{"id":596,"date":"2026-06-30T10:54:05","date_gmt":"2026-06-30T08:54:05","guid":{"rendered":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/?page_id=596"},"modified":"2026-06-30T11:05:52","modified_gmt":"2026-06-30T09:05:52","slug":"yle-avohakkuiden-vaikutus-lajistoon-29-6-2026","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/mediajulkaisut\/yle-avohakkuiden-vaikutus-lajistoon-29-6-2026\/","title":{"rendered":"YLE: Avohakkuiden vaikutus lajistoon 29.6.2026"},"content":{"rendered":"\n<h1 class=\"wp-block-heading\">Mets\u00e4ammattilaisten arvio uutisesta<\/h1>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Miten arvioimme mediajuttuja<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mediajuttujen arviointi tehd\u00e4\u00e4n mets\u00e4ammattilaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta tavoitteena lis\u00e4t\u00e4 keskustelun l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 ja tuoda esiin, miten hyvin esitetyt v\u00e4itteet vastaavat tutkimustietoa ja mets\u00e4talouden k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Arviointi ei kohdistu yksitt\u00e4isiin toimittajiin, vaan sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n ja sen perusteluihin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Julkaisija ja jutun aihe:&nbsp;&nbsp; YLE, Avohakkuut aiheuttavat tuhoa metsien moni\u00admuotoisuudelle \u2013 osa lajeista ei palaa takaisin edes sadassa vuodessa<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Toimittaja: Anne-Pauliina Rytk\u00f6nen<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Haastateltu asiantuntija: Jari Kouki<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Julkaisup\u00e4iv\u00e4: 29.6.2026<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Kokonaisuuden arviointi<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kokonaisuutena arvioisin, ett\u00e4 uutinen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 tutkimusten kanssa hyvin linjassa olevia v\u00e4itteit\u00e4 ett\u00e4 kohtia, joissa tutkimusten tuloksia on yleistetty tai k\u00e4rjistetty. Merkitt\u00e4vin ongelma on, ett\u00e4 uutinen ei tuo esiin tutkimusten rajoitteita eik\u00e4 sit\u00e4, mit\u00e4 niill\u00e4 ei tutkittu.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Faktat, tulkinnat ja mielipiteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table class=\"has-fixed-layout\"><thead><tr><th>Ylen v\u00e4ite<\/th><th>Tutkimusten sis\u00e4lt\u00f6<\/th><th>Arvio<\/th><\/tr><\/thead><\/table><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table class=\"has-fixed-layout\"><tbody><tr><td><strong>&#8220;Avohakkuut aiheuttavat tuhoa metsien monimuotoisuudelle.&#8221;<\/strong><\/td><td>Tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 avohakkuu muuttaa lajiyhteis\u00f6n rakennetta. Ne eiv\u00e4t kuitenkaan arvioi luonnon monimuotoisuuden kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tai &#8220;tuhoa&#8221;. Biological Conservation -tutkimuksessa avohakkuualat olivat my\u00f6s lajistoltaan runsaita, mutta lajisto oli erilainen.<\/td><td><strong>Osittain harhaanjohtava<\/strong><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table class=\"has-fixed-layout\"><tbody><tr><td><strong>&#8220;Osa lajeista ei palaa takaisin edes sadassa vuodessa.&#8221;<\/strong><\/td><td>Nature Sustainability -meta-analyysiss\u00e4 joidenkin eli\u00f6ryhmien (esim. sammalet, j\u00e4k\u00e4l\u00e4t, osa lahopuuhy\u00f6nteisist\u00e4) lajiyhteis\u00f6jen palautuminen vertailumets\u00e4n kaltaisiksi kesti yli 100 vuotta tai sit\u00e4 ei havaittu seuranta-aikana. Tutkimus ei kuitenkaan osoita, ett\u00e4 yksitt\u00e4iset lajit olisivat h\u00e4vinneet pysyv\u00e4sti.<\/td><td><strong>Osittain oikea, mutta ep\u00e4tarkka<\/strong><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table class=\"has-fixed-layout\"><tbody><tr><td><strong>&#8220;Vaikka mets\u00e4 kasvaa takaisin, suuri osa eli\u00f6lajeista h\u00e4vi\u00e4\u00e4 pysyv\u00e4sti.&#8221;<\/strong><\/td><td>T\u00e4t\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 kumpikaan tutkimus ei esit\u00e4. Nature tarkastelee lajiyhteis\u00f6n samankaltaisuutta, Biological Conservation lajiston vaihtumista. Tutkimukset eiv\u00e4t osoita suuren osan lajeista h\u00e4vi\u00e4v\u00e4n pysyv\u00e4sti.<\/td><td><strong>Ei tutkimusten tukema<\/strong><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table class=\"has-fixed-layout\"><tbody><tr><td><strong>&#8220;Merkitt\u00e4v\u00e4 osa metsien eli\u00f6lajeista ei palaudu metsiin, jos ne hakataan toistuvasti avoimiksi.&#8221;<\/strong><\/td><td>Nature-tutkimuksessa ei tutkittu toistuvia hakkuukiertoja. Biological Conservation vertaili eri kehitysvaiheita, ei useita hakkuukiertoja.<\/td><td><strong>Ylitulkinta<\/strong><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table class=\"has-fixed-layout\"><tbody><tr><td><strong>&#8220;Metsien koko eli\u00f6yhteis\u00f6 voi muuttua pysyv\u00e4sti.&#8221;<\/strong><\/td><td>Lajiyhteis\u00f6n muuttuminen on tutkimusten keskeinen havainto. Sana &#8220;pysyv\u00e4sti&#8221; on kuitenkin voimakas, koska tutkimukset eiv\u00e4t seuranneet useita mets\u00e4nkiertoja eiv\u00e4tk\u00e4 koko maiseman kehityst\u00e4.<\/td><td><strong>Osittain tutkimuksen tukema<\/strong><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table class=\"has-fixed-layout\"><tbody><tr><td><strong>&#8220;Kuolleissa puissa el\u00e4v\u00e4t kovakuoriaiset, j\u00e4k\u00e4l\u00e4t ja sammalet k\u00e4rsiv\u00e4t.&#8221;<\/strong><\/td><td>T\u00e4m\u00e4 on hyvin linjassa molempien tutkimusten kanssa.<\/td><td><strong>Pit\u00e4\u00e4 paikkansa<\/strong><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table class=\"has-fixed-layout\"><tbody><tr><td><strong>&#8220;Pikkunis\u00e4kk\u00e4\u00e4t palautuvat nopeasti.&#8221;<\/strong><\/td><td>Nature-tutkimus osoitti pienten nis\u00e4kk\u00e4iden palautuvan nopeimmin tarkastelluista eli\u00f6ryhmist\u00e4.<\/td><td><strong>Pit\u00e4\u00e4 paikkansa<\/strong><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table class=\"has-fixed-layout\"><tbody><tr><td><strong>&#8220;Vanhoja metsi\u00e4 pit\u00e4isi suojella.&#8221;<\/strong><\/td><td>T\u00e4m\u00e4 on tutkijoiden politiikkasuositus, ei tutkimuksen empiirinen tulos.<\/td><td><strong>Mielipide\/suositus, ei tutkimustulos<\/strong><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table class=\"has-fixed-layout\"><tbody><tr><td><strong>&#8220;Avohakkuita tulisi tehd\u00e4 harvemmin.&#8221;<\/strong><\/td><td>T\u00e4t\u00e4 ei testattu tutkimuksessa. Se on tutkijoiden johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s ja politiikkasuositus.<\/td><td><strong>Suositus, ei tutkimustulos<\/strong><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table class=\"has-fixed-layout\"><tbody><tr><td><strong>&#8220;S\u00e4\u00e4st\u00f6puita tulisi olla enemm\u00e4n.&#8221;<\/strong><\/td><td>Tutkimuksissa ei kokeellisesti verrattu nykyisi\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6puum\u00e4\u00e4ri\u00e4 eri tasoihin. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s perustuu ekologiseen tulkintaan eik\u00e4 suoraan tutkimusasetelmaan.<\/td><td><strong>Suositus, ei suora tutkimustulos<\/strong><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Arviointi kriteerien mukaan<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jokainen juttu k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi samojen peruskriteerien avulla:<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>1. L\u00e4hteet ja niiden laatu<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Jutun l\u00e4hteen\u00e4 olleet tutkimukset ja tutkimukseen osallistuneen tutkijan valinta olivat laadukkaasti poimittu.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>2. V\u00e4itteiden paikkansapit\u00e4vyys<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Uutisen merkitt\u00e4vin ongelma ei ole yksitt\u00e4iset asiavirheet, vaan tutkimusten tutkimuskysymysten muuttuminen uutisessa laajemmiksi v\u00e4itteiksi. Esimerkiksi otsikko antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tutkimukset olisivat arvioineet luonnon monimuotoisuuden kokonaiskehityst\u00e4, kun ne todellisuudessa tutkivat lajiyhteis\u00f6jen samankaltaisuutta, lajiston vaihtumista ja eri eli\u00f6ryhmien palautumista. Ne eiv\u00e4t tutkineet esimerkiksi kokonaislajim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 maisematasolla, uhanalaisten lajien kehityst\u00e4, mets\u00e4talouden kokonaiskest\u00e4vyytt\u00e4 tai nykyisen suomalaisen luonnonhoidon vaikutuksia.<\/li>\n\n\n\n<li>Molemmista tutkimuksista j\u00e4i mainitsematta useita olennaisia asioita. <strong>Biological Conservation -tutkimuksen yksi keskeinen havainto oli, ett\u00e4 avohakkuilla esiintyy runsaasti niille ominaista lajistoa<\/strong>. Uutinen antaa vaikutelman, ett\u00e4 lajisto ainoastaan v\u00e4henee. Tutkimus sanoo pikemminkin, ett\u00e4 lajisto vaihtuu. T\u00e4m\u00e4 on olennainen ero. <strong>Nature-tutkimuksen vertailukohteena eiv\u00e4t olleet luonnonmets\u00e4t vaan p\u00e4\u00e4osin varttuneet hakkaamattomat mets\u00e4t<\/strong>. T\u00e4t\u00e4 ei uutisessa kerrota. <strong>Tutkimukset eiv\u00e4t vertaile Suomea muihin maihin.<\/strong> Silti uutinen antaa helposti vaikutelman, ett\u00e4 tulokset kuvaavat suoraan nykyist\u00e4 suomalaista mets\u00e4taloutta. Tutkimukset eiv\u00e4t pysty arvioimaan esimerkiksi s\u00e4\u00e4st\u00f6puiden, tekop\u00f6kkel\u00f6iden, lahopuun lis\u00e4\u00e4misen tai METSO -toimien vaikutuksia. N\u00e4ist\u00e4 ei uutisessa mainita.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>3. Kontekstin huomiointi<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Jutussa asia esitettiin valtakunnallisessa mittakaavassa. V\u00e4h\u00e4isin osin konteksti sekoittui globaaleihin ilmi\u00f6ihin, joiden perusteell\u00e4 v\u00e4itt\u00e4mien totuudenmukaisuus kyseenalaistui. Esim. luontokadon v\u00e4hent\u00e4minen hakkuita v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 toimii globaalissa kontekstissa, mutta hakkuiden v\u00e4hent\u00e4minen Suomessa pahentaa luontokatoa globaalisti.<\/li>\n\n\n\n<li>Jutusta sai oikeansuuntaisen kuvan k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4st\u00e4 aiheesta, vaikka n\u00e4k\u00f6kulma oli melko suppea. Taloudellisten vaikutusten esitt\u00e4minen osana Suomen bruttokansantuotetta oli varmasti tietoinen valinta. Eurojen ja ty\u00f6llisyysvaikutusten esitt\u00e4minen m\u00e4\u00e4r\u00e4llisin\u00e4 olisi antanut kuulijoille rehellisemm\u00e4n kuvan vaikutuksista.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>4. Terminologia ja k\u00e4sitteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Uutisessa haastateltu antaa politiikkasuositukseksi vahonjen metsien suojelun, vaikka tutkimukset eiv\u00e4t tutki vanhoja metsi\u00e4. Terminologian k\u00e4ytt\u00f6 voi h\u00e4m\u00e4rt\u00e4\u00e4 lukijan ymm\u00e4rryst\u00e4 aiheesta.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>5. Tasapuolisuus ja n\u00e4k\u00f6kulmat<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Juttu oli s\u00e4vylt\u00e4\u00e4n tarpeettomasti avohakkuita syyllist\u00e4v\u00e4 tutkimustuloksiin n\u00e4hden. Valittu n\u00e4k\u00f6kulma ei ollut sellainen, jonka perusteella voitaisiin arvioida erilaisten n\u00e4k\u00f6kulmien tulleen tasapuolisesti esiin tai edist\u00e4v\u00e4n totuudenmukaista uutisointia.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Arvioinnin lopputulos<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Uutinen v\u00e4litt\u00e4\u00e4 oikein tutkimusten keskeisen havainnon siit\u00e4, ett\u00e4 avohakkuut muuttavat boreaalisten metsien lajiyhteis\u00f6j\u00e4 ja ett\u00e4 erityisesti vanhoihin metsiin sidoksissa olevien eli\u00f6ryhmien palautuminen voi olla hidasta. Sen sijaan uutinen esitt\u00e4\u00e4 tutkimusten tuloksia paikoin voimakkaammin kuin tutkimukset itse antavat aihetta. Erityisesti v\u00e4itteet &#8220;suuri osa eli\u00f6lajeista h\u00e4vi\u00e4\u00e4 pysyv\u00e4sti&#8221; ja &#8220;merkitt\u00e4v\u00e4 osa eli\u00f6lajeista ei palaudu&#8221; eiv\u00e4t ole tutkimusten suoria johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lis\u00e4ksi uutinen j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kertomatta useita tulkinnan kannalta olennaisia rajoitteita: tutkimukset eiv\u00e4t arvioi maisematason monimuotoisuutta, eiv\u00e4t vertaile eri maiden mets\u00e4nhoitok\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, eiv\u00e4t tarkastele nykyisten suomalaisten luonnonhoitomenetelmien vaikutuksia eiv\u00e4tk\u00e4 osoita, ett\u00e4 avohakkuut kokonaisuutena v\u00e4hent\u00e4isiv\u00e4t lajim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Biological Conservation -tutkimuksen keskeinen havainto siit\u00e4, ett\u00e4 avohakkuilla esiintyy runsaasti niille ominaista lajistoa, j\u00e4\u00e4 uutisessa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4 voi johtaa lukijaa tulkitsemaan tutkimuksia yksipuolisemmin kuin niiden sis\u00e4lt\u00f6 edellytt\u00e4isi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Toimenpiteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Mets\u00e4ammattilaisten verkosto on pyyt\u00e4nyt uutisen julkaisijaa oikaisemaan keskeiset virheet uutisesta 30.6.2026<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mets\u00e4ammattilaisten arvio uutisesta Miten arvioimme mediajuttuja Mediajuttujen arviointi tehd\u00e4\u00e4n mets\u00e4ammattilaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta tavoitteena lis\u00e4t\u00e4 keskustelun l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 ja tuoda esiin, miten hyvin [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":592,"parent":18,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_bbp_topic_count":0,"_bbp_reply_count":0,"_bbp_total_topic_count":0,"_bbp_total_reply_count":0,"_bbp_voice_count":0,"_bbp_anonymous_reply_count":0,"_bbp_topic_count_hidden":0,"_bbp_reply_count_hidden":0,"_bbp_forum_subforum_count":0,"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-596","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/596","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=596"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/596\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":602,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/596\/revisions\/602"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/18"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/592"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=596"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}