{"id":41,"date":"2026-03-19T08:01:34","date_gmt":"2026-03-19T08:01:34","guid":{"rendered":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/?page_id=41"},"modified":"2026-05-08T09:42:01","modified_gmt":"2026-05-08T07:42:01","slug":"myytit-ja-faktat","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/metsatalous-suomessa\/myytit-ja-faktat\/","title":{"rendered":"Myytit ja faktat"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-vivid-red-color has-text-color has-link-color wp-elements-c627922bd81f356f12c3832aad41ed99 wp-block-paragraph\"><strong>Metsi\u00e4 hakataan enemm\u00e4n kuin ne kasvavat<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">V\u00e4ite ei pid\u00e4 Suomessa paikkaansa. Suomen mets\u00e4t kasvavat edelleen enemm\u00e4n puuta kuin niit\u00e4 hakataan. Hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat viime vuosina olleet kasvussa, mutta valtakunnan metsien inventointien mukaan puuston kokonaistilavuus ja metsien kasvu ovat pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 kasvaneet merkitt\u00e4v\u00e4sti. Hakkuita voidaan kasvattaa kest\u00e4v\u00e4sti ja silti puuston kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Keskustelussa sekoitetaan usein kaksi eri asiaa:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>puuston kokonaiskasvu<\/li>\n\n\n\n<li>hiilinielun muutokset<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vaikka metsien hiilinielu voi heikenty\u00e4 esimerkiksi hakkuiden, metsien ik\u00e4rakenteen tai ilmastotekij\u00f6iden vuoksi, se ei automaattisesti tarkoita, ett\u00e4 metsi\u00e4 hakattaisiin enemm\u00e4n kuin ne kasvavat.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Voit tarkastella kasvun ja hakkuiden m\u00e4\u00e4ri\u00e4 1920-2021 v\u00e4lill\u00e4 <a href=\"https:\/\/forest.fi\/fi\/tilastot\/puuston-kasvu-ja-poistuma-vuosina-1920-2021\/\">Forest.fi<\/a> -sivulla.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-vivid-red-color has-text-color has-link-color wp-elements-790e5ca4746e18acaccb55dc5929244f wp-block-paragraph\"><strong>Viimeiset vanhat mets\u00e4t hakataan<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">V\u00e4ite on myytti. V\u00e4ite \u201cviimeiset vanhat mets\u00e4t hakataan\u201d yksinkertaistaa voimakkaasti Suomen metsien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja suojelua koskevaa kokonaisuutta. Suomessa vanhoja ja luonnontilaisia metsi\u00e4 on suojeltu laajoilla alueilla erityisesti Pohjois-Suomessa, ja uusia vanhojen metsien kartoituksia sek\u00e4 suojelup\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n edelleen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Suomessa on pysyv\u00e4sti suojeltuja metsi\u00e4 yhteens\u00e4 noin 3\u20134 miljoonaa hehtaaria riippuen laskentatavasta ja siit\u00e4, tarkastellaanko vain mets\u00e4maata vai kaikkia mets\u00e4talousmaan luokkia. Valtaosa suojelluista metsist\u00e4 sijaitsee Pohjois-Suomessa valtion mailla. Lis\u00e4ksi mets\u00e4talouden ulkopuolelle on j\u00e4tetty huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4 alueita esimerkiksi:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>luonnonsuojelualueina<\/li>\n\n\n\n<li>er\u00e4maa-alueina<\/li>\n\n\n\n<li>kansallispuistoina<\/li>\n\n\n\n<li>virkistysalueina<\/li>\n\n\n\n<li>sertifiointien s\u00e4\u00e4st\u00f6- ja suojakohteina<\/li>\n\n\n\n<li>mets\u00e4lain erityisen t\u00e4rkein\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6in\u00e4<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4iden lis\u00e4ksi Suomessa on paljon niin sanottua \u201chiljaista suojelua\u201d, jossa mets\u00e4nomistajat j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t metsi\u00e4 vapaaehtoisesti k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4 ilman virallista suojelup\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4. <a href=\"https:\/\/www.ptt.fi\/julkaisut\/hiljaisen-suojelun-laajuus-taustasyyt-ja-yhteiskunnallinen-merkitys-suomessa\/\">Hiljaisen suojelun<\/a> m\u00e4\u00e4r\u00e4 Suomessa on noin 1,1 miljoonaa kuutiota. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">&#8220;Harmaa suojelu&#8221; tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kaavoituksella tai muulla metsien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 rajoittavilla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 estet\u00e4\u00e4n metsien k\u00e4ytt\u00f6. Harmaan suojelun laajuus ei ole tiedossa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">My\u00f6s talousmetsiss\u00e4 j\u00e4tet\u00e4\u00e4n jatkuvasti metsi\u00e4 ja mets\u00e4n osia k\u00e4sittelyn ulkopuolelle. Hakkuissa s\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n esimerkiksi:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>s\u00e4\u00e4st\u00f6puuryhmi\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>lahopuuta<\/li>\n\n\n\n<li>pienvesien suojavy\u00f6hykkeit\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>arvokkaita elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Keskustelussa sekoitetaan usein:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>luonnontilaiset vanhat mets\u00e4t<\/li>\n\n\n\n<li>vanhan mets\u00e4n piirteit\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t mets\u00e4t<\/li>\n\n\n\n<li>varttuneet talousmets\u00e4t<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t tarkoita samaa asiaa. Kaikki i\u00e4kk\u00e4\u00e4t mets\u00e4t eiv\u00e4t ole luonnontilaisia vanhoja metsi\u00e4, eik\u00e4 kaikkia vanhoja metsi\u00e4 hakata. Asiaan perehtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n henkil\u00f6n ajatuksia sotkee entisest\u00e4\u00e4n mets\u00e4alan viralliset termit, sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6jen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t termit, joilla pyrit\u00e4\u00e4n vaikuttamaan mielikuviin. Osa termeist\u00e4 on virallisesti m\u00e4\u00e4riteltyj\u00e4, osa tarkkarajaisia, osa taas enemm\u00e4n viestinn\u00e4llisi\u00e4 tai poliittisia. Lis\u00e4ksi keskustelussa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n joskus termej\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole varsinaisia mets\u00e4tieteellisi\u00e4 luokituksia mutta joilla pyrit\u00e4\u00e4n korostamaan mets\u00e4n arvoa tai uhanalaisuutta. T\u00e4ss\u00e4 yleisimpi\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>Vanha mets\u00e4<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li><strong>Aarniomets\u00e4<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li><strong>Luonnonmets\u00e4<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li><strong>Luonnontilainen mets\u00e4<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li><strong>Luonnontilaisen kaltainen mets\u00e4<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li><strong>Ikimets\u00e4<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li><strong>Vanhakasvuinen mets\u00e4<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li><strong>Jatkuvarakenteinen vanha mets\u00e4<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li><strong>Boreaalinen luonnonmets\u00e4<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li><strong>Korpimets\u00e4 \/ vanha korpi<\/strong> (tietyiss\u00e4 suotyypeiss\u00e4)<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Koskematon mets\u00e4<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li><strong>Prim\u00e4\u00e4rimets\u00e4<\/strong> (k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n erityisesti kansainv\u00e4lisess\u00e4 keskustelussa)<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Avohakkuulta s\u00e4\u00e4stynyt mets\u00e4<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li><strong>Suojeluarvomets\u00e4<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li><strong>Monimuotoisuusarvoiltaan merkitt\u00e4v\u00e4 mets\u00e4<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li><strong>Arvomets\u00e4<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li><strong>Hiilimets\u00e4<\/strong> (painottaa hiilensidontaa)<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Vanhan mets\u00e4n kaltainen mets\u00e4<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li><strong>Varttunut luonnonmets\u00e4m\u00e4inen mets\u00e4<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li><strong>Luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen kangasmets\u00e4<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li>\u201cViimeiset vanhat mets\u00e4t\u201d<\/li>\n\n\n\n<li>\u201cKoskemattomat mets\u00e4t\u201d<\/li>\n\n\n\n<li>\u201cMuinaismets\u00e4t\u201d<\/li>\n\n\n\n<li>\u201cIkiaikaiset mets\u00e4t\u201d<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 kaikki n\u00e4m\u00e4 termit eiv\u00e4t tarkoita samaa asiaa. Esimerkiksi:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><strong>luonnontilainen mets\u00e4<\/strong> viittaa mets\u00e4\u00e4n, jossa ihmistoiminnan vaikutus on hyvin v\u00e4h\u00e4inen.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>vanha mets\u00e4<\/strong> voi olla my\u00f6s aiemmin k\u00e4sitelty mutta i\u00e4k\u00e4s mets\u00e4. <a href=\"https:\/\/valtioneuvosto.fi\/-\/1410903\/kansalliset-kriteerit-vanhoille-metsille-on-hyvaksytty\">Vanhan mets\u00e4n kriteerit<\/a> hyv\u00e4ksyttiin valtioneuvostossa hiljattain.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>luonnontilaisen kaltainen<\/strong> tarkoittaa usein mets\u00e4\u00e4, jossa on vanhan mets\u00e4n rakennepiirteit\u00e4, vaikka mets\u00e4\u00e4 olisi aiemmin k\u00e4sitelty<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Keskusteluissa termit menev\u00e4t usein osittain p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in, mik\u00e4 aiheuttaa helposti v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kysymys vanhoista metsist\u00e4 ei ole yksinkertainen \u201chakataan tai suojellaan\u201d -asetelma, vaan kyse on siit\u00e4, miten puuntuotanto, luonnon monimuotoisuus, hiilensidonta ja eri k\u00e4ytt\u00f6muodot sovitetaan yhteen pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 suomalaisessa mets\u00e4maisemassa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-vivid-red-color has-text-color has-link-color wp-elements-6f5eda8ed84852224a094e59cff048c7 wp-block-paragraph\"><strong>Mets\u00e4t loppuvat Suomesta<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">V\u00e4ite on myytti. Vaikka metsien loppumista on pel\u00e4tty ainakin 1600 -luvulta asti, nykyisin metsiss\u00e4 on enemm\u00e4n puuta, kuin koskaan historiassa. Todellisuudessa Suomen metsien puusto on suurempi, kuin koskaan tunnetussa historiassa. Puustoa on enemm\u00e4n, se on j\u00e4re\u00e4mp\u00e4\u00e4, se kasvaa nopeammin. Suomessa on pitk\u00e4 mets\u00e4ntutkimuksen ja mets\u00e4nhoidon historia, jonka my\u00f6t\u00e4 mets\u00e4ammattilaiset ovat saaneet mets\u00e4mme koko ajan paremmin kasvavaksi vuosikymmenten ty\u00f6ll\u00e4. Lis\u00e4ksi taimien jalostaminen ja ilmastonmuutos kiihdytt\u00e4\u00e4 kasvua. Huoli metsien loppumisesta on turhaa!<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-vivid-red-color has-text-color has-link-color wp-elements-1aa9a8bd03b7dba78e50523d2f3c779b wp-block-paragraph\"><strong>Jatkuva kasvatus auttaa luonnon monimuotoisuutta<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">V\u00e4ite pit\u00e4\u00e4 osittain paikkansa, mutta ei yksin ratkaise luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Jatkuva kasvatus voi hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 joitakin mets\u00e4lajeja, koska mets\u00e4n peitteisyys s\u00e4ilyy ja maaper\u00e4n h\u00e4iri\u00f6 on v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4. Toisaalta monet lajit ovat riippuvaisia my\u00f6s avoimista uudistamisvaiheista, nuorista metsist\u00e4, lahopuusta ja paloalueista, joita jatkuva kasvatus ei samalla tavalla tuota.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jatkuvaan kasvatukseen soveltuvia metsi\u00e4 on Suomessa melko v\u00e4h\u00e4n. On arvioitu, ett\u00e4 siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen kolminkertaistaisi hakkuualat. V\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n paikkaan tai v\u00e4\u00e4rin tehtyn\u00e4 jatkuvan kasvatuksen hakkuilla voidaan tuhota metsien kasvu ja aiheuttaa vahinkoa my\u00f6s luonnon monimuotoisuudelle. Siit\u00e4 seuraa my\u00f6s merkitt\u00e4vi\u00e4 taloudellisia menetyksi\u00e4 mets\u00e4nomistajalle. Jatkuvaa kasvatusta tulee suositella ainoastaan silloin, kun sille on mets\u00e4n puolesta onnistumisen edellytykset.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Luonnon monimuotoisuuden kannalta t\u00e4rkeint\u00e4 ei ole yksi mets\u00e4nkasvatusmenetelm\u00e4, vaan metsien rakenteellinen vaihtelu, eri-ik\u00e4iset mets\u00e4t sek\u00e4 luonnonhoidon toteutus. Suomessa suurin monimuotoisuus syntyy k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 metsien mosaiikista, jossa on sek\u00e4 suojeltuja metsi\u00e4 ett\u00e4 eri tavoin hoidettuja talousmetsi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Muutama vuosi sitten vaadittiin vaalien alla avohakkuiden kielt\u00e4mist\u00e4 kansalaisaloitteella. Aloite sai vaadittavan kannatuksen, joten se siirtyi valtioneuvoston valmisteluun. Avohakkuiden kielt\u00e4minen, eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n jatkuvaan kasvatukseen siirtyminen, todettiin mittavassa valmisteluty\u00f6ss\u00e4 perusteettomaksi yksimielisesti. Jatkuvasta kasvatuksesta on viel\u00e4 verrattain v\u00e4h\u00e4n tutkimustietoa, sill\u00e4 pitk\u00e4aikaiskokeita ei ole. Simulaatioiden perusteella on saatu joitain tuloksia ja tietenkin mets\u00e4alan kokemuksen pohjalta on voitu jo antaa arvioita vaikuttavuudesta. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa todettiin, ett\u00e4 tutkittavilla aloilla jatkuvan kasvatuksen seurauksena puuston kasvu hiipuu ja j\u00e4re\u00e4n puun saanti hakkuissa v\u00e4henee jokaisella hakkuukierroksella. Lopulta ainoaksi vaihtoehdoksi j\u00e4\u00e4 avohakkuu ja keinollinen uudistaminen. Mets\u00e4hallituksella on eniten kokemusta jatkuvan kasvatuksen hakkuista ja sen arvio oli, ett\u00e4 avohakkuiden lopettaminen lis\u00e4isi vuosittain hakattavaa pinta-alaa kolminkertaiseksi nykyisest\u00e4. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n monimuotoisuushy\u00f6dyist\u00e4 ei ole saatu n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kuin yksitt\u00e4isten kohteiden lyhyen aikav\u00e4lin osalta. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-vivid-red-color has-text-color has-link-color wp-elements-9cf310f75bed675ebf371f1ad2ac1d37 wp-block-paragraph\"><strong>Mets\u00e4sektori ei huomioi luontoarvoja<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">V\u00e4ite on myytti (tai jopa suoranainen vale). Mets\u00e4sektorilla on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen tullut kiinte\u00e4ksi osaksi arkity\u00f6t\u00e4 jo 1990 -luvulla. Nykyisin t\u00f6iss\u00e4 olevista mets\u00e4ammattilaisista valtaosa on tullut alalle juuri sen vuoksi, ett\u00e4 voivat parantaa mets\u00e4luonnon monimuotoisuutta samalla, kun huolehtivat uusiutuvan puun riitt\u00e4vyydest\u00e4 my\u00f6s tulevlle sukupolville. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">V\u00e4ite ei pid\u00e4 paikkaansa edes yleisell\u00e4 tasolla. Luontoarvot ovat nykyisin kiinte\u00e4 osa suomalaista mets\u00e4taloutta, ja niit\u00e4 huomioidaan sek\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, sertifioinneissa ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mets\u00e4nhoidossa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mets\u00e4taloudessa huomioidaan esimerkiksi:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>vesist\u00f6jen suojavy\u00f6hykkeet<\/li>\n\n\n\n<li>s\u00e4\u00e4st\u00f6puut ja lahopuu<\/li>\n\n\n\n<li>mets\u00e4lain erityisen t\u00e4rke\u00e4t elinymp\u00e4rist\u00f6t<\/li>\n\n\n\n<li>arvokkaat luontokohteet<\/li>\n\n\n\n<li>lintujen pesim\u00e4alueet<\/li>\n\n\n\n<li>maaper\u00e4n ja vesist\u00f6jen suojelu<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lis\u00e4ksi suuri osa Suomen metsist\u00e4 on sertifioitu PEFC- tai FSC-j\u00e4rjestelmien mukaisesti, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t luonnonhoitoa koskevia vaatimuksia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">On kuitenkin my\u00f6s totta, ett\u00e4 mets\u00e4talous vaikuttaa luontoon ja ett\u00e4 osa lajeista on taantunut. Juuri sen vuoksi mets\u00e4ammattilaiset tekev\u00e4t parhaansa, jotta vaikutus olisi v\u00e4h\u00e4inen tai jopa positiivinen. Keskustelu ei siis ole siit\u00e4 huomioidaanko luontoarvoja lainkaan, vaan siit\u00e4, ovatko nykyiset toimet joidenkin tavoitteiden n\u00e4k\u00f6kulmasta riitt\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lis\u00e4\u00e4 mets\u00e4talouden luonnonhoidon konkreettisista toimista <a href=\"https:\/\/www.metsakeskus.fi\/fi\/metsan-kaytto-ja-omistus\/metsanhoito-ja-hakkuut\/talousmetsien-luonnonhoidon-keinot\">t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-vivid-red-color has-text-color has-link-color wp-elements-c3e4ca2253561d14c518b23fb74c4ba3 wp-block-paragraph\"><strong>Hakkuiden v\u00e4hent\u00e4minen on ilmastoteko<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">V\u00e4ite on myytti. Tutkijayhteis\u00f6t, kuten kansainv\u00e4linen ilmastopaneeli IPCC, ovat ilmaisseet selke\u00e4sti, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 mets\u00e4taloutta tulisi lis\u00e4t\u00e4 fossiilisista eroon p\u00e4\u00e4semiseksi. Myytti on syntynyt kansallisen ja EU politikoinnin seurauksena, jossa Suomen ilmastopolitiikka nojaa p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysten sijasta hiilen sidontaan. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 hakkuiden ilmastovaikutuksia arvioidaan vain hakkuiden aiheuttaman hiilivaraston muutoksen perusteella kansallisesti vuositasolla, mutta ei huomioida planetaarisia vaikutuksia, eik\u00e4 hakkuiden seurauksia pitk\u00e4ll\u00e4 aikaj\u00e4nteell\u00e4. Hakkuiden v\u00e4hent\u00e4minen johtaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vain hakkuiden siirtymiseen muihin maihin, joissa mets\u00e4talous ei ole l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n yht\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4, kuin Suomessa. Suomen ilmastopolitiikka ja ilmastoty\u00f6 eiv\u00e4t kohtaa. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lis\u00e4ksi hakkuiden rajoittamisen arviointi on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdotonta, mik\u00e4li ei ole tiedossa, mink\u00e4laisiin hakkuisiin v\u00e4hennykset kohdistuisivat. Suurin osa hakkuista on kasvatushakkuita, kuten harvennuksia. Ne ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 laadukkaan tukkipuun kasvattamisessa. Mik\u00e4li harvennuksia rajoitetaan, lis\u00e4t\u00e4\u00e4n riukumetsien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, joka ei ole toivottavaa. Mik\u00e4li rajoitetaan uudistushakkuita, kuten avohakkuita, v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n pitk\u00e4aikaisiin hiilivarastoihin parhaiten sopivan tukkipuun saantia ja heikennet\u00e4\u00e4n metsien kasvua. Sek\u00e4\u00e4n ei ole toivottavaa. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Eik\u00e4 pid\u00e4 unohtaa sit\u00e4k\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisesti on vaikea alkaa m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n, kuka saa myyd\u00e4 puuta ja kuka ostaa. Vaatimukset hakkuiden v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4 ovat todellisuudessa melko halpaa politikointia, jolla ei ole mink\u00e4\u00e4nlaisia ilmastohy\u00f6tyj\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lue tutkimusprofessori Ilkka Leinosen haastatteluun pohjautuva <a href=\"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/2026\/05\/06\/luken-tutkimusprofessori-ilkka-leinonen-ilmastotoimiin-tarjotaan-naennaisratkaisuja\/\">artikkeli<\/a> aiheesta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Lue professori Maarit Kallion haastatteluun pohjaustuva <a href=\"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/2026\/05\/05\/professori-maarit-kallio-eun-ilmastotavoitteiden-toteuttaminen-johtaisi-merkittavaan-metsien-hakkuuvuotoon-euroopasta\/\">artikkeli<\/a> aiheesta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-vivid-red-color has-text-color has-link-color wp-elements-3c482be46ad88b554d2b2f489670c701 wp-block-paragraph\"><strong>Talousmets\u00e4t ovat puupeltoja<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">V\u00e4ite on myytti. Termi on keksitty viestinn\u00e4lliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, jolla halutaan luoda virheellinen mielikuva viestin kohteissa. Termill\u00e4 uskotellaan, ett\u00e4 talousmets\u00e4t olisivat kuten Etel\u00e4-Amerikan puuplantaasit, joissa ei ole luonnon monimuotoisuudelle tilaa. Todellisuudessa Suomessa puupelloksi voi jotenkin tulkita metsitetyn pellon, jossa maapohja ei ole viel\u00e4 ehtinyt muuttua mets\u00e4iseksi. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"819\" src=\"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Metsa-vai-puupelto-1024x819.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-452\" srcset=\"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Metsa-vai-puupelto-1024x819.png 1024w, https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Metsa-vai-puupelto-300x240.png 300w, https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Metsa-vai-puupelto-768x615.png 768w, https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Metsa-vai-puupelto-1320x1056.png 1320w, https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Metsa-vai-puupelto.png 1402w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Talousmets\u00e4 vai puupelto?<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-vivid-red-color has-text-color has-link-color wp-elements-f6da64603d09b90b145f05e1ec180616 wp-block-paragraph\"><strong>Metsi\u00e4 hakataan rahan takia<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">V\u00e4ite on osittain totta. Perimm\u00e4inen syy hakkuille on aina tarve puulle. Ilman tarvetta puulle ei olisi rahaa ja ilman rahaa ei olisi mets\u00e4taloutta. Hakkuut ovat keskeinen osa mets\u00e4taloutta, joka mahdollistaa taloudellisen toiminnan koko arvoketjussa, koska ilman hakkuista kertyv\u00e4\u00e4 puuta ei olisi puuta jalostavaa teollisuutta, eik\u00e4 siten my\u00f6sk\u00e4\u00e4n puusta valmistettuja tuotteita kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n saatavilla. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mets\u00e4nomistajalle mets\u00e4talous tuottaa rahaa, jos mets\u00e4nomistaja huolehtii metsist\u00e4\u00e4n. Tekee hakkuut ajallaan ja huolehtii muutenkin mets\u00e4nhoitotoimista. Silloin h\u00e4n saa mets\u00e4st\u00e4\u00e4n rahaa. Mutta ilman ostajaa puulle ei mets\u00e4nomistajakaan saa euroakaan.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"683\" src=\"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Metsasektorin-arvoketju-1024x683.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-466\" srcset=\"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Metsasektorin-arvoketju-1024x683.png 1024w, https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Metsasektorin-arvoketju-300x200.png 300w, https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Metsasektorin-arvoketju-768x512.png 768w, https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Metsasektorin-arvoketju-1320x880.png 1320w, https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Metsasektorin-arvoketju.png 1536w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Hakkuiden syy on kuluttajien synnytt\u00e4m\u00e4 tarve puulle.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mist\u00e4 raha siis tulee? Raha tulee kuluttajilta. Kun kuluttaja tarvitsee puuta tai puusta tehdyn tuotteen, h\u00e4n muodostaa tarpeen jalostaa puuta. Yleens\u00e4 tuote on valmis, joten h\u00e4n voi vain ostaa sen, eli siirt\u00e4\u00e4 rahaa arvoketjuun. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa kaupalle. Kauppa taas on ostanut tuotteen jalostajalta. Usein tehtaalta. Eli maksaa tehtaalle rahaa tuotteesta. Tehdas taas on ostanut puun mets\u00e4nomistajalta. Eli siirt\u00e4nyt rahaa mets\u00e4nomistajalle. N\u00e4in siis yksinkertaistettuna. Tosiasiassa kuluttajan arvoketjuun laittama raha jakaantuu lukuisille toimijoille, joita ilman puuta ei mets\u00e4ss\u00e4 kasvatettaisi, puita ei kaadettaisi, eik\u00e4 puuta miss\u00e4\u00e4n muodossa liikuteltaisi tai jalostettaisi. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Metsi\u00e4 hakataan enemm\u00e4n kuin ne kasvavat V\u00e4ite ei pid\u00e4 Suomessa paikkaansa. Suomen mets\u00e4t kasvavat edelleen enemm\u00e4n puuta kuin niit\u00e4 hakataan. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":461,"parent":29,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_bbp_topic_count":0,"_bbp_reply_count":0,"_bbp_total_topic_count":0,"_bbp_total_reply_count":0,"_bbp_voice_count":0,"_bbp_anonymous_reply_count":0,"_bbp_topic_count_hidden":0,"_bbp_reply_count_hidden":0,"_bbp_forum_subforum_count":0,"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-41","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/41","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=41"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/41\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":480,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/41\/revisions\/480"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/29"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/461"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=41"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}