{"id":501,"date":"2026-05-15T12:10:47","date_gmt":"2026-05-15T10:10:47","guid":{"rendered":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/?page_id=501"},"modified":"2026-05-15T12:11:09","modified_gmt":"2026-05-15T10:11:09","slug":"yle-metsa-suomi-13-5-2026","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/mediajulkaisut\/yle-metsa-suomi-13-5-2026\/","title":{"rendered":"YLE, Mets\u00e4-Suomi 13.5.2026"},"content":{"rendered":"\n

Mets\u00e4ammattilaisten arvio uutisesta<\/h1>\n\n\n\n

Miten arvioimme mediajuttuja<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Mediajuttujen arviointi tehd\u00e4\u00e4n mets\u00e4ammattilaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta tavoitteena lis\u00e4t\u00e4 keskustelun l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 ja tuoda esiin, miten hyvin esitetyt v\u00e4itteet vastaavat tutkimustietoa ja mets\u00e4talouden k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Arviointi ei kohdistu yksitt\u00e4isiin toimittajiin, vaan sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n ja sen perusteluihin.<\/p>\n\n\n\n

Julkaisija ja jutun aihe:   YLE, Mets\u00e4-Suomi, Kolme v\u00e4itett\u00e4 metsist\u00e4 – totta vai tarua? <\/strong>https:\/\/areena.yle.fi\/1-77790818<\/a><\/p>\n\n\n\n

Toimittaja: Markku Sipi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Haastatellut: professori Mikko M\u00f6nkk\u00f6nen, tutkimusprofessori Jari Liski, erikoistutkija Anu Akuj\u00e4rvi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Julkaisup\u00e4iv\u00e4: 13.5.2026<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kokonaisuuden arviointi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Haastattelun henkil\u00f6valinnat olivat kohtuullisen tasapainoiset ja toimittaja esiintyi ihailtavan neutraalisti. M\u00f6nkk\u00f6sen tutkimuksen j\u00e4lkeen taloudellisista arvioista on tehty uudempikin julkaisu, joka olisi ollut hyv\u00e4 ottaa mukaan. My\u00f6s kysymykset olivat hyvi\u00e4 ja kuteen asiaan kuuluu, joskus hieman provosoivia. Kuten v\u00e4ite siit\u00e4, ett\u00e4 mets\u00e4talous ei olisi ekologisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4. Kest\u00e4vyyden osatekij\u00f6iksi toimittaja erehtyi luettelemaan talouden, luonnon ja ilmaston unohtaen sosiaalisen kest\u00e4vyyden. Mutta virhe on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, kun seuraa nykyist\u00e4 mets\u00e4keskustelua. Joitakin asioita olisi voinut tuoda enemm\u00e4n kysymyksill\u00e4 esiin, jotka liittyv\u00e4t keskeisesti asiaan. Esimerkiksi puutuotteiden tarve ja vaikutus ty\u00f6llisyyteen maakunnissa.<\/p>\n\n\n\n

Hakkuiden vaikutuksia k\u00e4siteltiin taloudellisesta, ekologisesta ja ilmastollisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, mutta valitettavasti keskustelusta j\u00e4i moni keskeinen asia puuttumaan tai niist\u00e4 puhuttiin ristiin. Hakkuiden ilmastovaikutuksiin liittyy olennaisesti puun jatkok\u00e4ytt\u00f6 ja hiilen varastoituminen puuhun viel\u00e4 senkin j\u00e4lkeen, kun puu kuljetetaan toiseen paikkaan. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n metsien hiilivaraston arviointiin keskittyminen ei anna kokonaiskuvaa hakkuiden vaikutuksesta ilmastoon. Haastattelussa Anu Akuj\u00e4rvi yleisti SYKE:n tutkimuksen tulokset koskemaan kaikkia vanhoja metsi\u00e4, vaikka tutkimus koski vain rehevill\u00e4 kasvupaikoilla sijaitsevia metsi\u00e4. Haastattelussa ei kerrottu eroa talousmetsien hiilensidontaan, mik\u00e4 olisi tuonut selv\u00e4\u00e4 lis\u00e4arvoa laadulliselle sis\u00e4ll\u00f6lle.<\/p>\n\n\n\n

Kokonaisuutena haastattelu oli ammattimaisesti toteutettu. Haastateltavat onnistuivat kohtuullisen hyvin, vaikka v\u00e4itteet eiv\u00e4t kaikilta osin olleet ihan pit\u00e4vi\u00e4 tai relevantteja aiheeseen. On kuitenkin hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tyyppisess\u00e4 haastattelutilanteessa j\u00e4nnitys tai keskustelun kulku j\u00e4tt\u00e4\u00e4 mahdollisuuden sille, ettei kaikkea huomaa sanoa.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6nteisen\u00e4 voi n\u00e4hd\u00e4 sen, ett\u00e4 esimerkiksi Mikko M\u00f6nkk\u00f6nen toivoo mets\u00e4keskusteluun monipuolisempaa s\u00e4vy\u00e4. Mets\u00e4ammattilaisten mukana oleminen auttaisi keskustelun monipuolistamisessa.<\/p>\n\n\n\n

Faktat, tulkinnat ja mielipiteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

V\u00e4itteet on arvioitu haastateltavakohtaisesti.<\/p>\n\n\n\n

Mikko M\u00f6nkk\u00f6nen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. Hakkuita pit\u00e4isi saada maltillistettua luontokadon pys\u00e4ytt\u00e4miseksi.<\/em> V\u00e4ite voi olla totta<\/strong>. Planeetan luontokato johtuu osin hakkuista ja osin ilmastonmuutoksesta. Hakkuiden v\u00e4hent\u00e4minen monissa maissa v\u00e4hent\u00e4isi luontokatoa nykyisill\u00e4 hakkuutavoilla. Hakkuiden volyymin sijasta tulisi kuitenkin kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota mets\u00e4nhoidon menetelmiin eri maissa, koska uusiutuvan puun k\u00e4yt\u00f6n v\u00e4hent\u00e4minen tarkoittaa samalla my\u00f6s fossiilitalouden jatkumista. T\u00e4m\u00e4 taas pahentaa ilmastonmuutoksen vaikutusta luontokatoon. M\u00f6nkk\u00f6sen v\u00e4ite voi siis olla totta, jos tarkastellaan koko maailman hakkuita. Suomessa hakkuiden v\u00e4heneminen johtaisi hakkuuvuotoon, joka lis\u00e4\u00e4 luontokatoa maailmalla.<\/li>\n\n\n\n
  2. 10 miljoonan kuution hakkuiden v\u00e4hent\u00e4misen vaikutus bruttokansantuotteeseen Suomessa on 0,5 prosentin luokkaa. <\/em>V\u00e4ite on l\u00e4hell\u00e4 totuutta. <\/strong>Suomen \u00a0bruttokansantuote on n. 315 miljardia euroa (2025). <\/em>Puoli prosenttia t\u00e4st\u00e4 on 1,575<\/strong> miljardia euroa. 0,6 prosenttia taas 1,89 miljardia euroa jne. Mets\u00e4sektorin arvoketju ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 90-100.000 ihmist\u00e4, jonka ty\u00f6llisyysvaikutus olisi arviolta 7-15.000 henkil\u00f6\u00e4. Vientitulojen supistuminen olisi jopa 3 miljardia euroa vuodessa. \u201d<\/em> Eli periaatteessa jos ajatellaan, ett\u00e4 puhutaan hakkuiden rajoituksista ja puhutaan siit\u00e4, ett\u00e4 hakkuiden rajoitukset ik\u00e4\u00e4n kuin kurjistaisi suomen talouden, niin se on totta\u201d, M.M\u00f6nkk\u00f6nen.<\/li>\n\n\n\n
  3. Jos jos me nyt edelleen jatketaan niin kuin samanlaista tuotantoa portfoliota, siis samanlaisia tuotteita suomen metsist\u00e4, korjatusta puusta, niin ty\u00f6paikkoja l\u00e4htee. <\/em>V\u00e4ite on totta, mutta ei relevantti. <\/strong>Jos kehitys pys\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, ty\u00f6paikkoja menee. T\u00e4m\u00e4 on totta. Suomalaiset mets\u00e4teollisuusyritykset p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t kansainv\u00e4lisess\u00e4 vertailussa varsin hyvin tuotekehityksess\u00e4 ja innovoinnissa. Uusia tuotteita kehitet\u00e4\u00e4n jatkuvasti ja uuden teknologiat mahdollistavat entist\u00e4 paremmin tuotekehityksess\u00e4. My\u00f6s uudet biotuotetehtaat tuottavat uudenlaisia materiaaleja jatkojalostettavaksi. V\u00e4ite ei siten ole relevantti.<\/li>\n\n\n\n
  4. Ty\u00f6paikat menetet\u00e4\u00e4n, vaikka hakkuita lis\u00e4t\u00e4\u00e4n. <\/em>V\u00e4ite on osatotuus. <\/strong>M\u00f6nkk\u00f6nen vertaa tilastoja 1950 -luvulta t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Tuona aikana koko maailma on teollistunut ja tuotannot automatisoituneet, jonka my\u00f6s M\u00f6nkk\u00f6nen toteaa. Koneet kehittyv\u00e4t ja tuottavat enemm\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6voimalla. Se on totta. Mets\u00e4taloudessa tilanne on my\u00f6s muuttunut. Mieshakkuut ovat vaihtuneet harvestereihin, hevoset ajokoneisiin ja vesurit raivaussahoihin. Ty\u00f6voiman tarve on pienentynyt. Suurin muutos on kuitenkin jo tapahtunut, eik\u00e4 tilastollista muutosta voida pit\u00e4\u00e4 relevanttina arvioidessa nykyist\u00e4 muutosta. Yksi ihminen ei istuta enemp\u00e4\u00e4 taimia, jokainen kone ja puutavara-auto tarvitsee kuljettajan ja mets\u00e4nhoitoty\u00f6t tehd\u00e4\u00e4n ihmisen toimesta jatkossakin. Puun jalostuksessa automatisointia tulee tapahtumaan jatkossakin.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

    Jari Liski<\/p>\n\n\n\n

      \n
    • Toimittajan siteeraus: metsien k\u00e4ytt\u00f6 on kest\u00e4v\u00e4\u00e4, jos puuta hakataan v\u00e4hemm\u00e4n kuin sit\u00e4 kasvaa. Liskin vastaus: Puun k\u00e4yt\u00f6n kest\u00e4vyyden n\u00e4k\u00f6kulmasta v\u00e4ite on totta. <\/em>V\u00e4ite on totta. <\/strong>Yhten\u00e4 kest\u00e4vyyden kriteerin\u00e4 v\u00e4ite on totta, mutta vain yksi tarkastelukulma. Suomen mets\u00e4taloudessa kest\u00e4vyytt\u00e4 tarkastellaan monilta eri kanteilta. Puun riitt\u00e4vyys my\u00f6s tuleville sukupolville on toki t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta kokonaiskest\u00e4vyys muodostuu taloudellisesta, ekologisesta ja sosiaalisesta kest\u00e4vyydest\u00e4.<\/li>\n\n\n\n
    • Metsien puuvarat ovat kasvaneet todella merkitt\u00e4v\u00e4sti. <\/em>V\u00e4ite on fakta<\/strong><\/li>\n\n\n\n
    • Meill\u00e4 on Etel\u00e4-Suomessa maakuntia, joissa on 2020 -luvulla hakattu kasvua enemm\u00e4n. <\/em>V\u00e4ite on fakta. <\/strong>Erityisesti Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssodan tyrehdytt\u00e4ess\u00e4 puun tuonnin Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 2022, joissakin maakunnissa puun kysynt\u00e4 on ylitt\u00e4nyt kasvun. Hakkuuvuoto tapahtuu my\u00f6s t\u00e4h\u00e4n suuntaan.<\/li>\n\n\n\n
    • Mets\u00e4mme eiv\u00e4t toimi hiilil\u00e4htein\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n. <\/em>V\u00e4ite on fakta. <\/strong>Suomen mets\u00e4t kasvavat hakkuita enemm\u00e4n ja siten niiden hiilivarasto kasvaa koko ajan. Metsiin liittyv\u00e4ss\u00e4 ilmastokeskustelussa useimmiten j\u00e4\u00e4 arvioimatta se, kuinka kauan mets\u00e4st\u00e4 pois kuljetettu puu sitoo hiilen. Mets\u00e4t muuttuvat uudistushakkuiden j\u00e4lkeen hiilinieluiksi muutamassa vuodessa. Suurin osa hakkuista on harvennuksia, joiden j\u00e4lkeen mets\u00e4 jatkaa hiilinieluna, vaikka sen hiilivarastosta osa vied\u00e4\u00e4n jalostettavaksi. On arvioitu, ett\u00e4 jopa lyhytaikaiset hiilivarastot varastoivat puun sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n hiilen keskim\u00e4\u00e4rin kaksi vuotta, joten ennen kuin edes niiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 hiili on vapautunut kiertoon (kiinte\u00e4 + CO2), hiilt\u00e4 on ehtinyt varastoitua kaksi kertaa enemm\u00e4n metsiin. \u00a0<\/li>\n\n\n\n
    • Suomalaisten (mets\u00e4)asiantuntemus on maailmalla kysytty\u00e4. <\/em>V\u00e4ite on fakta.<\/strong><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

      Anu Akuj\u00e4rvi<\/p>\n\n\n\n

        \n
      1. Vanhat mets\u00e4t ei ole p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde (meid\u00e4n tutkimuksen mukaan). <\/em>V\u00e4ite voi olla fakta, mutta vain lehtomaisen tai tuoreen kankaan koskemattomissa kuusimetsiss\u00e4 etel\u00e4- ja keskiboreaalisella vy\u00f6hykkeell\u00e4.<\/strong> Tutkimuksessa viitattiin \u201dThe relationship between tree carbon dynamics and the occurrences of epiphytes of conservation concern in boreal unmanaged forests\u201d -tutkimukseen, jossa tutkittiin 27 lehtomaisen ja tuoreen kankaan koskemattoman kuusimets\u00e4n metsik\u00f6it\u00e4. Tutkimuksen lukujen perusteella hiilivaraston kasvu on ollut keskim\u00e4\u00e4rin 0,7-0,9 tonnia vuodessa tutkituilla kohteilla. Vastaavalla talousmets\u00e4n kohteella puuta kasvaa keskim\u00e4\u00e4rin 6-10 kuutiota hehtaarille vuodessa. Siten erotus hiilensidonnassa on keskim\u00e4\u00e4rin 4,7-8,1 tonnia hehtaarilta vuodessa talousmets\u00e4n hiilinieluihin verrattuna.<\/li>\n\n\n\n
      2. Puu m\u00e4t\u00e4nee, jos se upotetaan suohon. <\/em>V\u00e4ite on fiktiota. <\/strong>Puun hajoaminen pys\u00e4htyy, kun se joutuu hapettomaan tilaan, kuten suohon. Puu voi s\u00e4ily\u00e4 suotuisissa olosuhteissa tuhansia vuosia.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

        Arviointi kriteerien mukaan<\/strong><\/p>\n\n\n\n

        Jokainen juttu k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi samojen peruskriteerien avulla:<\/p>\n\n\n\n

        1. L\u00e4hteet ja niiden laatu<\/strong><\/p>\n\n\n\n

          \n
        • Haastatteluvalinnat olivat hyvi\u00e4 ja asiantuntijat n\u00e4k\u00f6kulmaan peilaten onnistuneita. Haastatellut edustivat itse tekem\u00e4\u00e4ns\u00e4 tutkimusta, joten n\u00e4k\u00f6kulma kullakin oli luonnollisesti omassa tuotoksessa. Laadullisesti kokonaisuutena hyv\u00e4.<\/li>\n\n\n\n
        • Radioon teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 haastattelussa toimittaja ei voi tehd\u00e4 faktantarkastusta esitetyille faktoille.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

          2. V\u00e4itteiden paikkansapit\u00e4vyys<\/strong><\/p>\n\n\n\n

            \n
          • Keskeiset v\u00e4itteet olivat linjassa ajantasaisen tutkimustiedon kanssa, koska haastatellut edustivat omia tutkimuksiaan. Osin tulokset olivat muiden tutkimusten vastaisia, mutta ohjelman luonteen vuoksi t\u00e4m\u00e4 on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/li>\n\n\n\n
          • V\u00e4itteet pitiv\u00e4t p\u00e4\u00e4osin paikkansa. Joitain virheellisi\u00e4 v\u00e4itteit\u00e4 esiintyi ja jotkin v\u00e4itt\u00e4m\u00e4t olivat totta vain globaalissa kontekstissa, vaikka puhuttiin suomalaisesta metsien k\u00e4sittelyst\u00e4.<\/li>\n\n\n\n
          • Jutussa oli jonkin verran yleistyksi\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki yleistykset antaneet totuudenmukaista kuvaa.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

            3. Kontekstin huomiointi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

              \n
            • Jutussa asia esitettiin valtakunnallisessa mittakaavassa. V\u00e4h\u00e4isin osin konteksti sekoittui globaaleihin ilmi\u00f6ihin, joiden perusteell\u00e4 v\u00e4itt\u00e4mien totuudenmukaisuus kyseenalaistui. Esim. luontokadon v\u00e4hent\u00e4minen hakkuita v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 toimii globaalissa kontekstissa, mutta hakkuiden v\u00e4hent\u00e4minen Suomessa pahentaa luontokatoa globaalisti.<\/li>\n\n\n\n
            • Jutusta sai oikeansuuntaisen kuvan k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4st\u00e4 aiheesta, vaikka n\u00e4k\u00f6kulma oli melko suppea. Taloudellisten vaikutusten esitt\u00e4minen osana Suomen bruttokansantuotetta oli varmasti tietoinen valinta. Eurojen ja ty\u00f6llisyysvaikutusten esitt\u00e4minen m\u00e4\u00e4r\u00e4llisin\u00e4 olisi antanut kuulijoille rehellisemm\u00e4n kuvan vaikutuksista.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

              4. Terminologia ja k\u00e4sitteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

                \n
              • P\u00e4\u00e4osin terminologia ja k\u00e4sitteet olivat oikein k\u00e4ytettyj\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

                5. Tasapuolisuus ja n\u00e4k\u00f6kulmat<\/strong><\/p>\n\n\n\n

                  \n
                • Jutussa k\u00e4siteltiin hakkuum\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja metsien hiilensidontaa eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Totuudenmukaisuutta olisi voinut lis\u00e4t\u00e4 hakkuiden syyn, eli puun tarpeen kertomisella ja toisaalta vertailemalla tutkimustuloksia muihin tutkimuksiin. Edelleen julkaisutyypist\u00e4 johtuen voidaan sanoa, ett\u00e4 kokonaisuus oli melko tasapainoinen.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

                  Arvioinnin lopputulos<\/strong><\/p>\n\n\n\n

                  YLE kuvaus ohjelmasta: \u201dLuontotoimittaja Markku Sipi l\u00e4hti selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, pit\u00e4v\u00e4tk\u00f6 suomalaisessa mets\u00e4keskustelussa vilisev\u00e4t v\u00e4itteet paikkansa. Kurjistuuko Suomen talous, jos hakkuita rajoitetaan? Onko Suomen metsien k\u00e4ytt\u00f6 kest\u00e4v\u00e4\u00e4, kun puuta kasvaa enemm\u00e4n kuin hakataan? Vaikka ohjelmassa astutaan monisyiseen osatotuuksien maastoon, yhteen v\u00e4itteeseen saadaan selv\u00e4 vastaus: vanhat mets\u00e4t eiv\u00e4t ole p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde. Haastateltavat: professori Mikko M\u00f6nkk\u00f6nen, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto tutkimusprofessori Jari Liski, Ilmatieteen laitos erikoistutkija Anu Akuj\u00e4rvi, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus\u201d<\/p>\n\n\n\n

                  Toki selv\u00e4 vastaus saatiin kaikkiin n\u00e4ihin kysymyksiin. Suomen talous kurjistuu hakkuiden rajoituksilla. Suomen metsien k\u00e4ytt\u00f6 on kest\u00e4v\u00e4\u00e4, kun puuta kasvaa enemm\u00e4n kuin hakataan. Etel\u00e4- ja keskiboreaalisella vy\u00f6hykkeell\u00e4 kasvavat rehevien kangasmaiden kuusivaltaiset vanhat mets\u00e4t eiv\u00e4t ole p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde. Ohjelmassa k\u00e4siteltiin kuvauksen mukaisesti monisyisi\u00e4 osatotuuksia, jossa kunkin aiheen osalta olisi voinut olla oma ohjelmansa. Nyt kuultu ohjelma oli monen eri aiheen yksipuolista tarkastelua. Kuitenkin toimittaja onnistui saamaan kohtuullisen hyv\u00e4n ohjelman, jossa oli paljon asiaa. Toisaalta paljon asioita j\u00e4i my\u00f6s kertomatta, jotka liittyv\u00e4t keskeisesti n\u00e4ihin kysymyksiin. J\u00e4lleen kerran.<\/p>\n\n\n\n

                  Sis\u00e4ll\u00f6llisesti ohjelma tarjosi sit\u00e4 samaa tarinaa, mit\u00e4 mediat ovat k\u00e4sitelleet vuosia. Metsien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyy erilaisia ajatuksia ja niiden pallottelulla saadaan helposti t\u00e4ytetty\u00e4 mediat. Viel\u00e4k\u00e4\u00e4n toimittaja ei uskaltautunut avaamaan uusia keskusteluita, jotka voisivat vied\u00e4 mets\u00e4keskustelua eteenp\u00e4in. Hakkuita pit\u00e4\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 \u2013 mink\u00e4laisia hakkuita ja mink\u00e4 verran? Mit\u00e4 suomalaisen puun tilalle suositellaan? Vanha mets\u00e4 sitoo hiilt\u00e4 \u2013 kuinka paljon talousmets\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n vanha mets\u00e4 sitoo hiilt\u00e4? Konkretiaan menevi\u00e4 kysymyksi\u00e4 vaikutuksista on uskallettava esitt\u00e4\u00e4, jos haluaa asioiden kehittyv\u00e4n parempaan suuntaan. Ilman mahdollisuuksia esitysten realististen vaikutusten arviointiin ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n mahdollisuuksia edist\u00e4\u00e4 mets\u00e4keskustelua tai mets\u00e4politiikkaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

                  Mets\u00e4ammattilaisten arvio uutisesta Miten arvioimme mediajuttuja Mediajuttujen arviointi tehd\u00e4\u00e4n mets\u00e4ammattilaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta tavoitteena lis\u00e4t\u00e4 keskustelun l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 ja tuoda esiin, miten hyvin […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":502,"parent":18,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_bbp_topic_count":0,"_bbp_reply_count":0,"_bbp_total_topic_count":0,"_bbp_total_reply_count":0,"_bbp_voice_count":0,"_bbp_anonymous_reply_count":0,"_bbp_topic_count_hidden":0,"_bbp_reply_count_hidden":0,"_bbp_forum_subforum_count":0,"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-501","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/501","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=501"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/501\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":503,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/501\/revisions\/503"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/18"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/502"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=501"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}