{"id":722,"date":"2026-09-16T08:28:11","date_gmt":"2026-09-16T06:28:11","guid":{"rendered":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/?page_id=722"},"modified":"2026-09-16T08:28:13","modified_gmt":"2026-09-16T06:28:13","slug":"faktantarkastus-yle-antaa-jatkuvasta-kasvatuksesta-osin-liian-ruusuisen-kuvan","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/mediajulkaisut\/faktantarkastus-yle-antaa-jatkuvasta-kasvatuksesta-osin-liian-ruusuisen-kuvan\/","title":{"rendered":"Faktantarkastus: Yle antaa jatkuvasta kasvatuksesta osin liian ruusuisen kuvan"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"606\" src=\"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/09\/Faktantarkastus-1024x606.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-723\" srcset=\"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/09\/Faktantarkastus-1024x606.png 1024w, https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/09\/Faktantarkastus-300x177.png 300w, https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/09\/Faktantarkastus-768x454.png 768w, https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/09\/Faktantarkastus-1536x909.png 1536w, https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/09\/Faktantarkastus-2048x1212.png 2048w, https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/09\/Faktantarkastus-1320x781.png 1320w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Mets\u00e4ammattilaiset tarkkailevat uutisia ja tekev\u00e4t faktantarkastuksia.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Miten arvioimme mediajuttuja<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mediajuttujen arviointi tehd\u00e4\u00e4n mets\u00e4ammattilaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta tavoitteena lis\u00e4t\u00e4 keskustelun l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 ja tuoda esiin, miten hyvin esitetyt v\u00e4itteet vastaavat tutkimustietoa ja mets\u00e4talouden k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Arviointi ei kohdistu yksitt\u00e4isiin toimittajiin, vaan sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n ja sen perusteluihin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Faktantarkastus: Yle antaa jatkuvasta kasvatuksesta osin liian ruusuisen kuvan<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Julkaisija:<\/strong> Yle<br><strong>Juttu:<\/strong> <em>Yksityisten metsiin tehd\u00e4\u00e4n l\u00e4hes aina avohakkuu<\/em> <a href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20245581\"><em>https:\/\/yle.fi\/a\/74-20245581<\/em><\/a><br><strong>Julkaisup\u00e4iv\u00e4:<\/strong> 16.9.2026<br><strong>Toimittaja:<\/strong> Anna Polo<br><strong>Aihe:<\/strong> Mets\u00e4nhoitoyhdistysten toteuttamien jatkuvan kasvatuksen hakkuiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja jatkuvan kasvatuksen edut ja haitat<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mets\u00e4ammattilaisten verkoston media-arvioinneissa tarkastellaan viitt\u00e4 asiaa: <strong>l\u00e4hteit\u00e4 ja niiden laatua, v\u00e4itteiden paikkansapit\u00e4vyytt\u00e4, kontekstin huomiointia, terminologiaa ja k\u00e4sitteit\u00e4 sek\u00e4 tasapuolisuutta ja n\u00e4k\u00f6kulmia<\/strong>. Tarkoitus ei ole arvioida toimittajaa henkil\u00f6n\u00e4 vaan jutun sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja sit\u00e4, millaisen kokonaiskuvan lukija saa. <a href=\"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/mediajulkaisut\/yle-metsa-suomi-13-5-2026\/\">Mets\u00e4ammattilaiset<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Kokonaisuuden arviointi<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ylen data-analyysi nostaa esiin kiinnostavan havainnon: mets\u00e4nhoitoyhdistysten mets\u00e4nk\u00e4ytt\u00f6ilmoituksissa poiminta- ja pienaukkohakkuiden osuus on pieni ja yhdistysten v\u00e4lill\u00e4 on eroja. Ongelma syntyy siit\u00e4, kuinka havaintoa tulkitaan ja millaisessa kehyksess\u00e4 jatkuvaa ja jaksollista kasvatusta verrataan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jutussa jatkuvan kasvatuksen hy\u00f6dyt esitet\u00e4\u00e4n hyvin konkreettisesti. Mets\u00e4nomistajalle luvataan v\u00e4hemm\u00e4n maksullisia hoitot\u00f6it\u00e4, arvokkaampaa tukkipuuta ja tasaisemmin saatavia tuloja. Luonnon kannalta jatkuvaa kasvatusta kuvataan avohakkuuta parempana vaihtoehtona. Haitat j\u00e4\u00e4v\u00e4t selv\u00e4sti yleisemmiksi: osaamista voi olla vaikeampi l\u00f6yt\u00e4\u00e4, menetelm\u00e4 ei sovi kaikkiin metsiin ja tulot saattavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 pienemmiksi. <a href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20245581\">Yle.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tuore tutkimus antaa huomattavasti varovaisemman kuvan. Petra Peltolan vuonna 2026 julkaistussa v\u00e4it\u00f6skirjassa jatkuvan kasvatuksen m\u00e4nnik\u00f6iden ja kuusikoiden luontainen uudistuminen ja taimien kasvu olivat yleisesti hitaita. Tihe\u00e4 ylispuusto heikensi taimettumista ja kasvua, ja tutkimuksessa todetaan edelleen avoimeksi kysymykseksi, syntyyk\u00f6 pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti varttuvia puita korvaamaan hakkuissa poistettavat puut.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Juttu ei siis ole kokonaisuutena t\u00e4ynn\u00e4 suoranaisia asiavirheit\u00e4, mutta <strong>jatkuvan kasvatuksen hy\u00f6tyj\u00e4 ja jaksollisen kasvatuksen haittoja k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti konkreettisemmin kuin jatkuvan kasvatuksen riskej\u00e4 ja jaksollisen kasvatuksen vahvuuksia<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>1. Otsikko: \u201dYksityisten metsiin tehd\u00e4\u00e4n l\u00e4hes aina avohakkuu\u201d<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Arvio: harhaanjohtava.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ylen oma analyysi ei osoita, ett\u00e4 yksityismetsien hakkuista l\u00e4hes kaikki olisivat avohakkuita. Se osoittaa, ett\u00e4 mets\u00e4nhoitoyhdistysten ilmoittamista hakkuista vain 1,7 prosenttia oli Ylen luokittelussa jatkuvan kasvatuksen poiminta- tai pienaukkohakkuita. Loput eiv\u00e4t ole sama asia kuin avohakkuut: joukossa on runsaasti jaksollisen kasvatuksen harvennuksia ja muita hakkuita. <a href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20245581\">Yle.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Otsikon ongelmaa korostaa Ylen oma esimerkkikohde. Se on mets\u00e4nk\u00e4ytt\u00f6ilmoituksessa merkitty <strong>harvennushakkuuksi<\/strong>, joten se ei sis\u00e4lly Ylen jatkuvan kasvatuksen tilastoon, vaikka jutussa sit\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n jatkuvaan kasvatukseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4 mets\u00e4n\u00e4. Yle kertoo t\u00e4m\u00e4n itse. <a href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20245581\">Yle.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4sm\u00e4llisempi otsikko olisi ollut esimerkiksi:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>\u201dJatkuvan kasvatuksen hakkuita ilmoitetaan mets\u00e4nhoitoyhdistysten kohteilla v\u00e4h\u00e4n.\u201d<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>2. \u201dJaksollinen kasvatus on ollut Suomessa vuosikymmeni\u00e4 ainoa sallittu tapa kasvattaa mets\u00e4\u00e4\u201d<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Arvio: liian ehdoton yksinkertaistus.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vuoden 2014 mets\u00e4lain uudistus mahdollisti nykyisen kaltaisen jatkuvan kasvatuksen aiempaa vapaammin. Ennen uudistusta s\u00e4\u00e4ntely k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rajoitti voimakkaasti poimintahakkuisiin perustuvaa erirakenteiskasvatusta. Peltolakin kuvaa jatkuvan kasvatuksen olleen Suomessa pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 estetty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Silti ilmaisu \u201dainoa sallittu tapa\u201d on juridisesti liian ehdoton. My\u00f6s jaksollisessa kasvatuksessa on ollut erilaisia menetelmi\u00e4, kuten siemenpuu- ja suojuspuuhakkuita.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>3. \u201dAvohakkuun voi tehd\u00e4 vain esimerkiksi 80 vuoden v\u00e4lein\u201d<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Arvio: harhaanjohtava ilman kontekstia.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Noin 60\u2013100 vuoden kiertoaika on tavallinen jaksollisen kasvatuksen metsikk\u00f6kierto, mutta se ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 mets\u00e4nomistaja saisi hakkuutuloa vain kerran 80 vuodessa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jaksolliseen kasvatukseen kuuluu tyypillisesti 1\u20132 kaupallista harvennusta ennen uudistushakkuuta, usein 15\u201325 vuoden v\u00e4lein. Peltolan v\u00e4it\u00f6skirjan taustaosassa jaksollista kasvatusta kuvataan juuri t\u00e4ll\u00e4 tavalla.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ylen vertailussa jatkuvan kasvatuksen \u201dtasaiset tulot\u201d asetetaan siten hieman harhaanjohtavasti vastakkain yhden 80 vuoden v\u00e4lein teht\u00e4v\u00e4n avohakkuun kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>4. \u201dJatkuva kasvatus vaatii v\u00e4hemm\u00e4n maksullisia hoitotoimia kuten istutusta\u201d<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Arvio: p\u00e4\u00e4osin totta, mutta olennainen osa kokonaisuudesta puuttuu.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jatkuva kasvatus perustuu p\u00e4\u00e4osin luontaiseen uudistumiseen. Istutus ja maanmuokkaus voidaan monilla kohteilla v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 pienent\u00e4\u00e4 uudistamiskustannuksia. <a href=\"https:\/\/metsanhoidonsuositukset.fi\/fi\/kategoriat\/jatkuva-kasvatus\">Metsanhoidon Suositukset<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita, ett\u00e4 mets\u00e4nhoitot\u00f6it\u00e4 ei tarvittaisi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mets\u00e4nhoidon suositukset toteavat suoraan, ett\u00e4 jatkuvassa kasvatuksessa <strong>taimikonhoitoa tehd\u00e4\u00e4n tarvittaessa<\/strong>. Pienaukoissa ja m\u00e4nnik\u00f6n siemenpuuhakkuun j\u00e4lkeen taimikonhoitoa tarvitaan monesti, erityisesti viljavilla kasvupaikoilla, joilla lehtipuusto ja vesakko voivat runsastua voimakkaasti. Tiheiden kuusentaimiryhmien harventaminen voi my\u00f6s olla tarpeen. <a href=\"https:\/\/metsanhoidonsuositukset.fi\/fi\/toimenpiteet\/metsan-uudistuminen-ja-kasvatus-jatkuvassa-kasvatuksessa\/yleistietoa\">Metsanhoidon Suositukset<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 on biologisesti loogista. Luontaisesti syntyneet taimet eiv\u00e4t yleens\u00e4 asetu ihanteellisille kasvatuset\u00e4isyyksille. Osa kohdista j\u00e4\u00e4 tyhjiksi ja toisaalle syntyy tiheit\u00e4 taimiryhmi\u00e4. Peltolan kuusitutkimuksessa uudistuminen oli nimenomaan ryhmitt\u00e4ist\u00e4: paikoin taimia oli runsaasti, mutta osa koealoista j\u00e4i ilman el\u00e4vi\u00e4 taimia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tasapuolinen vertailu olisi ollut:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Jatkuvassa kasvatuksessa voidaan s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 istutus- ja maanmuokkauskustannuksia, mutta taimikonhoidon tarve ei poistu ja uudistumisen onnistuminen j\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n luontaisten prosessien varaan.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>5. \u201dHakkuista saatava puu on arvokkaampaa tukkipuuta\u201d<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Arvio: osatotuus.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Poimintahakkuussa poistetaan yleens\u00e4 j\u00e4reimpi\u00e4 puita, joten yksitt\u00e4isen hakkuukerran puusta suuri osa voi olla tukkipuuta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4st\u00e4 ei kuitenkaan seuraa, ett\u00e4 jatkuva kasvatus tuottaisi pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 enemm\u00e4n arvokasta puuta tai suuremman taloudellisen tuloksen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jatkuvan kasvatuksen hakkuissa puunkorjuu on yleens\u00e4 valikoivampaa ja j\u00e4\u00e4v\u00e4n puuston suojaaminen vaikeuttaa korjuuta. Lis\u00e4ksi tutkimuksessa ja mets\u00e4nhoidon suosituksissa tunnistetaan jatkuvan kasvatuksen alempi tilavuustuotos monissa olosuhteissa verrattuna jaksolliseen kasvatukseen. <a href=\"https:\/\/metsanhoidonsuositukset.fi\/fi\/toimenpiteet\/jatkuvan-kasvatuksen-hakkuiden-toteutus\/toteutus\">Metsanhoidon Suositukset<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">V\u00e4ite olisi pit\u00e4nyt rajata: <strong>poimintahakkuun hakkuukertym\u00e4ss\u00e4 tukkipuun osuus voi olla suuri.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>6. \u201dTuloja saa tasaisesti, koska hakkuita voidaan tehd\u00e4 melko usein\u201d<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Arvio: mahdollinen, mutta antaa pitk\u00e4aikaisesta tulonmuodostuksesta varmemman kuvan kuin tutkimus mahdollistaa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mets\u00e4keskus arvioi jatkuvan kasvatuksen hakkuuv\u00e4liksi yleens\u00e4 noin 10\u201330 vuotta. <a href=\"https:\/\/www.metsakeskus.fi\/fi\/metsan-kaytto-ja-omistus\/metsanhoito-ja-hakkuut\/jatkuva-kasvatus\">Mets\u00e4keskus<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ensimm\u00e4isest\u00e4 poimintahakkuusta voidaan siis saada merkitt\u00e4v\u00e4 tulo ja my\u00f6hemmin uusia hakkuita. Mutta t\u00e4m\u00e4n perusteella ei viel\u00e4 tiedet\u00e4, kuinka paljon puuta toisessa tai kolmannessa hakkuussa on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 tai millainen j\u00e4\u00e4v\u00e4 puusto niiden j\u00e4lkeen on.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 on jatkuvan kasvatuksen tutkimuksessa keskeinen tietovaje. Peltolan v\u00e4it\u00f6skirja korostaa tarvetta <strong>pitk\u00e4aikaisille kokeille, joissa samoissa metsik\u00f6iss\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n toistuvia hakkuita<\/strong>. Tutkimuksessa todetaan, ettei viel\u00e4 tiedet\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti, kuinka suuri taimien varttumisen m\u00e4\u00e4r\u00e4 tarvitaan korvaamaan hakattavat puut ja turvaamaan tulevat hakkuut.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemusta suomalaisista metsist\u00e4 on runsaasti ensimm\u00e4isest\u00e4 jatkuvan kasvatuksen hakkuusta, mutta huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n metsik\u00f6ist\u00e4, joissa olisi samalla menetelm\u00e4ll\u00e4 tehty <strong>toinen ja kolmas hakkuu ja seurattu sek\u00e4 hakkuukertym\u00e4\u00e4 ett\u00e4 j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 puustoa vuosikymmenten ajan eri kasvupaikoilla<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 Ylen ilmaisu \u201dtuloja saa tasaisesti\u201d on liian varma.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Parempi olisi:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>\u201dJatkuvassa kasvatuksessa hakkuutuloja voidaan saada useissa hakkuissa, mutta pitk\u00e4n aikav\u00e4lin hakkuukertymist\u00e4 ja my\u00f6hempien hakkuukertojen tulonmuodostuksesta on Suomessa viel\u00e4 rajallisesti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n seurantatietoa.\u201d<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>7. \u201dLuonnon kannalta jatkuvapeitteist\u00e4 kasvatusta pidet\u00e4\u00e4n avohakkuita parempana vaihtoehtona\u201d<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Arvio: oikeansuuntainen, mutta liian yleist\u00e4v\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jatkuva kasvatus s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 puustopeitteisyyden ja esimerkiksi varjoisia mets\u00e4olosuhteita paremmin kuin avohakkuu. T\u00e4m\u00e4 voi hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 monia varttuneen mets\u00e4n lajeja.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mutta \u201dluonnon kannalta parempi\u201d niputtaa yhteen hyvin erilaisia tekij\u00f6it\u00e4. Lajit reagoivat eri tavoin valoon, puustorakenteeseen, lahopuuhun ja h\u00e4iri\u00f6ihin. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n jatkuva kasvatus ei itsess\u00e4\u00e4n takaa lahopuuta, s\u00e4\u00e4st\u00f6puita tai sekapuustoisuutta. Mets\u00e4nhoidon suositusten mukaan n\u00e4m\u00e4 luonnonhoidon keinot kuuluvat <strong>sek\u00e4 jaksolliseen ett\u00e4 jatkuvaan kasvatukseen<\/strong>. <a href=\"https:\/\/metsanhoidonsuositukset.fi\/fi\/toimenpiteet\/metsan-uudistuminen-ja-kasvatus-jatkuvassa-kasvatuksessa\/yleistietoa\">Metsanhoidon Suositukset<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Pitk\u00e4aikaista, useita hakkuukertoja kattavaa biodiversiteettitutkimusta jatkuvasta kasvatuksesta on viel\u00e4 rajallisesti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>8. Jatkuvan kasvatuksen uudistumisriski j\u00e4\u00e4 liian v\u00e4h\u00e4lle huomiolle<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Arvio: merkitt\u00e4v\u00e4 kontekstipuute.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yle mainitsee, ettei jatkuva kasvatus sovi metsiin, jotka eiv\u00e4t uudistu itsekseen. <a href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20245581\">Yle.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 ohitetaan kuitenkin muutamalla sanalla, vaikka juuri uudistuminen ratkaisee menetelm\u00e4n pitk\u00e4aikaisen kest\u00e4vyyden.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Peltolan tutkimuksessa:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>tihe\u00e4 ylispuusto v\u00e4hensi m\u00e4nnyn ja kuusen taimettumista;<\/li>\n\n\n\n<li>taimien kasvu oli yleisesti hidasta;<\/li>\n\n\n\n<li>m\u00e4nnyn taimettumista haittasi paksu humuskerros;<\/li>\n\n\n\n<li>maanmuokkaus paransi m\u00e4nnyn taimettumista;<\/li>\n\n\n\n<li>m\u00e4nnyn taimi saavutti pohjoisella tutkimusalueella noin 50 cm korkeuden vasta noin 20 vuodessa;<\/li>\n\n\n\n<li>kuusentaimien keskipituus oli 25 vuoden j\u00e4lkeen ylispuuston tiheydest\u00e4 riippuen noin 35\u201365 cm.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Tutkimus osoittaa my\u00f6s perustavan kompromissin:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>harva ylispuusto parantaa uudistumista, mutta samalla metsik\u00f6ss\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n kasvavaa puustop\u00e4\u00e4omaa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 on jatkuvan kasvatuksen keskeisimpi\u00e4 biologis-taloudellisia kysymyksi\u00e4, mutta Ylen jutussa sit\u00e4 ei avata.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>9. Kuusettuminen ja mets\u00e4tuhoriskit j\u00e4\u00e4v\u00e4t yleisluontoisiksi<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yle puhuu vain \u201dkasvitautien riskeist\u00e4\u201d. <a href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20245581\">Yle.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mets\u00e4nhoidon suositukset ovat konkreettisempia. Jatkuvassa kasvatuksessa on vaarana <strong>kuusettuminen<\/strong>, koska kuusi siet\u00e4\u00e4 varjoa m\u00e4nty\u00e4 ja useita lehtipuita paremmin. M\u00e4nnyn ja lehtipuiden uudistuminen edellytt\u00e4\u00e4 usein suurempia aukkoja tai siemenpuuasentoa. Ilmaston l\u00e4mmetess\u00e4 kuusen kuivuus- ja tuhoriski kasvaa sille ep\u00e4edullisilla kasvupaikoilla. <a href=\"https:\/\/metsanhoidonsuositukset.fi\/fi\/toimenpiteet\/jatkuvan-kasvatuksen-hakkuiden-toteutus\/toteutus\">Metsanhoidon Suositukset<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4ill\u00e4 tekij\u00f6ill\u00e4 on suora yhteys sek\u00e4 mets\u00e4n kest\u00e4vyyteen ett\u00e4 my\u00f6hempiin hakkuutuloihin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>10. Kuinka paljon 1,7 prosenttia oikeastaan kertoo mets\u00e4nhoitoyhdistyksist\u00e4?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Arvio: aineiston perusteella ei voida tehd\u00e4 vahvaa johtop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 mets\u00e4nhoitoyhdistysten haluttomuudesta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jatkuvaa kasvatusta.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yle nostaa mahdollisiksi selityksiksi muun muassa:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>toimintakulttuurin;<\/li>\n\n\n\n<li>osaamisen;<\/li>\n\n\n\n<li>asenteet;<\/li>\n\n\n\n<li>mets\u00e4nhoitot\u00f6ist\u00e4 saatavan liiketoiminnan. <a href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20245581\">Yle.fi<\/a><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4m\u00e4 voivat vaikuttaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mutta analyysist\u00e4 puuttuu olennainen nimitt\u00e4j\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Kuinka suuri osa tarkastelluista metsist\u00e4 olisi ollut j\u00e4rkevi\u00e4 jatkuvan kasvatuksen kohteita?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mets\u00e4keskuksen mukaan parhaita jatkuvan kasvatuksen l\u00e4ht\u00f6kohtia ovat terveet mets\u00e4t, joissa on valmis elinvoimainen alikasvos tai jo valmiiksi erirakenteinen puusto. Kaikki mets\u00e4t eiv\u00e4t ole t\u00e4llaisia. <a href=\"https:\/\/www.metsakeskus.fi\/fi\/metsan-kaytto-ja-omistus\/metsanhoito-ja-hakkuut\/jatkuva-kasvatus\">Mets\u00e4keskus<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jos t\u00e4t\u00e4 ei tiedet\u00e4, 1,7 prosenttia ei kerro, onko jatkuvaa kasvatusta k\u00e4ytetty v\u00e4h\u00e4n suhteessa sen todellisiin k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuuksiin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>11. Mets\u00e4nhoitoyhdistys neuvoo \u2013 mets\u00e4nomistaja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Arvio: jutun kehystys voi antaa mets\u00e4nhoitoyhdistysten p\u00e4\u00e4t\u00f6svallasta todellisuutta vahvemman kuvan.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 on yksi jutun t\u00e4rkeimmist\u00e4 ongelmista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yle k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 useita ilmaisuja, joissa mets\u00e4nhoitoyhdistys esitet\u00e4\u00e4n aktiivisena p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4n\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dMets\u00e4nhoitoyhdistykset tekev\u00e4t hyvin v\u00e4h\u00e4n jatkuvapeitteisen kasvatuksen hakkuita.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">ja<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u201dMets\u00e4nhoitoyhdistykset hoitavat ja hakkauttavat tavallisten mets\u00e4nomistajien metsi\u00e4.\u201d <a href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20245581\">Yle.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jutun lopussa Yle kuitenkin toteaa aivan oikein:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>\u201dMets\u00e4nomistajat voivat itse viime k\u00e4dess\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 metsilleen tekev\u00e4t.\u201d<\/strong> <a href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20245581\">Yle.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 on juridisesti ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 olennainen asia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mets\u00e4nhoitoyhdistys voi:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>neuvoa;<\/li>\n\n\n\n<li>esitell\u00e4 vaihtoehtoja;<\/li>\n\n\n\n<li>tehd\u00e4 mets\u00e4suunnitelman;<\/li>\n\n\n\n<li>kilpailuttaa puukaupan;<\/li>\n\n\n\n<li>toimia valtakirjalla mets\u00e4nomistajan puolesta.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mutta <strong>mets\u00e4n k\u00e4sittely\u00e4 koskeva tavoite ja p\u00e4\u00e4t\u00f6s kuuluvat mets\u00e4nomistajalle<\/strong>. Valtakirjallakin yhdistys toimii omistajan antaman toimeksiannon perusteella.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ylen jutussa t\u00e4t\u00e4 kyll\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n, mutta vasta sen j\u00e4lkeen kun suuri osa jutun rakenteesta on jo muodostanut mielikuvan siit\u00e4, ett\u00e4 yhdistykset \u201dvalitsevat\u201d metsien kasvatusmenetelm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Erityisen vahvasti t\u00e4t\u00e4 tukee jutun tiivistelm\u00e4, jossa yhdistysten sanotaan \u201dtekev\u00e4n\u201d jatkuvan kasvatuksen hakkuita v\u00e4h\u00e4n. <a href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20245581\">Yle.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4sm\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 olisi puhua:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>\u201dmets\u00e4nhoitoyhdistysten v\u00e4litt\u00e4miss\u00e4 tai suunnittelemissa hakkuissa\u201d<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">tai<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>\u201dmets\u00e4nhoitoyhdistysten tekemiss\u00e4 mets\u00e4nk\u00e4ytt\u00f6ilmoituksissa\u201d.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4ll\u00f6in lukijalle ei syntyisi v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, kuka lopulta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 mets\u00e4nk\u00e4sittelyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita, etteik\u00f6 ammattilaisen neuvolla olisi merkityst\u00e4. Ylen esiin nostama mets\u00e4nomistajien luottamus ammattilaisiin on relevantti kysymys. Mutta <strong>vahva vaikutusvalta ja p\u00e4\u00e4t\u00f6svalta ovat eri asioita<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Arviointi Mets\u00e4ammattilaisten verkoston kriteereill\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>1. L\u00e4hteet ja niiden laatu<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jutussa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n useita relevantteja asiantuntijoita: Mets\u00e4keskusta, MTK:ta, mets\u00e4nhoitoyhdistyksen edustajaa sek\u00e4 yliopistotutkijoita. Yle kertoo my\u00f6s oman data-analyysins\u00e4 menetelmist\u00e4 ja joistakin sen puutteista. T\u00e4m\u00e4 on jutun vahvuus. <a href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20245581\">Yle.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Puutteena on, ettei menetelmien biologista ja puuntuotannollista vertailua varten mukana ole vahvasti juuri <strong>mets\u00e4nuudistumista tai pitk\u00e4aikaista puuntuotosta tutkivaa asiantuntijaa<\/strong>. Tuore Peltolan v\u00e4it\u00f6skirja olisi ollut jutun aiheeseen erityisen relevantti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Arvio: l\u00e4hteet ovat p\u00e4\u00e4osin laadukkaita, mutta tutkimusl\u00e4hteiden valinta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 jatkuvan kasvatuksen keskeiset ep\u00e4varmuudet v\u00e4h\u00e4lle huomiolle.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>2. V\u00e4itteiden paikkansapit\u00e4vyys<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suurin osa yksitt\u00e4isist\u00e4 v\u00e4itteist\u00e4 on ainakin osittain totta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ongelmallisia ovat erityisesti:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>l\u00e4hes kaikkia hakkuita avohakkuiksi luonnehtiva otsikko;<\/li>\n\n\n\n<li>jaksollisen kasvatuksen kuvaaminen ainoana sallittuna menetelm\u00e4n\u00e4;<\/li>\n\n\n\n<li>80 vuoden v\u00e4lein saatavaa hakkuutuloa koskeva mielikuva;<\/li>\n\n\n\n<li>tukkipuun arvokkuuden k\u00e4sittely ilman pitk\u00e4n aikav\u00e4lin puuntuotosta;<\/li>\n\n\n\n<li>\u201dtasaisesti saatavien tulojen\u201d esitt\u00e4minen ilman toisen ja kolmannen hakkuukerran tutkimus- ja kokemustiedon rajoitteita.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Arvio: p\u00e4\u00e4osin paikkansapit\u00e4v\u00e4, mutta sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 useita olennaisia osatotuuksia ja yleistyksi\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>3. Kontekstin huomiointi<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 on jutun heikoin osa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lukijalle ei anneta riitt\u00e4v\u00e4sti tietoa:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>jatkuvan kasvatuksen uudistumisen ep\u00e4varmuudesta;<\/li>\n\n\n\n<li>taimikonhoidon tarpeesta;<\/li>\n\n\n\n<li>my\u00f6hempien hakkuukertojen hakkuukertymien ep\u00e4varmuudesta;<\/li>\n\n\n\n<li>pitk\u00e4aikaisen puuntuotoksen eroista;<\/li>\n\n\n\n<li>kuusettumisesta;<\/li>\n\n\n\n<li>mets\u00e4tuhoriskeist\u00e4;<\/li>\n\n\n\n<li>siit\u00e4, kuinka suuri osa tarkastelluista metsist\u00e4 todella soveltui jatkuvaan kasvatukseen;<\/li>\n\n\n\n<li>eik\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n selke\u00e4sti siit\u00e4, ett\u00e4 lopullisen mets\u00e4nk\u00e4sittelyp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekee mets\u00e4nomistaja.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Arvio: kontekstipuutteet vaikuttavat olennaisesti jutusta syntyv\u00e4\u00e4n kokonaiskuvaan.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>4. Terminologia ja k\u00e4sitteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jatkuva kasvatus, poimintahakkuu ja pienaukkohakkuu on p\u00e4\u00e4osin kuvattu oikein.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ongelmallisempaa on jaksollisen kasvatuksen samaistaminen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 avohakkuuseen. Jaksolliseen kasvatukseen kuuluvat taimikon perustamisen lis\u00e4ksi taimikonhoidot, harvennukset ja my\u00f6s luontaisen uudistamisen siemenpuu-, suojuspuu- ja kaistalemenetelm\u00e4t. <a href=\"https:\/\/metsanhoidonsuositukset.fi\/fi\/toimenpiteet\/luontaisen-uudistamisen-uudistushakkuut\/paatoksenteko\">Metsanhoidon Suositukset<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">My\u00f6s mets\u00e4nhoitoyhdistyksen ja mets\u00e4nomistajan roolit sekoittuvat ajoittain kielellisesti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Arvio: k\u00e4sitteet ovat p\u00e4\u00e4osin oikein, mutta yksinkertaistaminen tekee vertailusta osin harhaanjohtavan.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>5. Tasapuolisuus ja n\u00e4k\u00f6kulmat<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jutussa kuullaan eri osapuolia, joten haastateltavien valinta ei ole yksipuolinen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Menetelmien kuvaus sen sijaan on ep\u00e4tasapainoinen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jatkuvan kasvatuksen edut kerrotaan t\u00e4sm\u00e4llisesti:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>v\u00e4hemm\u00e4n uudistamiskuluja;<\/li>\n\n\n\n<li>paljon tukkipuuta;<\/li>\n\n\n\n<li>useampia hakkuutuloja;<\/li>\n\n\n\n<li>parempi luonnolle.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sen merkitt\u00e4vist\u00e4 rajoitteista j\u00e4\u00e4v\u00e4t v\u00e4h\u00e4lle:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>luontaisen uudistumisen ep\u00e4varmuus;<\/li>\n\n\n\n<li>taimikonhoidon tarve;<\/li>\n\n\n\n<li>taimien hidas kasvu;<\/li>\n\n\n\n<li>pitk\u00e4aikaisen hakkuukertym\u00e4n tutkimustiedon puute;<\/li>\n\n\n\n<li>puuntuotoksen mahdollinen v\u00e4heneminen;<\/li>\n\n\n\n<li>kuusettuminen ja mets\u00e4tuhot.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jaksollisesta kasvatuksesta puolestaan painottuvat avohakkuu, kustannukset ja luontohaitat, vaikka esimerkiksi uudistamisen varmuus, taimien nopeampi alkukehitys, jalostetun viljelymateriaalin k\u00e4ytt\u00f6 ja puulajin vaihtamisen mahdollisuus j\u00e4\u00e4v\u00e4t l\u00e4hes k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Arvio: haastateltavat ovat melko tasapainoisia, mutta lukijalle syntyv\u00e4 menetelm\u00e4vertailu ei ole.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Arvioinnin lopputulos<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yle nostaa esiin aidosti kiinnostavan asian: <strong>mets\u00e4nhoitoyhdistysten mets\u00e4nk\u00e4ytt\u00f6ilmoituksissa jatkuvan kasvatuksen poiminta- ja pienaukkohakkuita on v\u00e4h\u00e4n ja alueelliset erot ovat suuria.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4st\u00e4 ei kuitenkaan viel\u00e4 voida p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 mets\u00e4nhoitoyhdistykset k\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t jatkuvaa kasvatusta liian v\u00e4h\u00e4n tai ett\u00e4 syy olisi niiden osaamisessa, asenteissa tai taloudellisissa intresseiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4llaiseen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen tarvittaisiin ainakin tieto siit\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>kuinka moni tarkastelluista metsist\u00e4 olisi tosiasiassa soveltunut jatkuvaan kasvatukseen ja kuinka moni mets\u00e4nomistaja olisi halunnut sit\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lis\u00e4ksi menetelmien vertailussa jatkuvan kasvatuksen hy\u00f6dyt kuvataan konkreettisesti mutta sen keskeiset ep\u00e4varmuudet selv\u00e4sti heikommin. Tuore tutkimus osoittaa, ett\u00e4 uudistuminen ja taimien kasvu voivat olla hitaita, ylispuuston tiheys haittaa uudistumista ja pitk\u00e4aikaisesta varttumisesta tarvitaan edelleen lis\u00e4\u00e4 tutkimusta. Taimikonhoidon tarve ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n katoa jatkuvaan kasvatukseen siirrytt\u00e4ess\u00e4. <a href=\"https:\/\/metsanhoidonsuositukset.fi\/fi\/toimenpiteet\/metsan-uudistuminen-ja-kasvatus-jatkuvassa-kasvatuksessa\/yleistietoa\">Metsanhoidon Suositukset<\/a><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Erityisen t\u00e4rke\u00e4 puute koskee pitk\u00e4\u00e4 aikaj\u00e4nnett\u00e4. <strong>Ensimm\u00e4isest\u00e4 poimintahakkuusta tiedet\u00e4\u00e4n paljon enemm\u00e4n kuin saman metsik\u00f6n toisesta ja kolmannesta jatkuvan kasvatuksen hakkuusta.<\/strong> Ilman riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 pitk\u00e4aikaista seurantaa ei voida varmuudella tiet\u00e4\u00e4, kuinka suurina my\u00f6hemm\u00e4t hakkuukertym\u00e4t ja tulot toteutuvat eri kasvupaikoilla.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">My\u00f6s toimijoiden roolit olisi pit\u00e4nyt erottaa selvemmin. Mets\u00e4nhoitoyhdistyksill\u00e4 on suuri neuvonnallinen vaikutus, mutta <strong>mets\u00e4nhoitoyhdistys ei omista mets\u00e4\u00e4 eik\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti p\u00e4\u00e4t\u00e4 sen kasvatustavasta. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekee mets\u00e4nomistaja.<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Faktantarkastuksen kokonaisarvio<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jutun faktapohja on kohtuullinen, mutta otsikko ja useat yksinkertaistukset ovat harhaanjohtavia. Kontekstin puutteellisuus ja ep\u00e4symmetrinen menetelm\u00e4vertailu antavat jatkuvasta kasvatuksesta tarpeettoman ruusuisen kuvan ja mets\u00e4nhoitoyhdistysten p\u00e4\u00e4t\u00f6svallasta todellisuutta vahvemman vaikutelman.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jutun keskeisen 1,7 prosentin luvun rinnalle olisi tarvittu yksi toinen luku:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Kuinka suuri osuus mets\u00e4nhoitoyhdistysten k\u00e4sittelemist\u00e4 metsist\u00e4 olisi ollut mets\u00e4n rakenteen, kasvupaikan, uudistumiskyvyn, mets\u00e4tuhoriskien ja mets\u00e4nomistajan tavoitteiden perusteella aidosti perusteltuja jatkuvan kasvatuksen kohteita?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ilman sit\u00e4 Ylen aineisto kertoo varmasti <strong>mit\u00e4 ilmoitettiin<\/strong>, mutta ei viel\u00e4 sit\u00e4, <strong>mit\u00e4 olisi pit\u00e4nyt tehd\u00e4<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">#mets\u00e4 #media #uutinen #faktantarkastus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Miten arvioimme mediajuttuja Mediajuttujen arviointi tehd\u00e4\u00e4n mets\u00e4ammattilaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta tavoitteena lis\u00e4t\u00e4 keskustelun l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 ja tuoda esiin, miten hyvin esitetyt v\u00e4itteet vastaavat [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":723,"parent":18,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_bbp_topic_count":0,"_bbp_reply_count":0,"_bbp_total_topic_count":0,"_bbp_total_reply_count":0,"_bbp_voice_count":0,"_bbp_anonymous_reply_count":0,"_bbp_topic_count_hidden":0,"_bbp_reply_count_hidden":0,"_bbp_total_topic_count_hidden":0,"_bbp_total_reply_count_hidden":0,"_bbp_forum_subforum_count":0,"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-722","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/722","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=722"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/722\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":724,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/722\/revisions\/724"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/18"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/723"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=722"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}