{"id":265,"date":"2026-04-28T09:32:39","date_gmt":"2026-04-28T07:32:39","guid":{"rendered":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/?page_id=265"},"modified":"2026-04-28T09:32:39","modified_gmt":"2026-04-28T07:32:39","slug":"yle-kelopuun-saatavuus-25-4-2026","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/mediajulkaisut\/yle-kelopuun-saatavuus-25-4-2026\/","title":{"rendered":"YLE, Kelopuun saatavuus 25.4.2026"},"content":{"rendered":"\n<h1 class=\"wp-block-heading\">Mets\u00e4ammattilaisten arvio uutisesta<\/h1>\n\n\n\n<p><strong>Miten arvioimme mediajuttuja<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Mediajuttujen arviointi tehd\u00e4\u00e4n mets\u00e4ammattilaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta tavoitteena lis\u00e4t\u00e4 keskustelun l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 ja tuoda esiin, miten hyvin esitetyt v\u00e4itteet vastaavat tutkimustietoa ja mets\u00e4talouden k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Arviointi ei kohdistu yksitt\u00e4isiin toimittajiin, vaan sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n ja sen perusteluihin.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Julkaisija ja jutun aihe:&nbsp;&nbsp; YLE, kelopuun saatavuus <\/strong><a href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20220562\"><strong>https:\/\/yle.fi\/a\/74-20220562<\/strong><\/a><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Toimittajat: Riikka Niutanen ja Anna Polo<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Julkaisup\u00e4iv\u00e4: 25.4.2026<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kokonaisuuden arviointi<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Jutussa kirjoitettiin kelorakentajien n\u00e4k\u00f6kulmasta kelon saatavuusongelmia. Lis\u00e4ksi siin\u00e4 oli haastateltu asiantuntijoina henkil\u00f6it\u00e4, jotka arvioivat Suomen mets\u00e4talouden tilaa kelojen saatavuuden kautta. Vaikka jutussa yhdess\u00e4 lauseessa mainittiin kelojen saatavuusongelmien syy, eli ettei kuollutta puuta korjata hakkuissa, jutussa keskeisen\u00e4 teemana oli kelopuun loppuminen metsist\u00e4. Juttu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 antoi negatiivisen kuvan mets\u00e4talouden toiminnasta sen vuoksi, ett\u00e4 mets\u00e4taloudessa tehd\u00e4\u00e4n monimuotoisuusty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Faktat, tulkinnat ja mielipiteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4ite: \u201dKelorakentaminen Suomessa on loppu, sill\u00e4 talousmetsiss\u00e4 ei ole rakennuskelpoista keloa\u201d. V\u00e4ite on totuudenvastainen. Fakta on, ett\u00e4 kelorakentaminen loppuu, koska keloa ei korjata myyntiin hakkuiden yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4ite: \u201d Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 keloa ei t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tuoda, ja suomalaisissa metsiss\u00e4 se on k\u00e4ynyt hyvin v\u00e4hiin.\u201d V\u00e4ite on osin totta. Keloa ei tuoda Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 Ukrainan sodan vuoksi, eli t\u00e4lt\u00e4 osin v\u00e4ite on fakta. Suomalaisissa metsiss\u00e4 kelon m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy, koska uutta keloa syntyy erityisesti pohjoisessa Suomessa m\u00e4ntyjen kuollessa, eik\u00e4 sit\u00e4 vied\u00e4 pois talousmetsist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4ite: \u201d Metsiss\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 olevat kelot j\u00e4tet\u00e4\u00e4n useimmiten paikoilleen tukemaan luonnon monimuotoisuutta, vaikka nykyiset mets\u00e4nk\u00e4sittelyohjeet eiv\u00e4t suoraan kiell\u00e4 kelon ker\u00e4\u00e4mist\u00e4.\u201d V\u00e4ite on fakta. Kuitenkin sek\u00e4 PEFC, ett\u00e4 FSC -sertifioinnit edellytt\u00e4v\u00e4t kelojen s\u00e4\u00e4st\u00e4mist\u00e4 hakkuissa ja niiden lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 muun muassa s\u00e4\u00e4st\u00f6puuryhmi\u00e4 j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 (keloa muodostuu lis\u00e4\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4).<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4ite: \u201d Kelopuun loppuminen kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 suojelematon suomalainen mets\u00e4maisema on tosi intensiivisess\u00e4 mets\u00e4talousk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.\u201d (Panu Halme, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus) V\u00e4ite on fiktiota. Halme tekee p\u00e4\u00e4telm\u00e4n metsien k\u00e4yt\u00f6n intensiteetist\u00e4 sen perusteella, ettei kelorakentajat saa keloa. Asioilla ei ole yhteytt\u00e4. V\u00e4ite on mielipide, johon yhdistyy totuudenvastainen tulkinta.<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4ite: \u201d Keloihin erikoistuneista lajeista hirve\u00e4n iso osa on uhanalaisia. Sekin osoittaa, ett\u00e4 keloja on todella v\u00e4h\u00e4n\u201d. V\u00e4ite on Fakta. Juuri sen vuoksi keloja ei hakkuissa ker\u00e4t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4ite: \u201dUutta keloa ei en\u00e4\u00e4 synny\u201d. V\u00e4ite on fiktiota. Kelottumista tapahtuu koko ajan puiden kuollessa. Osa puista ei kelotu, mutta osa kelottuu. Vaikka kelottuminen kest\u00e4\u00e4 yksitt\u00e4isen puun osalta kauan, kelottumisen eri vaiheissa olevia puita on metsiss\u00e4 paljon. Keloa siis syntyy koko ajan lis\u00e4\u00e4 niin kauan, kuin puita kuolee metsiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4ite: \u201dKunnon keloa on vain kansallispuistoissa\u201d. V\u00e4ite on fiktiota. Rakennuskelpoista keloa on varmasti enemm\u00e4n kansallispuistoissa, kuin talousmetsiss\u00e4, mutta my\u00f6s talousmetsiss\u00e4 on \u201dkunnon keloa\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Arviointi kriteerien mukaan<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Jokainen juttu k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi samojen peruskriteerien avulla:<\/p>\n\n\n\n<p><strong>1. L\u00e4hteet ja niiden laatu<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Jutussa on k\u00e4ytetty l\u00e4hteit\u00e4 valikoiden. Kelorakentaja haluaisi luonnollisesti saada kotimaista keloa, jota ei en\u00e4\u00e4 ole markkinoilla luonnonhoitotoimien takia. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen professori Panu halme on tunnettu vakiovieras jutuissa, joissa halutaan luoda negatiivinen mielikuva mets\u00e4taloudesta. Halmeen tulkinnat harvoin kest\u00e4v\u00e4t faktantarkastusta mets\u00e4talouden n\u00e4k\u00f6kulmasta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 v\u00e4itteet eiv\u00e4t olleet tutkittua tietoa tai luotettavista l\u00e4hteist\u00e4 saatua tietoa, vaan yksitt\u00e4isi\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li>Vaikka jutun keskeinen viesti oli mets\u00e4talouden arvostelu, toimittajat eiv\u00e4t haastatelleet mets\u00e4ammattilaisia tai tehneet faktantarkastusta haastateltavien v\u00e4itteiden osalta itse.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p><strong>2. V\u00e4itteiden paikkansapit\u00e4vyys<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Keskeiset v\u00e4itteet eiv\u00e4t olleet linjassa ajantasaisen tutkimustiedon kanssa<\/li>\n\n\n\n<li>V\u00e4itteet eiv\u00e4t vastaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mets\u00e4talouden toimia tai talousmetsien kehityst\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>Jutussa on p\u00e4\u00e4osin tehty yleistyksi\u00e4 yksitt\u00e4istapausten perusteella, jotka eiv\u00e4t edes ole totta.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p><strong>3. Kontekstin huomiointi<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Jutussa asia esitettiin valtakunnallisessa mittakaavassa, vaikka Etel\u00e4-Suomessa kelottumista ei tapahdu vallitsevien olosuhteiden vuoksi. Oikeampi konteksti olisi ollut alueellinen, koska alueelliset erot ovat suuria.<\/li>\n\n\n\n<li>Jutusta ei saanut oikeaa ja tasapainoista kuvaa kelojen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 talousmetsiss\u00e4, eik\u00e4 kelojen syntymisest\u00e4. Olennaisena taustatietona juttuun olisi ollut hyv\u00e4 tuoda selke\u00e4mmin esiin talousmetsien nykytila kelojen k\u00e4yt\u00f6n osalta, uusien kelojen syntyminen ja uusien kelojen syntymist\u00e4 tavoittelevat toimenpiteet, sek\u00e4 niiden aikaj\u00e4nne.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p><strong>4. Terminologia ja k\u00e4sitteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Jutussa kerrottiin, ettei mets\u00e4nk\u00e4sittelyohjeet kiell\u00e4 kelon ker\u00e4\u00e4mist\u00e4, mutta j\u00e4tettiin kertomatta, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4asiassa kelojen ker\u00e4\u00e4minen on sertifikaateissa ja mets\u00e4nk\u00e4sittelyohjeissa kielletty tai rajoitettu. T\u00e4m\u00e4 ei asiaan perehtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4lle kerro asian oikeaa tilaa. K\u00e4sitett\u00e4 on k\u00e4ytetty harhaanjohtavasti.<\/li>\n\n\n\n<li>\u201dSuomalainen mets\u00e4maisema on tosi intensiivisess\u00e4 mets\u00e4talousk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u201d on ilmaisultaan ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen.<\/li>\n\n\n\n<li>Kun sanotaan, ett\u00e4 \u201dennen tehomets\u00e4talouden alkamista\u201d, olisi hyv\u00e4 kertoa sen alkamis- ja p\u00e4\u00e4ttymisvuosi. Tehomets\u00e4talouden aika p\u00e4\u00e4ttyi 1980 -luvulla.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p><strong>5. Tasapuolisuus ja n\u00e4k\u00f6kulmat<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Juttu oli kokonaisuutena hyvin yksipuolinen mets\u00e4alan n\u00e4k\u00f6kulmasta, eik\u00e4 mets\u00e4alan ammattilaisia ole kuultu. Onko juttu yksipuolinen vai tuoko se esiin useita n\u00e4k\u00f6kulmia?<\/li>\n\n\n\n<li>Nykymets\u00e4talouden toimet on yht\u00e4 mainintaa lukuun ottamatta j\u00e4tetty systemaattisesti pois, ja tuo maininta on unohdettu muissa jutun osissa systemaattisesti. Kyseisess\u00e4 maininnassa j\u00e4tettiin kokonaan pois syy, miksi keloa ei ker\u00e4t\u00e4 hakkuissa, eli luonnonhoidolliset perusteet.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p><strong>Arvioinnin lopputulos<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Juttu oli kokonaisuutena harhaanjohtava, koska siin\u00e4 ei tuotu selke\u00e4sti esiin kelon saatavuusongelmien syyt\u00e4, eli mets\u00e4talouden luonnonhoitotoimia. Virheellisten olettamusten my\u00f6t\u00e4 lukijalle j\u00e4\u00e4 helposti kuva, ett\u00e4 saatavuusongelmien syyn\u00e4 on kelojen puuttuminen metsist\u00e4. Journalistisesti tarkastellen juttu olisi ollut selke\u00e4sti laadukkaampi, jos toimittaja olisi haastatellut my\u00f6s mets\u00e4ammattilaisia ja saanut tietoa kelon saatavuuden todellisista syist\u00e4. Suositeltavaa on, ett\u00e4 aiheesta tehd\u00e4\u00e4n jatkojuttu, jossa tuodaan selke\u00e4sti esiin oikeat syyt ja niiden taustat.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mets\u00e4ammattilaisten arvio uutisesta Miten arvioimme mediajuttuja Mediajuttujen arviointi tehd\u00e4\u00e4n mets\u00e4ammattilaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta tavoitteena lis\u00e4t\u00e4 keskustelun l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 ja tuoda esiin, miten hyvin [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":18,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_bbp_topic_count":0,"_bbp_reply_count":0,"_bbp_total_topic_count":0,"_bbp_total_reply_count":0,"_bbp_voice_count":0,"_bbp_anonymous_reply_count":0,"_bbp_topic_count_hidden":0,"_bbp_reply_count_hidden":0,"_bbp_forum_subforum_count":0,"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-265","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/265","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=265"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/265\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":266,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/265\/revisions\/266"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/18"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=265"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}