{"id":255,"date":"2026-04-24T14:38:48","date_gmt":"2026-04-24T12:38:48","guid":{"rendered":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/?page_id=255"},"modified":"2026-04-24T14:38:48","modified_gmt":"2026-04-24T12:38:48","slug":"pekka-juntin-kolumni-22-3-2026-yle","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/mediajulkaisut\/pekka-juntin-kolumni-22-3-2026-yle\/","title":{"rendered":"Pekka Juntin kolumni 22.3.2026 YLE"},"content":{"rendered":"\n<p>Mets\u00e4ammattilaiset perkasivat Pekka Juntin <a href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20215503?utm_source=social-media-share&amp;utm_medium=social&amp;utm_campaign=ylefiapp\">kolumnin<\/a> ja arvioivat sen sis\u00e4ll\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Juntin kolumni sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 useita asiavirheit\u00e4 ja ep\u00e4johdonmukaisuuksia<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Juntti v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 fiksu kasvattaisi puut kunnon tukeiksi ja tienaisi kaksinkertaisesti, sek\u00e4 ett\u00e4 kansalaisilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa valtion metsien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Juntti ei sen enemp\u00e4\u00e4 erittele, mit\u00e4 h\u00e4n tarkoittaa &#8220;kunnon tukeilla&#8221;, joten oletus on, ett\u00e4 fiksu on t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa se, joka noudattaa hyv\u00e4n mets\u00e4nhoidon ohjeita, jotka perustuvat tieteeseen ja realismiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Mets\u00e4hallituksen hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4t perustuvat <a href=\"https:\/\/www.metsa.fi\/maat-ja-vedet\/alueiden-kayton-suunnittelu\/luonnonvarasuunnittelu\/\">luonnonvarasuunnitteluun<\/a>, joka tehd\u00e4\u00e4n kaikille alueille aina kymmeneksi vuodeksi kerrallaan ja tarkastellaan puoliv\u00e4liss\u00e4. Luonnonvarasuunnittelun rinnalla on lis\u00e4ksi alue-ekologinen suunnittelu. Kansalaisilla on mahdollisuus osallistua luonnonvarasuunnitteluun ja sit\u00e4 kautta vaikuttaa valtion metsien hoitoon, toisin kuin Juntti v\u00e4itt\u00e4\u00e4. Hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4t perustuvat Luonnonvarakeskuksen laskelmiin ja sen laatimiin skenaarioihin. Valtioneuvosto m\u00e4\u00e4rittelee kannattavuuslaskelmissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n tuottoprosentin, jolla hakkuiden tasoa lasketaan. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 suurempi tuottoprosentti painottaa taloudellista mets\u00e4nhoidon kannattavuutta ja pienempi luonnollisesti v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tuottoa. Toisin sanoen demokraattisesti valitut kansanedustajamme m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t sen, kuinka intensiivist\u00e4 valtion monik\u00e4ytt\u00f6metsien hoito on. Juntin v\u00e4ite kannattavuuden paranemisesta kiertoaikaa jatkamalla ei ole totta. Se on totta, ett\u00e4 kasvattamalla metsi\u00e4 kauemmin ja puita suuremmiksi saadaan hakkuista aikanaan suurempi tulo kerralla, mutta se edellytt\u00e4\u00e4 tulojen pienenemist\u00e4 jopa vuosikymmeniksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Juntti vetoaa &#8220;tiedepaneelien&#8221; raportteihin, joiden mukaan Suomen hakkuita tulisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kymmenen prosenttia, jotta p\u00e4\u00e4sisimme luonto- ja ilmastotavoitteisiin. Ongelmallista on, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tarkoitetut ilmasto- ja luontopaneelit eiv\u00e4t ole raporteissaan huomioineet useita keskeisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4. Hakkuiden v\u00e4hent\u00e4minen ei v\u00e4henn\u00e4 puun tarvetta globaalisti, joten sama puum\u00e4\u00e4r\u00e4 hakataan joka tapauksessa jossain muualla. Puhutaan hakkuuvuodosta. Suomessa mets\u00e4talous on maailman kest\u00e4vint\u00e4 ja Suomi onkin yksi harvoista maista, joissa metsien puuvaranto kasvaa vuosittain kymmenill\u00e4 miljoonilla kuutioilla nykyisill\u00e4 hakkuutasoilla. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 hakkuiden siirtyminen muihin maihin ei paranna ilmaston tilaa mitenk\u00e4\u00e4n, mutta voi johtaa ilmaston kannalta negatiiviseen lopputulokseen. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tilanne on viel\u00e4 pahempi. Hakkuut siirtyisiv\u00e4t suurelta osin maihin, joissa on mets\u00e4- ja luontokato jo entuudestaan merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja luonto Suomen kohtuullisen v\u00e4h\u00e4lajisia metsi\u00e4 monimuotoisempaa. Juntti on oikeassa siin\u00e4, ett\u00e4 raporttien mukaan poliittisesti tehty laskentamalli hy\u00f6tyisi hakkuiden v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4 Suomessa maakohtaisesti, mutta ilmasto ja planetaan biosf\u00e4\u00e4ri maksaisi kovaa hintaa. Jotta esityst\u00e4 hakkuiden v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4 voitaisiin todellisuudessa arvioida v\u00e4itettyjen hy\u00f6tyjen n\u00e4k\u00f6kulmasta, olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada tarkennus siihen, mink\u00e4laisiin hakkuisiin v\u00e4hennys pit\u00e4isi kohdistaa. Suomessa on merkitt\u00e4vi\u00e4 harvennusr\u00e4stej\u00e4, joiden vuoksi hakkuita tulisi lis\u00e4t\u00e4. Ilmaston n\u00e4k\u00f6kulmasta puun k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tulisi panostaa pitk\u00e4aikaisiin hiilinieluihin, joka tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 uudistushakkuiden lis\u00e4\u00e4mist\u00e4, jotta saadaan lis\u00e4\u00e4 tukkia sahoille. &#8220;Tiedepaneelien&#8221; ymm\u00e4rrys metsien hoidosta ja hakkuiden vaikutuksista vaikuttaakin olevan melko v\u00e4h\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Juntin leimaava kielenk\u00e4ytt\u00f6 ei ole asiallista. &#8220;Mielipidepalstojen hakkureiden&#8221; esitt\u00e4minen mets\u00e4alan kantana on vailla perusteita ja antaa monella tavalla v\u00e4\u00e4r\u00e4n kuvan asiasta. Jos muistutetaan mets\u00e4nomistajien omaisuudensuojasta, ei siit\u00e4 voi tulkita mink\u00e4\u00e4nlaista vastustusta vaatimuksille. Se on fakta ja perustuslaillinen oikeus, ei mielipide. Juntti v\u00e4itt\u00e4\u00e4 my\u00f6s, ett\u00e4 omaisuudensuoja antaa oikeuden h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 metsi\u00e4, soita ja vesist\u00f6j\u00e4 ilman korvausvelvollisuutta. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4ytt\u00e4 huuhaata ja panettelua. Metsien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ohjaavat useat lait ja asetukset, sek\u00e4 niiden lis\u00e4ksi sertifioinnit ja organisaatioiden omat ohjeet. <\/p>\n\n\n\n<p>Valtion mets\u00e4t kasvavat vuosittain noin 12 miljoonaa kuutiota, ja Mets\u00e4hallituksen hakkuut ovat vain hieman yli puolet t\u00e4st\u00e4. &#8220;Metsien viimeiset rippeet&#8221; ovat siis joka vuosi yli 5 miljoonaa kuutiota puustoisempia, kuin edellisen\u00e4 vuotena. Juntti kertoo, kuinka Mets\u00e4 Group investoi uuteen biotuotetehtaaseen ja ett\u00e4 yhti\u00f6 ei olisi investointia tehnyt ilman varmuutta raaka-aineen saannista. T\u00e4m\u00e4 on sataprosenttisesti totta. Yhti\u00f6 on aivan varmasti varmistanut moneen kertaan sen, ett\u00e4 tehtaaseen saadaan puuta jalostettavaksi tulevaisuudessakin. Lapissa onkin merkitt\u00e4v\u00e4sti nuoria kasvatusmetsi\u00e4, jotka ovat harvennusta vailla. Ja uutta kasvaa koko ajan. Mets\u00e4hallituksella on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli vakaana puun toimittajana, joka on varmasti edesauttanut investointip\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekemist\u00e4. Investointi tuottaa alueelle merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 hyvinvointia, vaikka Juntin mielest\u00e4 se on vain &#8220;siirtomaapolitiikkaa&#8221;, kun ty\u00f6paikkoja luodaan ja mets\u00e4nomistajat saavat puulle hintaa nostavaa kysynt\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4. Mets\u00e4talous on Lapin merkitt\u00e4v\u00e4 hyvinvoinnin tuottaja. Se ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 mets\u00e4ammattilaisia kaikissa kunnissa. Kunnat saavat yhteis\u00f6verojen lis\u00e4ksi tuloverot palkansaajilta ja palkansaajat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tulonsa p\u00e4\u00e4asiassa paikallistalouden hyv\u00e4ksi, joka taas hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 kuntia. Yksi alkutuotannon ty\u00f6paikka synnytt\u00e4\u00e4 uusia ty\u00f6paikkoja muun muassa palveluiden tuottamisessa. Jalostusarvon kasvattaminen olisi my\u00f6s mets\u00e4alan etu. Jalostusarvon muutokset eiv\u00e4t silti vaikuta mill\u00e4\u00e4n lailla siihen, kuinka paljon puuta pit\u00e4isi hakata. <\/p>\n\n\n\n<p>Yhteenvetona mets\u00e4ammattilaiset joutuvat toteamaan, ett\u00e4 Pekka Juntin kirjoitus on p\u00e4\u00e4asiassa tunnepitoista ja syyllist\u00e4v\u00e4\u00e4 teksti\u00e4, joka ei kest\u00e4 edes kevytt\u00e4 kriittist\u00e4 tarkastelua. On valitettavaa, ett\u00e4 YLE julkaisee t\u00e4llaisia kolumneja. Vaikka journalistiset ohjeet eiv\u00e4t yll\u00e4 mielipiteisiin, olisi toimitukselle hyv\u00e4 pohtia, kuinka valheellista mielipidett\u00e4 se haluaa tukea.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mets\u00e4ammattilaiset perkasivat Pekka Juntin kolumnin ja arvioivat sen sis\u00e4ll\u00f6n. Juntin kolumni sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 useita asiavirheit\u00e4 ja ep\u00e4johdonmukaisuuksia Juntti v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 fiksu [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"parent":18,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_bbp_topic_count":0,"_bbp_reply_count":0,"_bbp_total_topic_count":0,"_bbp_total_reply_count":0,"_bbp_voice_count":0,"_bbp_anonymous_reply_count":0,"_bbp_topic_count_hidden":0,"_bbp_reply_count_hidden":0,"_bbp_forum_subforum_count":0,"site-sidebar-layout":"default","site-content-layout":"","ast-site-content-layout":"default","site-content-style":"default","site-sidebar-style":"default","ast-global-header-display":"","ast-banner-title-visibility":"","ast-main-header-display":"","ast-hfb-above-header-display":"","ast-hfb-below-header-display":"","ast-hfb-mobile-header-display":"","site-post-title":"","ast-breadcrumbs-content":"","ast-featured-img":"","footer-sml-layout":"","ast-disable-related-posts":"","theme-transparent-header-meta":"","adv-header-id-meta":"","stick-header-meta":"","header-above-stick-meta":"","header-main-stick-meta":"","header-below-stick-meta":"","astra-migrate-meta-layouts":"default","ast-page-background-enabled":"default","ast-page-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-5)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"ast-content-background-meta":{"desktop":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"tablet":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""},"mobile":{"background-color":"var(--ast-global-color-4)","background-image":"","background-repeat":"repeat","background-position":"center center","background-size":"auto","background-attachment":"scroll","background-type":"","background-media":"","overlay-type":"","overlay-color":"","overlay-opacity":"","overlay-gradient":""}},"footnotes":""},"class_list":["post-255","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/255","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=255"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/255\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":256,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/255\/revisions\/256"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/18"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/metsaammattilaiset.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=255"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}