{"id":852,"date":"2026-10-27T14:46:46","date_gmt":"2026-10-27T12:46:46","guid":{"rendered":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/?page_id=852"},"modified":"2026-10-27T14:50:13","modified_gmt":"2026-10-27T12:50:13","slug":"metsakeskustelu-tarvitsee-enemman-ymmarrysta-ei-vahemman-erimielisyytta","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/metsaammattilaiset\/metsakeskustelu-tarvitsee-enemman-ymmarrysta-ei-vahemman-erimielisyytta\/","title":{"rendered":"Mets\u00e4keskustelu tarvitsee enemm\u00e4n ymm\u00e4rryst\u00e4 \u2013 ei v\u00e4hemm\u00e4n erimielisyytt\u00e4"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Julkaistu 27.10.2026<\/em><\/p>\n\n\n\n

Suomalainen mets\u00e4keskustelu on ajautunut tilanteeseen, jossa vastakkainasettelu vaikeuttaa rakentavaa vuoropuhelua. Mets\u00e4ammattilaiset joutuvat kohtaamaan paitsi suoraa arvostelua my\u00f6s henkil\u00f6kohtaisia syyt\u00f6ksi\u00e4, v\u00e4h\u00e4ttely\u00e4 ja hienovaraisia vihjauksia, jotka kyseenalaistavat heid\u00e4n ammattitaitonsa, moraalinsa ja luontosuhteensa. Yksitt\u00e4inen kommentti saattaa vaikuttaa v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6iselt\u00e4, mutta toistuessaan t\u00e4llainen kohtelu voi muodostua raskaaksi. Sosiaalipsykologinen tutkimus auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miksi mets\u00e4keskustelu k\u00e4rjistyy ja miten keskustelukulttuuria voidaan muuttaa. Ratkaisu ei ole kritiikin v\u00e4hent\u00e4minen, vaan keskin\u00e4isen ymm\u00e4rryksen ja kunnioituksen vahvistaminen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4keskustelun ongelma ei ole erimielisyys<\/h2>\n\n\n\n

Mets\u00e4t merkitsev\u00e4t suomalaisille paljon. Ne ovat elinkeino, omaisuutta, virkistysymp\u00e4rist\u00f6, luonnon monimuotoisuuden yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4 ja t\u00e4rke\u00e4 osa kansallista identiteetti\u00e4mme. Metsiin liittyy henkil\u00f6kohtaisia muistoja, arvoja ja kokemuksia, jotka vaikuttavat siihen, miten suhtaudumme niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja suojeluun. Erilaiset n\u00e4kemykset metsien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ovat luonnollisia ja tarpeellisia. Ongelma syntyy silloin, kun erimielisyys muuttuu vastakkainasetteluksi ja keskustelukumppani n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ihmisen sijasta vastustajana.<\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4miesten S\u00e4\u00e4ti\u00f6n Taloustutkimuksella teett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vuoden 2025 suuressa mets\u00e4ammattilaistutkimuksessa 93 prosenttia vastaajista piti mets\u00e4keskustelua ja -uutisointia vahvasti polarisoituneena. Tutkimukseen vastasi 1 536 mets\u00e4ammattilaista. Tyytym\u00e4tt\u00f6myys mets\u00e4keskusteluun oli kasvanut merkitt\u00e4v\u00e4sti vuoden 2022 tutkimuksesta. Tulokset kertovat vakavasta ongelmasta mets\u00e4ammattilaisten kokemuksissa. Ne eiv\u00e4t kuitenkaan yksin osoita, ett\u00e4 mets\u00e4keskustelu olisi ep\u00e4asiallisempaa kuin muut yhteiskunnalliset keskustelut.<\/p>\n\n\n\n

Kun julkinen keskustelu koetaan vihamieliseksi tai henkil\u00f6kohtaisesti kuormittavaksi, osallistumiskynnys voi kasvaa. Pahimmillaan keskustelusta vet\u00e4ytyy ihmisi\u00e4, joilla olisi siihen paljon annettavaa. Kyse ei ole vain mets\u00e4ammattilaisten oikeudesta tulla kuulluiksi. Kyse on my\u00f6s siit\u00e4, kuinka monipuoliseen tietoon ja kokemukseen yhteiskunnallinen mets\u00e4keskustelu perustuu.<\/p>\n\n\n\n

Miksi tosiasiat eiv\u00e4t aina vakuuta?<\/h2>\n\n\n\n

Voisi ajatella, ett\u00e4 mets\u00e4keskustelun ristiriidat ratkaistaan tarjoamalla ihmisille enemm\u00e4n luotettavaa tutkimustietoa. Tutkimustiedolla onkin keskeinen merkitys, mutta ihmisen suhtautuminen tietoon ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n rationaalinen prosessi. Sosiaalipsykologiassa tunnetaan ilmi\u00f6 nimelt\u00e4 motivoitunut p\u00e4\u00e4ttely<\/strong><\/em>. Ihmisen aiemmat k\u00e4sitykset, tunteet ja identiteetti voivat vaikuttaa siihen, millaista tietoa h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 uskottavana ja miten h\u00e4n tulkitsee uusia havaintoja.<\/p>\n\n\n\n

Jos uusi tieto koetaan uhkana itselle t\u00e4rkeille arvoille tai omalle identiteetille, siihen saatetaan suhtautua puolustautuen. T\u00e4ll\u00f6in edes hyvin perusteltu tutkimustulos ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muuta k\u00e4sityst\u00e4. Mets\u00e4keskustelussa t\u00e4m\u00e4 voi n\u00e4ky\u00e4 monella tavalla. Luonnonsuojelusta huolestunut ihminen voi suhtautua ep\u00e4illen tietoon, joka osoittaa talousmetsien monimuotoisuudelle t\u00e4rkeiden rakennepiirteiden parantuneen. Mets\u00e4ammattilainen puolestaan voi kokea mets\u00e4talouden ymp\u00e4rist\u00f6haittoja k\u00e4sittelev\u00e4n uutisoinnin omaa ammattitaitoaan ja vastuullisuuttaan kyseenalaistavana.<\/p>\n\n\n\n

Kummassakaan tapauksessa ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole kyse haluttomuudesta hyv\u00e4ksy\u00e4 tosiasioita. Ihmiset voivat my\u00f6s arvioida tietol\u00e4hteit\u00e4 eri tavoin tai painottaa erilaisia tavoitteita. T\u00e4st\u00e4 seuraa t\u00e4rke\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s: tutkitun tiedon lis\u00e4\u00e4minen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, mutta se ei yksin riit\u00e4 rakentamaan luottamusta keskustelijoiden v\u00e4lille.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kun mielipiteest\u00e4 tulee osa identiteetti\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Sosiaalisen identiteetin teorian mukaan ihminen m\u00e4\u00e4rittelee itse\u00e4\u00e4n osittain niiden ryhmien kautta, joihin h\u00e4n kokee kuuluvansa. Mets\u00e4keskustelussa t\u00e4llaisia ryhmi\u00e4 voivat olla esimerkiksi mets\u00e4ammattilaiset, mets\u00e4nomistajat, luonnonsuojelijat ja tutkijat. Ryhm\u00e4identiteetti voi lis\u00e4t\u00e4 yhteenkuuluvuutta, mutta se voi my\u00f6s vahvistaa vastakkainasettelua. Jos omaan ryhm\u00e4\u00e4n kohdistuva kritiikki koetaan henkil\u00f6kohtaisena uhkana, keskustelussa aletaan helposti puolustaa omaa ryhm\u00e4\u00e4 sen sijaan, ett\u00e4 pyritt\u00e4isiin ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n toisen esitt\u00e4mi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia.<\/p>\n\n\n\n

Erityisen ongelmallista on, jos ihmisen asiantuntemusta tai h\u00e4nen esitt\u00e4miens\u00e4 tietojen paikkansapit\u00e4vyytt\u00e4 arvioidaan ensisijaisesti h\u00e4nen ryhm\u00e4j\u00e4senyytens\u00e4 perusteella. Mets\u00e4ammattilaisen esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 tietoa ei pid\u00e4 hyl\u00e4t\u00e4 h\u00e4nen ammattinsa vuoksi. Vastaavasti luonnonsuojelijan esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 perusteltua kritiikki\u00e4 ei pid\u00e4 torjua h\u00e4nen j\u00e4rjest\u00f6taustansa perusteella. V\u00e4itteit\u00e4 tulee arvioida niiden sis\u00e4ll\u00f6n ja perustelujen perusteella. Samalla olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa keskustelijoita yhdist\u00e4vi\u00e4 asioita. Mets\u00e4ammattilaisella ja luonnonsuojelijalla voi olla hyvin erilaiset n\u00e4kemykset metsien k\u00e4sittelyst\u00e4, mutta molemmilla voi olla vahva henkil\u00f6kohtainen luontosuhde ja vilpit\u00f6n halu turvata metsien tulevaisuus.<\/p>\n\n\n\n

Yhteisten arvojen tunnistaminen ei edellyt\u00e4 erimielisyyksist\u00e4 luopumista.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ep\u00e4asiallinen kohtelu ei aina n\u00e4yt\u00e4 ep\u00e4asialliselta<\/h2>\n\n\n\n

Mets\u00e4keskustelun ep\u00e4asiallisuus ei rajoitu avoimeen solvaamiseen tai uhkailuun. Se voi ilmet\u00e4 my\u00f6s hienovaraisina vihjauksina, n\u00e4enn\u00e4isen kohteliaina kysymyksin\u00e4 ja oletuksina, joilla kyseenalaistetaan mets\u00e4ammattilaisen moraali, asiantuntemus tai henkil\u00f6kohtainen suhde luontoon. T\u00e4llainen viestint\u00e4 voi olla erityisen hankalaa tunnistaa ja k\u00e4sitell\u00e4. Yksitt\u00e4inen kommentti saattaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 harmittomalta, mutta sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 oletus voi asettaa keskustelukumppanin puolustamaan omaa moraaliaan tai ammattitaitoaan varsinaisen keskustelunaiheen sijasta.<\/p>\n\n\n\n

Seuraavat kuvitteelliset esimerkit havainnollistavat erilaisia ep\u00e4asiallisen viestinn\u00e4n muotoja. Ilmauksen merkitys riippuu aina my\u00f6s asiayhteydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4enn\u00e4isen kohteliaat vihjaukset<\/h3>\n\n\n\n

“Ymm\u00e4rr\u00e4n kyll\u00e4, ett\u00e4 sinun on mets\u00e4ammattilaisena pakko puolustaa hakkuita.”<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kommentti vaikuttaa ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4iselt\u00e4, mutta siihen sis\u00e4ltyy oletus, ettei mets\u00e4ammattilainen voi esitt\u00e4\u00e4 itsen\u00e4ist\u00e4, ammatilliseen tietoon perustuvaa n\u00e4kemyst\u00e4. H\u00e4nen mielipiteens\u00e4 selitet\u00e4\u00e4n jo etuk\u00e4teen ammatillisella sidonnaisuudella.<\/p>\n\n\n\n

“Olisi hienoa, jos mets\u00e4ammattilaisetkin joskus ajattelisivat luonnon etua.”<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kommentti esitt\u00e4\u00e4 my\u00f6nteisen toiveen, mutta sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 oletuksen, etteiv\u00e4t mets\u00e4ammattilaiset tavallisesti v\u00e4lit\u00e4 luonnosta. Samalla sivuutetaan mets\u00e4ammattilaisten tekem\u00e4 luonnonhoitoty\u00f6 ja heid\u00e4n henkil\u00f6kohtainen luontosuhteensa.<\/p>\n\n\n\n

“Varmasti sin\u00e4kin ymm\u00e4rt\u00e4isit asian, jos perehtyisit v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n luonnon monimuotoisuuteen.”<\/em><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 keskustelukumppanin asiantuntemusta v\u00e4h\u00e4tell\u00e4\u00e4n ilman, ett\u00e4 h\u00e4nen esitt\u00e4miens\u00e4 v\u00e4itteiden paikkansapit\u00e4vyytt\u00e4 arvioidaan. Kommentti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 oletuksen tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4, vaikka keskustelija saattaa olla perehtynyt aiheeseen perusteellisesti.<\/p>\n\n\n\n

“Onhan se hyv\u00e4, ett\u00e4 edes jotkut mets\u00e4alan ihmiset ovat alkaneet kiinnostua ymp\u00e4rist\u00f6asioista.”<\/em><\/p>\n\n\n\n

N\u00e4enn\u00e4isen my\u00f6nteinen kommentti voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 koko ammattikuntaa koskevan kielteisen yleistyksen. Se antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6vastuu olisi mets\u00e4ammattilaisille uusi tai poikkeuksellinen asia.<\/p>\n\n\n\n

Moraalin ja motiivien kyseenalaistaminen<\/h3>\n\n\n\n

Ep\u00e4asiallinen vaikuttaminen voi olla my\u00f6s suorempaa:<\/p>\n\n\n\n

“Teille raha on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin luonto.”<\/em><\/p>\n\n\n\n

“Miten voit hyv\u00e4ll\u00e4 omallatunnolla tehd\u00e4 tuollaista ty\u00f6t\u00e4?”<\/em><\/p>\n\n\n\n

“Eik\u00f6 sinua h\u00e4vet\u00e4 olla mukana luonnon tuhoamisessa?”<\/em><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4llaisissa kommenteissa mets\u00e4talouden ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arviointi muuttuu mets\u00e4ammattilaisen henkil\u00f6kohtaisten arvojen ja moraalin arvosteluksi. Erityisen ongelmallista on, ett\u00e4 v\u00e4itteet voivat kohdistua ihmisiin, joiden ty\u00f6h\u00f6n kuuluu luonnonhoito ja jotka kokevat luonnon hyvinvoinnin henkil\u00f6kohtaisesti t\u00e4rke\u00e4ksi. Mets\u00e4ammattilaisen on t\u00e4ll\u00f6in vaikea vastata pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n mets\u00e4nhoidon menetelmi\u00e4 koskevilla tosiasioilla, koska kritiikin kohteena eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 ole menetelm\u00e4t vaan h\u00e4nen oletetut motiivinsa.<\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4ammattilaisten rinnastaminen rikollisiin<\/h3>\n\n\n\n

Keskustelu voi k\u00e4rjisty\u00e4 my\u00f6s ilmauksiin, joissa mets\u00e4talouden harjoittajia verrataan rikollisiin tai heid\u00e4n toimintaansa kuvataan rikollisuutena ilman perusteltua v\u00e4itett\u00e4 lainvastaisesta menettelyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkiksi:<\/p>\n\n\n\n

“Mets\u00e4koneenkuljettajat ovat palkkatappajia”<\/em><\/p>\n\n\n\n

“Metsien hakkaajat ovat murhaajia”<\/em><\/p>\n\n\n\n

“Raiskaatte luontoa”<\/em><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4llaiset ilmaukset eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 kohdistu yksitt\u00e4isen mets\u00e4nk\u00e4sittelytoimenpiteen ekologisiin vaikutuksiin, vaan leimaavat ihmisi\u00e4 heid\u00e4n ammattinsa tai ty\u00f6ns\u00e4 perusteella. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 erottaa toisistaan perusteltu ep\u00e4ily lainvastaisesta toiminnasta ja perusteeton rikolliseksi leimaaminen. Jos mets\u00e4taloudessa ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n tapahtuneen ymp\u00e4rist\u00f6rikos, asiaa pit\u00e4\u00e4 voida tutkia, arvostella ja k\u00e4sitell\u00e4 julkisesti. Sen sijaan laillisesti ty\u00f6t\u00e4\u00e4n tekevien ihmisten rinnastaminen rikollisiin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n heid\u00e4n ammattinsa vuoksi on eri asia.<\/p>\n\n\n\n

Ep\u00e4asiallisuuden kasautuminen tekee pienist\u00e4kin kommenteista merkityksellisi\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Yksitt\u00e4inen v\u00e4h\u00e4ttelev\u00e4 kommentti saattaa tuntua ulkopuolisesta v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6iselt\u00e4. Sen esitt\u00e4j\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes tunnista kommenttinsa sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4 kielteist\u00e4 oletusta. Mets\u00e4ammattilaisen n\u00e4k\u00f6kulmasta tilanne voi kuitenkin olla toinen. Jos ihminen joutuu toistuvasti kuulemaan, ettei h\u00e4n v\u00e4lit\u00e4 luonnosta, ett\u00e4 h\u00e4nen n\u00e4kemyksens\u00e4 perustuvat vain taloudellisiin intresseihin tai ettei h\u00e4n ymm\u00e4rr\u00e4 oman ty\u00f6ns\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia, yksitt\u00e4isist\u00e4 kommenteista voi muodostua jatkuva kuormitustekij\u00e4. Jokainen uusi keskustelu saattaa alkaa tilanteesta, jossa mets\u00e4ammattilaisen odotetaan j\u00e4lleen osoittavan olevansa vastuullinen ihminen, jolla on oikeus esitt\u00e4\u00e4 n\u00e4kemyksens\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 ero tavalliseen asiakritiikkiin. Mets\u00e4ammattilaisen kuuluu voida perustella mets\u00e4nhoitomenetelmi\u00e4, arvioida niiden vaikutuksia ja vastata toimintaa koskevaan kritiikkiin. H\u00e4nen ei kuitenkaan pit\u00e4isi joutua jatkuvasti todistamaan, ett\u00e4 h\u00e4n v\u00e4litt\u00e4\u00e4 luonnosta tai on moraalisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 ihminen.<\/p>\n\n\n\n

Kun ep\u00e4asiallisuuteen puuttuminenkin muuttuu ongelmaksi<\/h3>\n\n\n\n

Hienovaraisiin vihjauksiin puuttuminen voi olla vaikeaa, koska niiden loukkaava sis\u00e4lt\u00f6 ei aina ole ilmeinen. Jos mets\u00e4ammattilainen huomauttaa kommentin sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4st\u00e4 oletuksesta, h\u00e4nelle saatetaan vastata:<\/p>\n\n\n\n

“\u00c4l\u00e4 nyt ota kaikkea niin henkil\u00f6kohtaisesti.”<\/em><\/p>\n\n\n\n

“Eih\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 sinua arvosteltu, vaan mets\u00e4taloutta.”<\/em><\/p>\n\n\n\n

“Kai asiantuntijan pit\u00e4\u00e4 kest\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kritiikki\u00e4?”<\/em><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00f6in keskustelun kohteeksi voi nousta alkuper\u00e4isen kommentin sijasta se, onko mets\u00e4ammattilaisella oikeus kokea kommentti loukkaavaksi. Tilanne voi olla erityisen kuormittava, jos samanlaisia kokemuksia kertyy pitk\u00e4n ajan kuluessa.<\/p>\n\n\n\n

Miksi kasautuminen on yhteiskunnallinen ongelma?<\/h3>\n\n\n\n

Toistuva v\u00e4h\u00e4ttely, syyllist\u00e4minen ja henkil\u00f6kohtaisten ominaisuuksien kyseenalaistaminen voivat heikent\u00e4\u00e4 ihmisen halukkuutta osallistua julkiseen keskusteluun. Yksitt\u00e4isen kommentin vaikutus saattaa olla v\u00e4h\u00e4inen, mutta samankaltaisten kokemusten toistuminen voi muuttaa k\u00e4sityst\u00e4 koko keskusteluymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. Ihminen voi alkaa ennakoida kielteist\u00e4 kohtelua jo ennen osallistumistaan. H\u00e4n saattaa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kommentoimatta, vaikka h\u00e4nell\u00e4 olisi keskustelun kannalta olennaista tietoa. H\u00e4n voi my\u00f6s vet\u00e4yty\u00e4 kokonaan julkisesta keskustelusta v\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen siihen liittyv\u00e4\u00e4 kuormitusta.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00f6in seuraukset ulottuvat yksitt\u00e4ist\u00e4 ihmist\u00e4 laajemmalle. Jos mets\u00e4ammattilaiset alkavat v\u00e4ltell\u00e4 julkista keskustelua, yhteiskunnallinen mets\u00e4keskustelu voi menett\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemukseen perustuvaa asiantuntemusta. Samalla keskustelun moni\u00e4\u00e4nisyys voi kaventua.<\/p>\n\n\n\n

Ep\u00e4asiallisuuden kasautumisen suurin yhteiskunnallinen riski ei siis ole vain yksitt\u00e4isten ihmisten kokema mielipaha, vaan se, ett\u00e4 osa ihmisist\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 halua tai uskalla osallistua keskusteluun.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n mahdollisen vaikutusketjun tunnistaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, vaikka sen yleisyytt\u00e4 suomalaisessa mets\u00e4keskustelussa ei ole viel\u00e4 erikseen osoitettu. Keskustelukulttuurin kehitt\u00e4misess\u00e4 onkin huomioitava yksitt\u00e4isten ylily\u00f6ntien lis\u00e4ksi my\u00f6s toistuvien, n\u00e4enn\u00e4isesti v\u00e4h\u00e4isten kommenttien yhteisvaikutus.<\/p>\n\n\n\n

Hyv\u00e4 tarkoitus ei oikeuta huonoa k\u00e4yt\u00f6st\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Ymp\u00e4rist\u00f6keskusteluun liittyy usein voimakkaita moraalisia k\u00e4sityksi\u00e4. Luonnon monimuotoisuuden puolustaminen, ilmastonmuutoksen torjuminen, maanomistajan oikeudet ja elinkeinojen turvaaminen voivat kaikki olla ihmisille syv\u00e4sti merkityksellisi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Sosiaalipsykologinen tutkimus osoittaa, ett\u00e4 vahva moraalinen vakuuttuneisuus voi joissakin tilanteissa lis\u00e4t\u00e4 sosiaalista et\u00e4isyytt\u00e4 eri tavalla ajatteleviin ihmisiin ja vaikeuttaa yhteisty\u00f6t\u00e4. Kun oma tavoite koetaan moraalisesti ehdottomaksi, eri mielt\u00e4 oleva ihminen saatetaan n\u00e4hd\u00e4 paitsi v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 olevana my\u00f6s moraalisesti v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4. T\u00e4st\u00e4 voi seurata henkil\u00f6kohtaista syyllist\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4talouden ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia on voitava arvostella voimakkaastikin. Yksitt\u00e4isi\u00e4 virheit\u00e4 ja laiminly\u00f6ntej\u00e4 on voitava k\u00e4sitell\u00e4 julkisesti. Kritiikki ei kuitenkaan oikeuta leimaamaan kokonaista ammattikuntaa luonnosta piittaamattomaksi. Sama periaate koskee my\u00f6s luonnonsuojelijoita, tutkijoita ja muita keskustelijoita. Heid\u00e4nkin toimintaa pit\u00e4\u00e4 voida tarkastella kriittisesti aivan samalla tavalla. Moraalisesti t\u00e4rke\u00e4 tavoite ei anna oikeutta henkil\u00f6kohtaiseen solvaamiseen, perusteettomaan mustamaalaamiseen tai h\u00e4irint\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

On kuitenkin syyt\u00e4 huomata, ettei moraalinen vastakkainasettelu ole yksinomaan ymp\u00e4rist\u00f6keskustelun ongelma. Samanlaisia mekanismeja esiintyy monissa yhteiskunnallisissa kiistoissa.<\/p>\n\n\n\n

Ep\u00e4asiallisuutta yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s sosiaalinen hyv\u00e4ksynt\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Yksi kiinnostavimmista tutkimuksellisista n\u00e4k\u00f6kulmista liittyy sosiaalisiin normeihin. Sosiaaliset normit ohjaavat k\u00e4sityksi\u00e4mme siit\u00e4, millainen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen on tavallista ja hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Verkkokeskustelussa henkil\u00f6kohtainen hy\u00f6kk\u00e4ys voi saada runsaasti tykk\u00e4yksi\u00e4, jakoja ja kannustavia kommentteja. T\u00e4llainen huomio voi vahvistaa k\u00e4sityst\u00e4, ett\u00e4 ep\u00e4asiallinen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen on hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 tapa puolustaa t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 pidetty\u00e4 asiaa.<\/p>\n\n\n\n

Ongelman ratkaiseminen ei siksi ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ep\u00e4asiallisesti k\u00e4ytt\u00e4ytyvien ihmisten vastuulla. My\u00f6s sivustakatsojilla on merkityst\u00e4. Ihminen voi olla t\u00e4ysin samaa mielt\u00e4 toisen esitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 asiasta hyv\u00e4ksym\u00e4tt\u00e4 h\u00e4nen tapaansa kohdella muita ihmisi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 erottelu on mets\u00e4keskustelun kulttuurimuutoksen kannalta ratkaiseva.<\/p>\n\n\n\n

Jos keskusteluyhteis\u00f6 alkaa johdonmukaisesti osoittaa, ettei henkil\u00f6kohtainen halventaminen ole hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 edes silloin, kun hy\u00f6kk\u00e4yksen kohde edustaa vastakkaista n\u00e4kemyst\u00e4, ep\u00e4asiallisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen sosiaalinen palkitsevuus voi v\u00e4henty\u00e4. Samalla on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 vahvistaa my\u00f6nteisi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymismalleja. Tutkimusten perusteella pelkk\u00e4 ep\u00e4asiallisuuden tuomitseminen tai yleinen kehotus k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 paremmin ei kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 riit\u00e4. Keskustelun rakenteilla, yhteisill\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ill\u00e4 ja osallistujien toiminnalla on my\u00f6s merkityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Keskustelukulttuuria voidaan pyrki\u00e4 muuttamaan v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ep\u00e4asiallisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kunnioittavan keskustelun arvostusta.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Dialogissa ei tarvitse voittaa<\/h2>\n\n\n\n

Mets\u00e4keskustelun kehitt\u00e4misess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 erottaa toisistaan v\u00e4ittely ja dialogi. V\u00e4ittelyss\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n usein osoittamaan oman n\u00e4kemyksen paremmuus tai vakuuttamaan toinen omista perusteluista. Dialogissa tavoitteena on keskin\u00e4isen ymm\u00e4rryksen laajentaminen. Dialogi ei edellyt\u00e4, ett\u00e4 osallistujat muuttavat mielipiteit\u00e4\u00e4n tai p\u00e4\u00e4sev\u00e4t yhteisymm\u00e4rrykseen.<\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4ammattilainen ja luonnonsuojelija voivat keskustelun j\u00e4lkeen edelleen olla t\u00e4ysin eri mielt\u00e4 avohakkuista. Keskustelu on silti voinut onnistua, jos molemmat ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t aiempaa paremmin, miksi toinen ajattelee niin kuin ajattelee. Ryhmien v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta koskeva tutkimus tukee t\u00e4t\u00e4 l\u00e4hestymistapaa. Pettigrew’n ja Troppin vuonna 2006 julkaisema laaja meta-analyysi osoitti, ett\u00e4 ryhmien v\u00e4linen my\u00f6nteinen kontakti on keskim\u00e4\u00e4rin yhteydess\u00e4 v\u00e4h\u00e4isempiin ennakkoluuloihin.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s henkil\u00f6kohtaisten kokemusten jakamiseen perustuvista keskusteluista on saatu lupaavia tuloksia. Keskeist\u00e4 on, ett\u00e4 osallistujat voivat kohdata toisensa tasavertaisina ihmisin\u00e4 ilman jatkuvaa tarvetta puolustautua tai muodostaa vastav\u00e4itteit\u00e4. Dialogissa voidaan kysy\u00e4 esimerkiksi:<\/p>\n\n\n\n

Miksi t\u00e4m\u00e4 asia on sinulle t\u00e4rke\u00e4?<\/em><\/p>\n\n\n\n

Millaiset kokemukset ovat vaikuttaneet n\u00e4kemykseesi?<\/em><\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 toivoisit muiden ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4n omasta n\u00e4k\u00f6kulmastasi?<\/em><\/p>\n\n\n\n

N\u00e4ihin kysymyksiin vastaaminen voi avata aivan uusia n\u00e4k\u00f6kulmia. Kun ihminen kokee tulevansa kuulluksi, h\u00e4nen voi olla helpompi kuunnella my\u00f6s muita.<\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4ammattilaisten luontosuhde ansaitsee tulla ymm\u00e4rretyksi<\/h2>\n\n\n\n

Mets\u00e4ammattilaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta yksi keskustelun keskeisist\u00e4 ongelmista on se, ett\u00e4 heid\u00e4n ty\u00f6t\u00e4\u00e4n ja motiivejaan saatetaan tarkastella yksipuolisesti mets\u00e4talouden taloudellisten tavoitteiden kautta. Todellisuudessa monille mets\u00e4ammattilaisille mets\u00e4 on paljon enemm\u00e4n kuin ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6. Mets\u00e4 voi olla t\u00e4rke\u00e4 osa identiteetti\u00e4, vapaa-aikaa ja henkil\u00f6kohtaista el\u00e4m\u00e4nhistoriaa. Metsien hyvinvointi voi olla ammattilaiselle sek\u00e4 ammatillinen ett\u00e4 henkil\u00f6kohtainen tavoite.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s luonnonhoito on ollut osa suomalaista mets\u00e4taloutta ja mets\u00e4ammattilaisten ty\u00f6t\u00e4 jo vuosikymmeni\u00e4. Mets\u00e4talouden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat muuttuneet merkitt\u00e4v\u00e4sti 1990-luvulta l\u00e4htien. S\u00e4\u00e4st\u00f6puut, lahopuun huomioiminen, arvokkaiden elinymp\u00e4rist\u00f6jen turvaaminen ja muut luonnonhoidon menetelm\u00e4t kuuluvat nykyiseen mets\u00e4talouteen. Valtakunnan metsien inventointien ja tutkimusten perusteella useat talousmetsien monimuotoisuudelle t\u00e4rke\u00e4t rakennepiirteet ovat my\u00f6s kehittyneet my\u00f6nteisesti, vaikka luonnon monimuotoisuuden tilassa on edelleen merkitt\u00e4vi\u00e4 ongelmia.<\/p>\n\n\n\n

Nykyisten mets\u00e4nhoitomenetelmien vaikutuksia on siksi arvioitava nykyisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen perusteella eik\u00e4 yksinomaan menneiden vuosikymmenten mets\u00e4talouden toimintatapojen kautta. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, etteik\u00f6 mets\u00e4talouden ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksissa olisi edelleen ongelmia tai kehitt\u00e4mistarpeita. Se tarkoittaa, ett\u00e4 keskustelun tulee perustua mahdollisimman oikeaan ja ajantasaiseen kuvaan mets\u00e4taloudesta ja sit\u00e4 harjoittavista ihmisist\u00e4. Samalla tavoin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 luonnonsuojelijoiden kokemuksia, huolia ja tavoitteita.<\/p>\n\n\n\n

Toisen ihmisen luontosuhteen tunnistaminen voi auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4nen n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n, vaikka niist\u00e4 ei olisi samaa mielt\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Miten mets\u00e4keskustelun kulttuuria voidaan muuttaa?<\/h2>\n\n\n\n

Mets\u00e4ammattilaisten verkosto haluaa edist\u00e4\u00e4 muutosta, jossa mets\u00e4keskustelu on nykyist\u00e4 turvallisempaa, asiapitoisempaa ja kunnioittavampaa. Tavoitteena ei ole v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kritiikki\u00e4 tai kaventaa keskustelun moni\u00e4\u00e4nisyytt\u00e4. P\u00e4invastoin: erilaiset n\u00e4kemykset ja kriittiset kysymykset kuuluvat avoimeen yhteiskunnalliseen keskusteluun.<\/p>\n\n\n\n

Kulttuurimuutos edellytt\u00e4\u00e4 kuitenkin konkreettisia tekoja.<\/p>\n\n\n\n

Ensinn\u00e4kin tarvitaan enemm\u00e4n aitoa dialogia.<\/strong> Mets\u00e4ammattilaisten, luonnonsuojelijoiden, tutkijoiden ja muiden metsist\u00e4 kiinnostuneiden tulee voida kohdata tilanteissa, joissa tavoitteena ei ole v\u00e4ittelyn voittaminen vaan toisen ymm\u00e4rt\u00e4minen.<\/p>\n\n\n\n

Toiseksi tarvitaan yhteisi\u00e4 keskustelun pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/strong> Henkil\u00f6kohtainen halventaminen, uhkailu ja h\u00e4irint\u00e4 eiv\u00e4t saa olla hyv\u00e4ksytt\u00e4vi\u00e4 vaikuttamisen keinoja riippumatta siit\u00e4, kuka niit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 on tunnistettava my\u00f6s toistuva v\u00e4h\u00e4ttely ja henkil\u00f6kohtaisia ominaisuuksia koskevat perusteettomat oletukset.<\/p>\n\n\n\n

Kolmanneksi tarvitaan sivustakatsojien osallistumista.<\/strong> Ep\u00e4asialliseen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen voidaan puuttua rauhallisesti ja rakentavasti my\u00f6s silloin, kun sen esitt\u00e4j\u00e4 on asiasta samaa mielt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Nelj\u00e4nneksi tarvitaan luotettavaa tietoa.<\/strong> Tutkimustiedon, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksen ja erilaisten n\u00e4k\u00f6kulmien tulee voida kohdata. Virheellisi\u00e4 v\u00e4itteit\u00e4 on voitava oikaista ilman, ett\u00e4 niiden esitt\u00e4ji\u00e4 leimataan ihmisin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Viidenneksi tarvitaan my\u00f6nteisi\u00e4 esimerkkej\u00e4.<\/strong> Julkisuuteen tulee nostaa my\u00f6s keskusteluja, joissa voimakkaasti eri mielt\u00e4 olevat ihmiset kykenev\u00e4t kuuntelemaan ja kunnioittamaan toisiaan.<\/p>\n\n\n\n

Kuudenneksi on tunnistettava ep\u00e4asiallisuuden kasautuvat vaikutukset.<\/strong> Keskustelukulttuurin ongelmia ei pid\u00e4 arvioida vain yksitt\u00e4isten kommenttien vakavuuden perusteella. On huomioitava my\u00f6s se, millainen vaikutus toistuvalla v\u00e4h\u00e4ttelyll\u00e4 ja syyllist\u00e4misell\u00e4 voi olla ihmisen hyvinvointiin ja halukkuuteen osallistua keskusteluun.<\/p>\n\n\n\n

Muutos ei synny hetkess\u00e4. Sosiaaliset normit muuttuvat v\u00e4hitellen, kun uudenlaiset toimintatavat saavat hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 ja yleistyv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4keskustelun ei tarvitse muuttua yksimielisemm\u00e4ksi<\/h2>\n\n\n\n

Suomalaiset mets\u00e4t ovat liian t\u00e4rkeit\u00e4, jotta niist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 keskustelu voisi perustua vain yhdenlaisiin n\u00e4kemyksiin. Tarvitsemme mets\u00e4ammattilaisten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemusta, tutkijoiden tuottamaa tietoa, mets\u00e4nomistajien n\u00e4k\u00f6kulmia, luonnonsuojelijoiden huolia ja kansalaisten erilaisia mets\u00e4suhteita. N\u00e4iden n\u00e4k\u00f6kulmien v\u00e4lill\u00e4 tulee voida olla my\u00f6s voimakkaita ristiriitoja.<\/p>\n\n\n\n

Olennaista on, miten erimielisyyksi\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n. Mets\u00e4ammattilaisten verkosto haluaa olla rakentamassa keskustelukulttuuria, jossa ihmisi\u00e4 ei arvioida ensisijaisesti sen perusteella, mihin ryhm\u00e4\u00e4n he kuuluvat tai mit\u00e4 mielt\u00e4 he ovat. Sen sijaan pyrimme vahvistamaan kulttuuria, jossa toista ihmist\u00e4 kuunnellaan, h\u00e4nen kokemuksiaan kunnioitetaan ja h\u00e4nen esitt\u00e4mi\u00e4\u00e4n v\u00e4itteit\u00e4 arvioidaan niiden sis\u00e4ll\u00f6n perusteella. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ettei kenenk\u00e4\u00e4n pit\u00e4isi joutua jatkuvasti puolustamaan omaa moraaliaan tai oikeuttaan osallistua keskusteluun.<\/p>\n\n\n\n

Emme tavoittele keskustelua, jossa kaikki ovat samaa mielt\u00e4. Tavoittelemme keskustelua, jossa eri mielt\u00e4 olevat ihmiset voivat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisiaan paremmin.<\/p>\n\n\n\n

Mets\u00e4keskustelun ei tarvitse muuttua yksimielisemm\u00e4ksi tullakseen paremmaksi. Sen pit\u00e4\u00e4 muuttua sellaiseksi, ett\u00e4 erimielisyys ei est\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Tutkimusl\u00e4hteit\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
    \n
  • Mets\u00e4miesten S\u00e4\u00e4ti\u00f6 \/ Taloustutkimus (2025). Suuri mets\u00e4ammattilaistutkimus \u2013 mets\u00e4t ja media.<\/em><\/li>\n\n\n\n
  • Pettigrew, T. F. & Tropp, L. R. (2006). A Meta-Analytic Test of Intergroup Contact Theory.<\/em> Journal of Personality and Social Psychology, 90(5), 751\u2013783.<\/li>\n\n\n\n
  • Skitka, L. J., Bauman, C. W. & Sargis, E. G. (2005). Moral Conviction: Another Contributor to Attitude Strength or Something More?<\/em> Journal of Personality and Social Psychology, 88(6), 895\u2013917.<\/li>\n\n\n\n
  • Druckman, J. N. & McGrath, M. C. (2019). The Evidence for Motivated Reasoning in Climate Change Preference Formation.<\/em> Nature Climate Change, 9, 111\u2013119.<\/li>\n\n\n\n
  • Kalla, J. L. & Broockman, D. E. (2020). Reducing Exclusionary Attitudes Through Interpersonal Conversation: Evidence from Three Field Experiments.<\/em> American Political Science Review, 114(2), 410\u2013425.<\/li>\n\n\n\n
  • Matias, J. N. (2019). Preventing Harassment and Increasing Group Participation Through Social Norms in 2,190 Online Science Discussions.<\/em> Proceedings of the National Academy of Sciences, 116(20), 9785\u20139789.<\/li>\n\n\n\n
  • Hangartner, D. ym. (2021). Empathy-Based Counterspeech Can Reduce Racist Hate Speech in a Social Media Field Experiment.<\/em> Proceedings of the National Academy of Sciences, 118(50), e2116310118.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

    <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Julkaistu 27.10.2026 Suomalainen mets\u00e4keskustelu on ajautunut tilanteeseen, jossa vastakkainasettelu vaikeuttaa rakentavaa vuoropuhelua. Mets\u00e4ammattilaiset joutuvat kohtaamaan paitsi suoraa arvostelua my\u00f6s henkil\u00f6kohtaisia […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":853,"parent":8,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_bbp_topic_count":0,"_bbp_reply_count":0,"_bbp_total_topic_count":0,"_bbp_total_reply_count":0,"_bbp_voice_count":0,"_bbp_anonymous_reply_count":0,"_bbp_forum_subforum_count":0,"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"disabled","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-852","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/852","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=852"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/852\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":856,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/852\/revisions\/856"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/8"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/853"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=852"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}