{"id":515,"date":"2026-05-20T13:50:43","date_gmt":"2026-05-20T11:50:43","guid":{"rendered":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/?page_id=515"},"modified":"2026-05-20T13:50:45","modified_gmt":"2026-05-20T11:50:45","slug":"metsat-ja-ilmasto","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/metsatalous-suomessa\/metsat-ja-ilmasto\/","title":{"rendered":"Mets\u00e4t ja ilmasto"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomessa on mediakentt\u00e4\u00e4 hallinnut jo vuosia metsiin liittyv\u00e4 ilmastopolitiikka. Vastakkain ilmastokeskustelussa on kansainv\u00e4lisen Ilmastopaneelin IPCC:n suositukset lis\u00e4t\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 mets\u00e4taloutta ja Suomen Ilmastopaneelin esitykset hakkuiden v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4. Poliittiset tahot ovat hyvin erimielisi\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6jen viestint\u00e4 sotii tiedett\u00e4 vastaan. Mediassa viljell\u00e4\u00e4n juttuja \u00e4\u00e4rip\u00e4iden argumenttien n\u00e4kyvyyden kasvattamiseksi puolesta ja vastaan. Metsien rooli ilmastonmuutoksessa on t\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 pahasti h\u00e4m\u00e4rtynyt. Keskustelu liittyy yleens\u00e4 vain metsien hiilivaraston muutoksiin, vaikka oikeasti pit\u00e4isi keskustella kokonaisvaikutuksista. Sill\u00e4 on loppujen lopuksi melko v\u00e4h\u00e4n merkityst\u00e4, kasvaako vanhan mets\u00e4n hiilivarasto, jos kasvu on joka tapauksessa vain murto-osa mets\u00e4n hiilensidontakyvyst\u00e4 talousmets\u00e4k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Yht\u00e4l\u00f6\u00f6n kuuluu merkitt\u00e4v\u00e4sti my\u00f6s hakatun puun sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n hiilivaraston liikuttelu ja vaikutus fossiilisten raaka-aineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. <strong>Keskeist\u00e4 on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 fossiilisten k\u00e4ytt\u00f6\u00e4<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>&#8220;Pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 mik\u00e4\u00e4n laskelma ei tue hakkuiden v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 ilmastosyist\u00e4&#8221;<\/em><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomen ilmastopolitiikka perustuu pitk\u00e4lti maank\u00e4ytt\u00f6sektorin nieluihin, joka on todettu ilmastoasiantuntijoiden toimesta v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi valinnaksi. Metsien k\u00e4yt\u00f6n intensiteetti ei vaikuta ilmastoon, koska hakkuiden v\u00e4hent\u00e4minen vain siirt\u00e4\u00e4 hakkuut muualle. Riskin\u00e4 hakkuuvuodossa on se, ett\u00e4 hakkuut siirtyv\u00e4t maihin, joissa mets\u00e4talous ei ole kest\u00e4v\u00e4\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in hakkuiden v\u00e4hent\u00e4minen Suomessa voi aiheuttaa sek\u00e4 ilmastolle, ett\u00e4 planeetan biodiversiteetille haittaa. Riski\u00e4 lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s se, ett\u00e4 mets\u00e4palot vaivaavat metsi\u00e4. Mets\u00e4palon sattuessa koko hiilivarasto katoaa kirjaimellisesti savuna ilmaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hakkuiden ilmastovaikutusten arviointi <strong>lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4<\/strong> voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 laskelmissa j\u00e4rkev\u00e4lt\u00e4, mik\u00e4li ei huomioida mets\u00e4n kasvun jatkuvuutta, vaikutusta metsien kasvuun, jalostettujen tuotteiden hiilensidontaa, tai vaikutusta fossiilisten raaka-aineiden tarpeeseen. <strong>Pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4<\/strong> mik\u00e4\u00e4n laskelma ei tue hakkuiden v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 ilmastosyist\u00e4. Hakkuiden v\u00e4hent\u00e4misvaatimukset eiv\u00e4t ole mink\u00e4\u00e4n tahon toimesta tarkentuneet siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 todellisia vaikutuksia voisi edes arvioida. Keskeist\u00e4 on, ettei kukaan ole yksil\u00f6inyt, mink\u00e4laisiin hakkuisiin v\u00e4hennyksen tulisi kohdistua, eik\u00e4 siten voida arvioida sen vaikutusta metsien tulevaan kasvuun tai hakattavan puun hiilensidonnan aikaj\u00e4nnett\u00e4. Avohakkuista saadaan enemm\u00e4n pitk\u00e4aikaisiin hiilivarastoihin p\u00e4\u00e4tyv\u00e4\u00e4 puuta, kuin harvennuksista ja harvennuksilla lis\u00e4t\u00e4\u00e4n j\u00e4re\u00e4n puun saantoa tulevaisuudessa. Harvennusten laiminly\u00f6nti voi johtaa puuston riukuuntumiseen ja kasvutappioihin, joka taas pienent\u00e4\u00e4 hiilensidontaa pitk\u00e4ksi ajaksi. On my\u00f6s tullut selv\u00e4ksi, ett\u00e4 hakkuiden rajoittaminen vaatisi tarkempaa rajoitusten kohdentamista, jotta niit\u00e4 voisi edes toteuttaa. Keskeisi\u00e4 kysymyksi\u00e4 on kaksi: Kenelt\u00e4 rajoitetaan oikeutta myyd\u00e4 puuta metsist\u00e4\u00e4n ja kenelt\u00e4 oikeutta ostaa puuta, sek\u00e4 Mink\u00e4laisiin hakkuisiin rajoituksia m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n ja mill\u00e4 perusteella? Suomen ilmastopoliittinen keskustelu on n\u00e4ist\u00e4 syist\u00e4 ratkaisukeskeisyyden sijasta j\u00e4m\u00e4ht\u00e4nyt populistiseksi intt\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mets\u00e4ammattilaiset toivovat, ett\u00e4 Suomi luopuisi asiantuntijoiden suosituksen mukaisesti nieluihin pohjautuvasta ilmastokeskustelusta ja keskittyisi p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseen. Vaihtoehtoisesti toiveena on, ett\u00e4 keskustelussa otetaan viimein askel konkretiaan ja aletaan keskustelemaan siit\u00e4, mink\u00e4laisiin hakkuisiin v\u00e4hennyksi\u00e4 toivotaan ja miten se voitaisiin tehd\u00e4 perustuslakia noudattaen. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomessa on mediakentt\u00e4\u00e4 hallinnut jo vuosia metsiin liittyv\u00e4 ilmastopolitiikka. Vastakkain ilmastokeskustelussa on kansainv\u00e4lisen Ilmastopaneelin IPCC:n suositukset lis\u00e4t\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 mets\u00e4taloutta ja [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":517,"parent":29,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_bbp_topic_count":0,"_bbp_reply_count":0,"_bbp_total_topic_count":0,"_bbp_total_reply_count":0,"_bbp_voice_count":0,"_bbp_anonymous_reply_count":0,"_bbp_topic_count_hidden":0,"_bbp_reply_count_hidden":0,"_bbp_forum_subforum_count":0,"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-515","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/515","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=515"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/515\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":518,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/515\/revisions\/518"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/29"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/517"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=515"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}