t luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi monipuolistuvat. 2019 julkaistu Uhanalaisten lajien Punainen kirja osoitti, ett\u00e4 vaikka muissa kasvuymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 lajikato on todellisuutta, talousmetsiss\u00e4 lajien v\u00e4heneminen on saatu l\u00e4hes pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n. N\u00e4m\u00e4 ovat faktoja.<\/p>\n\n\n\n

Samanaikaisesti, kun j\u00e4rjest\u00f6 hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 metsien hakkuita vastaan esitt\u00e4en avohakkuilla uudistetut mets\u00e4t monimuotoisina kohteina, se luo toisaalla vaikutelmaa, ettei avohakkuiden j\u00e4lkeen menetetty\u00e4 biodiversiteetti\u00e4 saa takaisin. Eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6 itse vesitt\u00e4\u00e4 omat v\u00e4itteens\u00e4. Vanhoiksi metsiksi kuvaillaan nippa nappa uudistusi\u00e4n saavuttaneita metsi\u00e4 ja jopa 1960 -luvulla aurattuja ja istutettuja harvennusmetsi\u00e4 halutaan s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4. Toiminta kertoo siit\u00e4, ettei j\u00e4rjest\u00f6n mets\u00e4vastaavilla ole edes perustiedot mets\u00e4taloudesta hanskassa.<\/p>\n\n\n\n

Greenpeacen kuvailut avohakkuiden ja mets\u00e4talouden toiminnasta, sek\u00e4 sen vaikutuksista ovat pahasti ajastaan j\u00e4ljess\u00e4. J\u00e4rjest\u00f6n n\u00e4kemykset luovat mielikuvan sotien j\u00e4lkeisest\u00e4 ajasta, jolloin sodista palanneille miehille piti l\u00f6yt\u00e4\u00e4 t\u00f6it\u00e4 ja Suomi j\u00e4lleenrakentaa. Greenpeacelle sekapuustoisuuden suosiminen, puulajim\u00e4\u00e4r\u00e4n s\u00e4ilytt\u00e4minen, s\u00e4\u00e4st\u00f6puiden ja s\u00e4\u00e4st\u00f6puuryhmien j\u00e4tt\u00e4minen, tekop\u00f6kkel\u00f6iden tekeminen, suoja- ja riistatiheikk\u00f6jen j\u00e4tt\u00e4minen, vesiensuojelun huomioiminen mets\u00e4nk\u00e4sittelyss\u00e4, vaihettumisvy\u00f6hykkeiden j\u00e4tt\u00e4minen soiden reunamille, luonnonhoidon huomioiminen maanmuokkauksissa, vaikeakulkuisten ja puuntuotannollisesti v\u00e4h\u00e4arvoisten kohteiden kiert\u00e4minen, monimuotoisuuden edist\u00e4minen peltojen reunavy\u00f6hykkeill\u00e4, palaneen puun lis\u00e4\u00e4minen kulotuksilla, lajiesiintymien turvaaminen ja monimuotoisuudelle t\u00e4rkeiden luontokohteiden turvaaminen ovat ihan uusia asioita. Vaikka ne ovat olleet mets\u00e4talouden arkea jo vuosikymmenten ajan. Sin\u00e4ns\u00e4 vaatimus kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 mets\u00e4taloudesta ja ekosysteemien kunnioittamisesta on hyv\u00e4, mutta pahasti ajastaan j\u00e4ljess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4keskustelun polarisointi tuo rahaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4ammattilaiset kyll\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t, ettei Greenpeace Nordenin kymmenien miljoonien eurojen liikevaihto synny pysym\u00e4ll\u00e4 totuudessa. Tutkitusti ihmisten kukkarot avautuvat parhaiten, kun luodaan mielikuva eksistentiaalisesta uhasta ja lupaamalla uhan poistamista. Jos suomalaiset tiet\u00e4isiv\u00e4t, kuinka heit\u00e4 johdetaan harhaan ja ett\u00e4 Suomen mets\u00e4talous on maailman kest\u00e4vint\u00e4, vaikutukset olisivat murskaavia Greenpeacelle. Vastuullisen ja rehellisen toiminnan seurauksena tulot, kannatus ja uskottavuus romahtaisi. Sen vuoksi j\u00e4rjest\u00f6 tekee kaikkensa, jotta oikea tieto ei tavoittaisi suomalaisia.<\/p>\n\n\n\n

Avohakkuiden kielt\u00e4minen Suomessa olisi sek\u00e4 planeetan luonnolle, ett\u00e4 ilmastolle vahingollista. Puun tarve ei v\u00e4hene markkinoilla sill\u00e4, ett\u00e4 me Suomessa romutamme metsien kasvun ja puun tuottamisen. Hakkuut vain siirtyv\u00e4t muihin maihin, joka johtaa luonto- ja mets\u00e4kadon pahenemiseen ja hidastaa my\u00f6s fossiilisista irtautumista. Hinta Suomen yhteiskunnalle olisi mittava, joka n\u00e4kyisi yhteiskunnan tuottamien palveluiden rapautumisena, ty\u00f6tt\u00f6myyten\u00e4 ja kurjuutena.<\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4ammattilaiset toivovat, ett\u00e4 mets\u00e4keskusteluissa ja mets\u00e4uutisoinnissa pysyt\u00e4\u00e4n totuudessa. Rakentavaa mets\u00e4keskustelua ehk\u00e4isee tehokkaasti virheelliset v\u00e4itteet, joita pidet\u00e4\u00e4n totuutena. Mets\u00e4ammattilaiset tekev\u00e4t syd\u00e4mell\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 mets\u00e4luonnon hyv\u00e4ksi, mink\u00e4 ansiosta on saatu merkitt\u00e4vi\u00e4 tuloksia aikaiseksi. Ei mets\u00e4ammattilaisten ty\u00f6n aiheettomalla mustamaalaamisella edistet\u00e4 mets\u00e4- tai luontopolitiikkaa Suomessa tai EU:ssa, koska seurauksena yleens\u00e4 on, ettei alan asiantuntijat ja osaaminen ole mukana niiden kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Blogi 13.5.2026 GP julkaisi blogin, jossa se loi maailmasta totuudenvastaista kuvaa. Blogi oli kirjoitettu muotoon, josta lukija voi saada kuvan, […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":491,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_bbp_topic_count":0,"_bbp_reply_count":0,"_bbp_total_topic_count":0,"_bbp_total_reply_count":0,"_bbp_voice_count":0,"_bbp_anonymous_reply_count":0,"_bbp_topic_count_hidden":0,"_bbp_reply_count_hidden":0,"_bbp_forum_subforum_count":0,"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"categories":[5,9,10,11,8],"tags":[32,34,46,35,31,12,33],"class_list":["post-490","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-hakkuut","category-ilmasto","category-luonto","category-metsa","category-toiminta","tag-avohakkuu","tag-faktat","tag-greenpeace","tag-hakkuut","tag-ilmasto","tag-metsa","tag-metsatalous"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/490","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=490"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/490\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":492,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/490\/revisions\/492"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/491"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=490"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=490"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=490"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}